Hyppää pääsisältöön

Tuttu lääkäri hoitaa tehokkaimmin

Julkaistu 8.3.2022
Tampereen yliopisto
viitekuvassa stetoskooppiTenure track -professori Tuomas Koskelan mielestä suomalaisessa terveydenhoidossa pitäisi olla potilaan hoitosuunnitelma, josta kävisi yhdellä silmäyksellä ilmi, millaista hoitoa potilaalle on suunniteltu ja mitä hänestä on aiemmin tutkittu. Hoitosuunnitelma voisi olla esimerkiksi Kanta-palvelussa, jolloin se ei olisi riippuvainen erilaisista potilastietojärjestelmistä.
Kun lääkäri tuntee potilaansa, hän hahmottaa potilaan kokonaistilanteen selkeästi eikä esimerkiksi määrää tarpeettomia tutkimuksia. Tutun lääkärin vastaanotolla ehditään myös käsitellä useampia potilaan asioita yhdellä kertaa. Potilas voi olla turvallisemmalla mielellä ja hänen tarpeensa käydä esimerkiksi päivystyksessä vähenee.

— Varsinkin monisairaille potilaille on erittäin tärkeää, että heillä on perusterveydenhuollossa vastassa ammattilainen, joka tuntee heidät, tietää heidän taustansa ja sairautensa ja pystyy yhdellä kerralla hahmottamaan heidän tilanteensa, toteaa Tampereen yliopiston yleislääketieteen tenure track -professori ja Taysin perusterveydenhuollon yksikön ylilääkäri Tuomas Koskela.

Koskela toimi myös puheenjohtajana työryhmässä, joka valmisteli kansallisen monisairaan potilaan Käypä hoito -suosituksen. Suositus valmistui vuonna 2021.

Norjassa tutkittiin: Pitkä hoitosuhde vähentää päivystyskäyntejä

Koskela kertoo norjalaistutkimuksesta, jonka mukaan potilaat kävivät sitä vähemmän päivystyksessä ja joutuivat sitä harvemmin sairaalaan, mitä pitempi hoitosuhde heillä oli. British Journal of General Practise -tiedelehdessä julkaistussa tutkimuksessa todettiin myös, että pitkä hoitosuhde merkitsi potilaiden pienempää ikävakioitua kuolleisuutta.

— Eli on hyvin vahvaa tieteellistä näyttöä sen puolesta, että hoidon jatkuvuudella on merkitystä.

— Sen takia uusiutuva suomalainenkin terveydenhuoltojärjestelmä pitäisi rakentaa sen pohjalle, että hoidon jatkuvuus olisi keskeinen elementti, Koskela sanoo.

Suomessa 1990-luvun loppupuolelta voimassa ollut terveyskeskusten omalääkärijärjestelmä on pääosin purettu, koska lääkärit kokivat väestövastuupohjaisen työn liian raskaaksi.

Tuttu lääkäri ei tutki turhaan ja ehtii enemmän

Potilaan kannalta tuttu lääkäri ja jatkuva hoitosuhde tarkoittavat muun muassa sitä, että hän välttyy turhilta tutkimuksilta.

— Jos lääkäri ei tunne potilasta, tilanne johtaa hyvin herkästi siihen, että potilaan oireet vaikuttavat merkiltä jostain vakavasta sairaudesta ja silloin on riski, että määrätään kalliita konetutkimuksia ja laboratoriotutkimuksia herkemmin kuin jos potilas tunnetaan. Jos potilas tunnetaan, tiedetään myös, koska näitä tutkimuksia on edellisen kerran tehty.

— Potilastietojärjestelmistä saattaa olla vaikea löytää tietoja aiemmista tutkimuksista ja siksi samoja tutkimuksia saatetaan tehdä uudestaan ja päällekkäin, Koskela huomauttaa.

Tutun lääkärin kanssa potilaan on helpompaa ottaa esiin itselleen tärkeitä asioita. Kun lääkäri tuntee potilaan, hän pystyy myös käsittelemään useampia asioita yhdellä vastaanottokäynnillä.

— Kun lääkärin ei tarvitse keskittää koko energiaansa siihen, että yrittää selvittää, mistä potilaan oireissa on kyse, hän pystyy nopeastikin ottamaan kantaa potilaan pieniin vihjeisiin tai esille nostamiin asioihin, Koskela toteaa.

Tuttujen potilaiden asioita lääkäri voi hoitaa myös puhelimitse tai videovastaanotolla.

Vaihtuvat lääkärit perusterveydenhuollon ongelma

Suomalaisen perusterveydenhuollon nykyinen ongelma on, että suuri osa terveyskeskuslääkäreistä on koulutusvaiheen lääkäreitä, joista osa vaihtuu yhdeksän kuukauden välein.

— Vain noin joka neljäs terveyskeskuslääkäri on yleislääketieteen erikoislääkäri ja kolme neljäosaa voi olla koulutusvaiheen lääkäreitä, Koskela kertoo.

Suhteen pitäisi Koskelan mukaan olla vähintään 50-50. Tavoite on, että kaksi kolmesta terveyskeskuslääkäristä olisi erikoislääkäreitä.

— Pirkanmaalla tilanne on parhaita koko valtakunnassa, mutta kun mennään syrjäseuduille, on ongelma saada sinne erityisesti pysyviä lääkäreitä.

Yleislääketiede on suosituin erikoisala

Lääkäreistä ja yleislääketieteen erikoislääkäreistä ei sinänsä ole pulaa. Tampereen yliopistostakin valmistui noin 50 yleislääketieteen erikoislääkäriä viime vuonna.

— Yleislääketiede on suosituin erikoisala tällä hetkellä. Tampereen yliopiston yleislääketieteen erikoislääkärikoulutukseen pyrkii muihin erikoisaloihin verrattuna koko ajan selvästi eniten lääkäreitä, Koskela sanoo.

— Ongelma on sitten se, mihin nämä yleislääketieteen erikoislääkärit asettuvat — ovatko terveyskeskukset houkuttelevia työpaikkoja, vai menevätkö he jonnekin muualle töihin.

— Nyt eletään kriittisiä aikoja, kun suunnitellaan uusia hyvinvointialueita ja perusterveydenhuollon lääkärin roolia. Perusterveydenhuollon työpaikkojen pitäisi olla houkuttelevia yleislääkäreille, että he haluaisivat tehdä siellä uraansa.

Esimerkiksi Pohjois-Karjalan Siun sote on houkutellut lääkäreitä töihin lupaamalla heille viikossa yhden työpäivän tutkimukseen, opintoihin tai kehittämistyöhön. Malli on ilmeisesti herättänyt paljon kiinnostusta alueella, jolla on ollut krooninen lääkäripula, Koskela kertoo.

Kuva: Pexels