Monipaikkainen työ haastaa organisaatioita uudistumaan
Mitä itse asiassa tällä hetkellä tiedetään monipaikkaisesta työstä ja mihin monipaikkainen työ on muuttumassa. Näitä kysymyksiä esitti tilaisuuden alussa professori Anne Mäkikangas ja muistutti, että tiedon tarve on suuri juuri nyt, kun työn tekemisen käytänteet ovat taas muuttuneet pandemia-ajasta.
– Monipaikkaisesta työstä, johtamisesta, työhyvinvoinnista ja organisaatiokulttuureista kirjoitetaan ja keskustellaan paljon. Lehtien otsikot ovat usein hyvin haasteellisia ja ruokkivat vastakkainasettelua, Mäkikangas aloitti.
Monipaikkaista työtä leimaa keskustelu hyvin syvälle juurtuneista käsityksistä, kuten etätyöntekijät eivät ole tuotteliaita tai sitoutuneita ja etätyö on joko tai ilmiö.
– Projektin tavoitteena on, että ymmärrettäisiin paremmin monipaikkaisen työn hyvinvointia ja työn tuottavuutta edistäviä tekijöitä. Tästä syystä projektissa on myös mukana johtamisen asiantuntijat ja tavoitteena on kehittää työnteon käytäntöjä ja rakenteita, jotka mahdollistavat työn imun ja tuottavuuden ja tukee yritysten kasvua ja suorituskykyä.
– Hyvinvoinnin ja tuloksellisuuden yhteensovittaminen on tärkeä tavoite, mikä haastaa johtamista ja esihenkilötyötä, tuotantotalouden professori Teemu Laine sanoo.
Tutkijat kehittävät kestävän työelämän mallin
Työelämän tutkimustietoa on paljon. Koska ilmiö muuttuu nopeasti, ajantasainen ymmärrys ja ilmiöiden selitys ovat keskeisessä roolissa. Tutkimuksellisesti esimerkiksi tiedetään, että etätyöntekijöiden sitoutuneisuus vaihtelee eri tutkimusten tutkimustuloksissa. Selittävä tekijä voi olla, mielletäänkö sitoutuneisuus siihen, että tehdään oma työ hyvin vai onko se sitä, miten sitoudutaan työyhteisöön.
– Monitieteisen tiimimme tutkimusote on hyvin monimenetelmällinen. Yritämme hyvin konkreettisella tasolla ymmärtää, mistä tällä hetkellä on kyse ja tavoitteemme on kehittää työnteon rakenteita sellaiseksi, että ne edistävät työhyvinvointia ja tuottavuutta, Mäkikangas kertoo.
– Olemme luvanneet kestävän työelämän mallin ja käytännön tasolla se voi esimerkiksi tarkoittaa työjärjestelyjä ja erilaisten asioiden kokoamista yhteen, jotka liittyvät kestävään työelämään. Hyvinvointi ruokkii tuloksellisuutta ja tuloksellisuus ruokkii hyvinvointia, Laine toteaa.
Kolmevuotisessa WorkWell-hankkeessa on mukana työpsykologian sekä talouden ja suorituskyvyn johtamisen asiantuntijoita. Hankkeeseen on valittu kuusi edelläkävijäyritystä kehittämään kestävää, hyvinvointia luovaa työelämää, joiden kanssa aloitustilaisuudessa keskusteltiin jo vilkkaasti. Atoz Oy:n toimitusjohtaja Mikko Leinonen nosti esiin tärkeän asian eli luottamuksen. Sama asia nostettiin esille myös monipaikkaisen työn uhkia ja mahdollisuuksia käsitelleessä paneelikeskustelussa: työelämän ja suomalaisen yhteiskunnan keskeinen vahvuus on luottamus.
Tilaisuuden paneelikeskustelu on nähtävissä Työelämän tutkimuskeskuksen YouTube-kanavalla. Keskustelijoina on emeritus professori Matti Vartiainen, Aalto-yliopisto, johtava asiantuntija Sinimaaria Ranki, Työterveyslaitos ja henkilöstöjohtaja Sanna Hildén, Gofore.
