Jopa kolmasosa sydänäkkikuolemista tapahtui eteisvärinäpotilaille
Eteisvärinä on aikuisten yleisin pitkäkestoinen rytmihäiriö, jossa sydämen rytmi muuttuu epäsäännölliseksi ja usein tarpeettoman nopeaksi.
– Eteisvärinän on epäilty lisäävän riskiä menehtyä sydänperäiseen äkkikuolemaan, mutta eteisvärinäpotilaat on toistuvasti suljettu pois monista aiemmista äkkikuolematutkimuksista. Tutkimuksemme tuo kansainvälisestikin merkittävää uutta tietoa eteisvärinän yhteydestä äkkikuolemiin, kertoo tutkimuksen vastuullinen tutkija, kardiologiaan erikoistuva lääkäri Jani Rankinen.
Äkkikuoleman riski kasvoi merkittävästi eteisvärinäpotilailla, joilla ilmeni seurannassa sairaalahoitoa vaativa sydämen vajaatoiminta. Tutkimukseen osallistuneille potilaille oli tehty sepelvaltimoiden varjoainekuvaus Tays Sydänsairaalassa vuosina 2007–2018. Tays Sydänsairaalassa tehdään vuosittain lähes 13 400 kardiologista tutkimusta ja toimenpidettä.
Äkkikuoleman riski ei koske kaikkia eteisvärinäpotilaita
Vaikka eteisvärinä on yliedustettu äkkikuolemaa edeltävissä rytmihäiriöissä, kaikki eteisvärinäpotilaat eivät kuole äkillisesti. Nyt julkaistun tutkimuksen kymmenen vuoden seurannassa havaittiin, että potilaista, joilla oli seurannan alussa eteisvärinä, noin seitsemän prosenttia menehtyi äkillisesti. Vastaava luku muilla sydänpotilailla oli noin neljä prosenttia.
– Sydämen vajaatoiminta ja eteisvärinä esiintyvät yleensä yhdessä, mutta havaitsimme eteisvärinän ilmaantuvan usein ennen sydämen vajaatoimintaa. Tämä viittaa siihen, että eteisvärinä voi toimia varhaisena varoitusmerkkinä lähestyvästä sydämen vajaatoiminnasta ja äkkikuoleman riskistä, Rankinen toteaa.
Mitä potilaan tulisi tehdä?
– Suomalaisen Käypä hoito -suosituksen mukaan kaikille eteisvärinäpotilaille tulisi tehdä sydämen ultraäänitutkimus. Tutkimuksessa voidaan poissulkea sydämen vajaatoiminta ja pumppausvajaus sekä havaita sydämen vajaatoiminnalle altistavia riskitekijöitä, kuten sydämen jäykistyminen tai sydänlihaksen paksuuntuminen esimerkiksi verenpainetaudin seurauksena, kertoo Rankinen.
Aikaisessa vaiheessa aloitettu tehokas lääkitys voi estää sydämen vajaatoiminnan kehittymistä ja siten myös vähentää äkkikuoleman riskiä. Mikäli sydämen vajaatoiminta kehittyy, siihen on saatavilla erittäin tehokkaita ja vaikuttavia lääkityksiä.
Hoitotuloksia seurataan aktiivisesti
Tays Sydänsairaalassa hoitosuositusten mukainen vajaatoiminnan lääkehoito on käytössä yli kolmella neljästä vajaatoimintapotilaasta jo osastolta kotiutuessa.
– Sydänsairaalassa sekä vajaatoiminnan että eteisvärinän hoito toteutuu erittäin hyvin ja voimme seurata hoitotulostemme kehitystä jatkuvasti, toteaa kardiologian professori, tutkimuspäällikkö Jussi Hernesniemi Tays Sydänsairaalasta.
– Seuranta on tärkeää, sillä mikäli eteisvärinää sairastavalle potilaalle ilmaantuu poikkeavaa rasitushengenahdistusta tai jalkaturvotuksia, on uusi kardiologin arvio ja sydämen ultraäänitutkimus paikallaan vajaatoiminnan poissulkemiseksi, Rankinen jatkaa.
Tutkimusartikkeli Atrial fibrillation and the risk of sudden cardiac death: incidence, impact and implications julkaistiin kansainvälisesti arvostetussa Heart-lehdessä 15.7.2025. Tutustu artikkeliin
Lisätiedot
Jani Rankinen, tutkija, erikoistuva lääkäri (LT)
Lääketieteen ja terveysteknologian tiedekunta, Tampereen yliopisto
Tays Sydänsairaala
03 311 611 (vaihde)
jani.rankinen [at] sydansairaala.fi (jani[dot]rankinen[at]sydansairaala[dot]fi)
Jussi Hernesniemi, kardiologian professori, tutkimuspäällikkö
Lääketieteen ja terveysteknologian tiedekunta, Tampereen yliopisto
Tays Sydänsairaala
041 732 2932
jussi.hernesniemi [at] sydansairaala.fi (jussi[dot]hernesniemi[at]sydansairaala[dot]fi)
