Unni Leino, Liisa Mustanoja ja Simo Ali-Löytty kulkevat uutta urapolkua
Tampereen yliopisto otti vuonna 2024 käyttöön opetuspainotteisten tehtävien meritoitumisen mallin. Ensimmäisellä kierroksella nimitettiin seitsemän vanhempaa yliopistonlehtoria. Opettajan uramalli otettiin Suomessa ensimmäisenä käyttöön Aalto-yliopistossa vuonna 2010.
Tampereen yliopistossa dekaani voi ehdottaa vanhemman yliopistonlehtorin tehtävään henkilöä, joka on osoittanut työssään poikkeuksellista osaamista ja sitoutumista. Tehtävään ehdotettavalla yliopistonlehtorilla pitää olla tohtorin tutkinto, näyttöä opetuksen kehittämisestä, opinnäytteiden ohjauksesta sekä vahva pedagoginen osaaminen. Tiedekuntien ehdotuksia käsitellään 1–2 vuoden välein yliopistotason toimikunnassa. Rehtori tekee päätöksen toimikunnan käsittelyn jälkeen.
Unni Leino: Kielitieteilijä ja tieteidenvälinen vaikuttaja
Opettajan motivaatio kumpuaa siitä riemusta, kun näkee opiskelijoiden innostuvan ja kehittyvän.
Unni Leino
Unni Leino toimii kielten yksikössä suomen kielen opintosuuntavastaavana. Paitsi Tampereen yliopiston vanhempi yliopistonlehtori hän on myös Helsingin yliopiston suomen kielen ja sovelletun tietojenkäsittelytieteen dosentti. Leinon tutkimusalueet ulottuvat nimistöntutkimuksesta konstruktiokielioppiin, kognitiiviseen kielitieteeseen, murteisiin ja laskennalliseen kielentutkimukseen, pienempinä aloina vielä heraldiikka ja sukupuolentutkimus.
Leinoa motivoi uteliaisuus ja halu ymmärtää, mistä kielessä on kyse. Kielentutkimuksen, opetuksen ja teknologian rajapinnoilta näitä uteliaisuuden herättäjiä löytyy, vaikkapa murteiden laskennallisessa tutkimuksessa tai tietojärjestelmien käyttökokemuksen tarkastelussa kielenhuollon oppien kautta. Kielen – ja erityisesti kansallisen kielen – tutkimuksella ja yliopisto-opetuksella on myös oma osuutensa yhteiskunnan rakentamisessa.
– Meille tulee joka syksy joukko pöllämystyneitä tuoreita ylioppilaita, joista pitäisi viidessä vuodessa kasvattaa opettajiensa täysivaltaisia kollegoita. Yliopisto on tässä tehtävässään aika hyvä, toteaa Unni Leino.
Unni Leino johtaa tutkimushanketta, joka tarkastelee lausetason muutoksia suomen kielessä viime vuosisadan ajalta. Laajenevan monitieteisyyden keskellä Leino painottaa tieteidenvälisen vuoropuhelun merkitystä:
– On tärkeää osata keskustella tieteenalarajojen yli – mutta samalla pitää kiinni omasta osaamisesta, jotta yhteistyöhön on annettavaa.
Liisa Mustanoja: Muutoksen tutkija ja yhteisön rakentaja
Liisa Mustanoja toimii Tampereen yliopiston Informaatioteknologian ja viestinnän tiedekunnassa Kielten yksikön päällikkönä ja suomen kielen vanhempana yliopistonlehtorina. Hänellä on myös Oulun yliopiston suomen kielen dosentuuri, jonka alana on sosiolingvistiikka.
Sosiolingvistinä Mustanoja on laajasti kiinnostunut kielen ja yhteiskunnan suhteesta sekä kaikenlaisesta kielellisestä ja yhteiskunnallisesta muutoksesta, murroksesta ja liikkeestä.
Tampereen ylioppilaskunta TREY myönsi Mustanojalle vuonna 2021 Hyvä opettaja -palkinnon. Mustanoja on myös luonut koko korkeakouluyhteisön käyttöön Moodle-pohjaisen Tietosuoja-ajokortin. Uusien opiskelijapolvien laadukasta koulutusta Mustanoja pitääkin yhtenä tärkeimmistä akateemisista tehtävistään.
– Yliopisto on paikka, jossa opetus ja tutkimus kietoutuvat perustavanlaatuisesti yhteen. Opiskelijoissa – näissä meidän upeissa nuorissamme – on valtava potentiaali. He pystyvät toimimaan tiedeyhteisön täysivaltaisina jäseninä, kunhan heille annetaan siihen mahdollisuus.
Liisa Mustanoja johtaa Tunteiden Tampere-tutkimushanketta, jossa suomen kielen tutkijat tarkastelevat affektiivista kielenkäyttöä, syrjimätöntä kieltä ja tutkimukseen osallistumisen saavutettavuutta. Hän on väitöskirjaohjaajana mukana myös monitieteisessä CONVERGENCE – Ihmisen ja koneen konvergenssi -ohjelmassa. Yhteistyössä opiskelijoiden kanssa Mustanoja tekee tunteiden ja kokemusten historiaan liittyvää tutkimusta sota-ajan kirjeenvaihdosta (ks. Sota-ajan kirjeenvaihdon lingvistinen tutkimus).
Simo Ali-Löytty: Sovelletun matematiikan ja opetuksen kehittämisen asiantuntija
Simo Ali-Löytty on matematiikan ja tilastollisen data-analyysin tutkinto-ohjelmavastaava. Hänen opetuksensa painottuu erityisesti teollisuusmatematiikkaan ja käytännön sovelluksiin – siihen, miten kaavoilla voidaan ratkaista konkreettisia kysymyksiä.
Ali-Löytty on tutkimuksessaan kiinnostunut erityisesti matemaattisen mallintamisen ja teknologialla tuetun opetuksen yhdistämisestä.
– Tutkijana minua motivoi se, kun pystymme ratkaisemaan teollisuudesta nousevia kysymyksiä matematiikan avulla – ja kun näen opinnäytetyöntekijöiden kehityksen.
Hän näkee tulevaisuudessa mahdollisuuksia tekoälyn ja matematiikan opetuksen yhdistämisessä, mutta painottaa samalla opetuksen inhimillistä puolta: kasvua, vuorovaikutusta ja oivaltamisen iloa. Ali-Löytty on jäsenenä Inverse problems -ryhmässä sekä Teknologialla tuetun matematiikan opetuksen tutkimusryhmässä.
