TAMKin ja International House Tampereen tiivis yhteistyö kantaa hedelmää

TAMKin urapalveluiden suunnittelija Asko Ali-Löytty työskentelee opiskelijoiden uraohjauksen ja työelämään siirtymisen parissa, joten yhteistyöverkostot ovat tärkeitä. Minna Arkon aloittama yhteistyö IHT:n kanssa on keskittynyt erityisesti kansainvälisten opiskelijoiden työllistymisen tukemiseen.
Ali-Löytty kertoo IHT:n olleen mukana urapalveluiden organisoimassa TAMKin Uraviikko -tapahtumassa. IHT on tuottanut työnhakuun liittyviä työpajoja erityisesti kansainvälisille opiskelijoille.
– Olemme tehneet yhteistyötä IHT:n kanssa myös Study and Stay -tapahtumassa yhdessä Tampereen yliopiston kanssa. Tapahtuma järjestettiin valmistuville kansainvälisille opiskelijoille tukemaan opintojen jälkeistä työnhakua, ja se esittelee myös IHT:n palvelutarjontaa, Ali-Löytty kertoo.
Hänen mukaansa IHT:n asiantuntijat ovat tuoneet arvokasta osaamista ja näkökulmia, jotka ovat rikastuttaneet tapahtumien sisältöä ja lisänneet niiden vaikuttavuutta.
– Yhteistyön kautta olemme pystyneet tarjoamaan kansainvälisille opiskelijoille konkreettisia väyliä työelämään: esimerkiksi neuvontaa, verkostoitumismahdollisuuksia ja tietoa paikallisista palveluista. Uskon, että tämä on lisännyt opiskelijoiden ymmärrystä ja kykyä toimia suomalaisessa työelämässä. Yhteistyö tukee TAMKin strategisia tavoitteita kansainvälisyyden ja työllistymisen edistämisessä, Ali-Löytty painottaa.
Tavoitteena on syventää yhteistyötä entisestään ja kehittää palveluprosesseja, jotka tukevat opiskelijoiden siirtymistä opinnoista työelämään entistä tehokkaammin.
Hanke- ja työryhmäyhteistyö tärkeää
Projektipäällikkö Laura Sairanen TAMKin opiskelun tuen ja hyvinvoinnin palveluista kertoo työskennelleensä useissa hankkeissa, joiden teemoina on ollut työllistyminen ja siihen liittyvät tukitoimet (Osaamispoluttaja, Nopeasti töihin, Talent Boost -ohjelma). Lisäksi hänen työnkuvaansa kuuluu kansainvälisten opiskelijoiden integraation tukeminen, ja hän vastaa myös TAMKin School to Belong -yksinäisyystyön ohjelman toteuttamisesta. Elokuussa alkoi uusi ESR+ hanke Kansainväliset opiskelijat harjoitteluun ja työhön seutukaupunkeihin – KOHTA, jossa hän toimii projektipäällikkönä.
Sairanen kertoo tehneensä yhteistyötä IHT:n kanssa jo vuosia. Yhteistyö on sisältänyt tiedonjakoa, yhteistä toiminnan kehittämistä, tapahtumien suunnittelua, kokemusten jakamista sekä organisaatiovierailuja puolin ja toisin. Yhteistyötä on tehty niin työllistymisen, harjoittelupaikkojen löytämisen kuin integraation tuenkin parissa.
Yhteistyöryhmät (working groups) ovat mainio tapa jakaa tietoa, keskustella sekä pysyä kuulolla kaikesta, mitä eri organisaatioissa on meneillään. Yhteistyö on auttanut TAMKia myös markkinoimaan tehokkaammin saatavilla olevia palveluita sekä tapahtumia opiskelijoille.
– Yhteistyön avulla olemme pystyneet toteuttamaan tapahtumia sekä lisäämään yhteistä tietoisuutta ja palveluihin ohjautumista. Internship kickstart -kampanjan avulla on saatu mukaan monia uusia yrityksiä, joista on konkreettisesti syntynyt opiskelijoillemme uusia harjoittelupaikkoja tai projektitöitä. Yhteistyö on äärimmäisen merkityksellistä, sillä kaikki me työskentelemme samojen tavoitteiden edistämiseksi. Opiskelijoiden mahdollisuudet löytää oma paikkansa suomalaisessa yhteiskunnassa lisääntyvät, kun yhteisen osaamisen avulla tuomme heille mahdollisuuden löytää palvelujen äärelle, Sairanen painottaa.
Jaettua markkinointivastuuta ja vientiyhteistyötä
Asiakkuuspäällikkö Johanna Koivulampi-Howard täydennyskoulutusten yksiköstä huolehtii pääasiassa kotimaisista julkisen puolen asiakkaista. Hän on viimeisten kuuden vuoden aikana järjestänyt monia ELY-rahoitteisia työvoimakoulutuksia, joiden loppuasiakkaina on ollut myös kansainvälisiä osaajia. Hän vastaa myös kotimaan puolella liiketalouden ja median asiakkuuksista.
– Olen tehnyt paljon yhteistyötä IHT:n kanssa. Vetäessäni vientiin suuntaavia kansainvälisiä työvoimakoulutuksia sain markkinointiapua IHT:ltä. Opiskelijat kävivät tutustumassa paikkaan, muutama sai jopa harjoittelupaikan. Tämän lisäksi järjestimme webinaarin heidän tiloissaan. Webinaarissa korostimme kansainvälisten osaajien onnistuneita urakertomuksia ja jaoimme asiasta vinkkejä, Koivulampi-Howard kertoo.
