Yhdessäoloa ja parempaa mieltä – millaiset viestit edistävät liikkumista?

Liikuntaviestintää pohtinut Tampereen yliopiston tutkijatiimi pohjaa suosituksen uusimpaan tutkimustietoon, jonka mukaan liikkumisen edistämisessä kannattaa korostaa lyhyellä aikavälillä realisoituvia, ihmisille itselleen tärkeitä hyötyjä. Tällaisia ovat esimerkiksi: 

• Kivuista vapaa tai ne hallinnassa pitävä elämä
• Luovuuden parantuminen
• Seksuaalisen toimintakyvyn parantuminen
• Mielialan kohentuminen hyvässä seurassa ja luonnossa – ilman suorituspaineita.

– Viestinnän vaikuttavuutta saadaan korostamalla liikkumisesta pian koituvia hyötyjä kohderyhmälle sopivalla tavalla ja tyylillä. Viestintä voi kohdistua esimerkiksi yhdessä oloa korostaviin, ja mielen hyvinvointia tukeviin seurauksiin, kertoo sosiaalipsykologian professori Nelli Hankonen.

Joillekin liikkumisen tuoma toimintakyky mahdollistaa läheisten kanssa toimimisen, kun taas toiselle on tärkeää oman hyvinvoinnin ylläpito.

– Se, mikä koetaan hyödyksi, riippuu toki siitä, mitä elämässään arvostaa. Liikuntaa edistettäessä on hyvä tuntea ja huomioida kohderyhmän arvoja ja arvostuksia, Hankonen painottaa.

Vaikuttava viesti tukee psykologisia perustarpeita

Kestävän ja laadukkaan liikkumismotivaation kannalta on tärkeää, että ihminen tekee asioita pääsääntöisesti siksi, että hän kokee toiminnan – tai toiminnan tavoitteet – aidosti itselleen tärkeiksi. Tällöin on kyse autonomisesta eli omaehtoisesta motivaatiosta. 

”Ei tarvita porkkanoita ja keppejä, vaan toiminta itsessään tai sen tavoitteet ovat motivaation lähde. On usein oleellisempaa kokea tekeminen tärkeäksi kuin nautinnolliseksi. Liikkumisen ilokin usein herää vasta sitten, kun on ensin päästy alkuun”, suosituksessa todetaan.

Kaikki eivät nauti liikkumisesta ja liikkumisen iloa korostava viestintä voi mitätöidä näitä kokemuksia. Ilon korostamista tuloksellisempaa onkin tutkimusten mukaan muotoilla viesti niin, että se antaa konkreettisia käytännön ideoita esimerkiksi siitä, miten lisätä liikkumista muun tärkeäksi koetun oheen. 

Liikuntaviestinnän suositukset pohjaavat katsantoon, jossa tuetaan toisen henkilön omaehtoista toimintaa ja psykologisia perustarpeita: autonomiaa, kykenevyyttä ja yhteenkuuluvuutta. 

Autonomian tarpeen kannalta on olennaista, kokeeko toiminnan itse valituksi (”Teen vapaasta tahdostani”). Kykenevyydellä viitataan tarpeeseen kokea osaavansa ja olevansa tilanteessa pätevä toimija (”Hallitsen ja osaan”). Yhteenkuuluvuudessa on kyse tarpeesta kokea olevansa toisille tärkeä ja sosiaalisesti turvassa (”Olen tärkeä muille”).

– Voimme monin tavoin tukea toisen psykologisia perustarpeita, mutta myös uhata niitä, usein tahattomasti. Perustarpeita tukevassa ympäristössä huomioidaan henkilö omine näkemyksineen ja kokemuksineen, sanoo tutkijatohtori Elina Renko. 

– Perustarpeita tukeva viestintä tarjoaa liikkumisen tapoihin valinnanvaraa, vähentää suorituspaineita ja huomioi myös tunteet. Ylipäätään ihmistä rohkaistaan löytämään omat syyt ja perusteet toiminnalleen, Renko jatkaa. 

Tyylillisesti perustarpeita tukeva viestintä voi näyttäytyä hyvin erilaisena.

– Viestintä voi olla räväkkää ja radikaalia, tai rauhallista ja hillittyä. Kaikki riippuu kohderyhmästä, Hankonen ja Renko sanovat. 

Suositus purkaa myös virheuskomuksia, esimerkiksi siihen, että viestintä ja tiedon jakaminen riittäisi ihmisten liikuttamiseksi tai että liikkumattomuuden terveysriskeillä säikyttely olisi aina hyvä strategia.

Hankkeen loppuseminaari on katsottavana tallenteena

Kaksituntisessa webinaarissa kerrotaan, miten motivoiva vuorovaikutus voi tukea ihmisten liikkumista ja miten ammattilaiset ovat kehittäneet omaa vuorovaikutustyyliään koulutuksen myötä. Hanke tavoitti lähes 500 osallistujaa. Se toteutti 22 kuuden tapaamiskerran pienryhmäkoulutusta ja neljä korkeakoulukurssia.

Seminaarissa esitellään uudet liikkumisen edistämisviestinnän suositukset ja hankkeen keskeiset opit, jotka pohjaat motivaatiopsykologiaan.

Tilaisuuden avaa ministeri Mika Poutala.

Suositustekstiä kommentoi ja kehitti joukko viestinnän ammattilaisia, liikunnan edistäjiä ja kampanjasuunnittelijoita, käyttäytymistieteilijöitä, liikuntatutkijoita sekä vähän liikkuvia henkilöitä.

Suositus on tarkoitettu liikkumisen (tai liikunnan) edistämisviestintää ja -kampanjoita suunnitteleville ja toteuttaville tai niitä tilaaville tahoille.  Pääosin tällaisessa viestinnässä kohderyhmänä on terveytensä kannalta liian vähän liikkuvat henkilöt, joita Suomessa on valtaosa kansalaisista. 

Webinaari toteutetaan perjantaina 28.11. klo 10 alkaen.