– On ollut hienoa nähdä IHT:n kehitys ensiaskelista merkittäväksi toimijaksi Pirkanmaan ekosysteemissä. Yhdessä on päästy kehittämään yhteistyön tapoja, jaettu markkinointivastuuta ja vinkkejä yrityksistä sekä tietoa koulutuksista. Yhteistyö on pitänyt sisällään myös yhteisten asiakkaitamme tsemppausta.
– Kun saan uusia kansainvälisiä koulutuksia, otan ilman muuta yhteyttä International House Tampereeseen. Kehitän mielelläni uusia tapoja, jotka tuovat avun nimenomaan juuri tämänhetkiseen tilanteeseen, Koivulampi-Howard kertoo.
Yhteistyöllä pitkät perinteet
Piri Hiltunen toimii kansainvälisten tutkintojen markkinoinnista vastaavana asiantuntijana TAMKin Hakemisen palveluissa. Olennaisena osana kansainvälisten opiskelijoiden palvelulupausta ovat ympäröivän yhteiskunnan, esimerkiksi juuri IHT:n tarjoamat palvelut ja tuki Tampereelle sijoittumisessa ja kototutumisessa.
– Yhteistyö IHT:n kanssa on alkanut jo ehkä ennen kuin se perustettiinkaan, kun TAMKin alumneista Mari Taverne ja myöhemmin Karen Ahtiainen olivat mukana kaupungin strategisessa kehitystyössä. Luonnollinen linkki syntyi talent attraction -pohjalta kattamaan alusta asti kansainvälisen opiskelijarekrytoinnin. Yhteistyössä on aina pyritty edistämään sitä, miten Tampereen kaupungin toimet voivat tukea TAMKin kansainvälisiä opiskelijoita, ja miten TAMK voi taas osaltaan lisätä kaupungin vetovoimaa ja pitovoimaa maailmalla, hän painottaa.
Hiltusen mukaan yhteistyö on alusta asti ollut aktiivista, välitöntä ja eteenpäin pyrkivää. Yhdessä on kannettu huolta Tampereelle tulevien ulkomaisten opiskelijoiden eli toivottavasti tulevien kuntalaisten, veromaksajien ja yrittäjien sujuvasta asettautumisesta tänne ja sitoutumisesta Tampereeseen omana kotinaan.
– Koko opiskelun ajan sekä sen jälkeen tuemme yhdessä työllistymisen ja ammatillisen verkostoitumisen mahdollisuuksia ja edistämme koko seudun kansainvälistymistä. Tavoitteena on syventää yhteistyötä vielä esimerkiksi markkinoinnin kohdemaavalikoiman tai muiden strategisten valintojen suhteen.
Maahanmuuttajataustaisten opiskelijoiden ohjausta yhteistyössä
TAMKin ammatillinen opettajakorkeakoulu TAOK tekee tiivistä yhteistyötä IHT:n kanssa. Lehtori Kosti Nivalainen ja lehtori, SIMHE-ohjaaja Mervi Kastari kertovat, että yhteistyö käynnistyi aikoinaan opettajankoulutuksen harjoittelun yhteistyömallin myötä. Malli rakentui ajatellen niitä ammatillisia opettajaopiskelijoita, jotka eivät työskennelleet koulutussektorilla. Kotoutussektorilla harjoittelupaikkoina ovat toimineet muun muassa Tampereen kaupungin työllisyys- ja kasvupalveluiden Kansainvälisen osaamisen palveluihin kuuluvat Mainio, International House Tampere ja maahanmuuttajien kv-osaamiskeskus.
– Harjoittelupaikat ovat olleet haluttuja ja vahvistaneet opettajaopiskelijoiden opetus- ja ohjaamisosaamista toimia eri kulttuurista tulleiden opiskelijoiden parissa, kertoo koulutuksesta vastaava lehtori Kosti Nivalainen.
Syksyllä 2024 TAOKissa käynnistyi joustava haku suomenkielisiin täydentäviin pedagogisiin opintoihin ulkomailla opettajankoulutuksen suorittaneille ja opetushallituksen rinnastamispäätöksen saaneille opiskelijoille. Joustavassa haussa täydentävät pedagogiset opinnot toteutetaan suomen kielellä. Suomenkielinen koulutus tarjoaa maahanmuuttajataustaisille opettajille hyvän mahdollisuuden työllistyä, koska samalla myös kielitaito kohentuu. Vastaavasti oma monimuotoinen kulttuuritausta on hyödyllinen tilanteessa, jossa yhä useampi opiskelijakin on taustaltaan monikulttuurinen.
– Ammatillinen opettajankoulutus on järjestänyt koulutuksen infotilaisuuksia yhteistyössä IHT:n ja Tampereen ammattikorkeakoulun SIMHE-palveluiden kanssa. Näin on onnistuttu tavoittamaan alueella olevia korkeakoulutettuja maahanmuuttajia ja opettajaksi Suomeen pätevöittävästä koulutuksesta onkin tullut varsin suosittu ja opetusala kiinnostaa, Kastari ja Nivalainen kertovat.
Ensimmäiset kouluttautujat ovat myös ehtineet jo hankkia opettajanpätevyytensä myös Suomessa ja moni heistä on työllistynyt koulutustaan vastaavasti.
Kirjoittaja: Heli Antila






