Kurssilla tarkastellaan työelämän vuorovaikutusta sosiaalitieteellisestä näkökulmasta. Kurssin lähtökohtana on kahden- ja monenkeskisen toiminnan prosessien ymmärtäminen ja kuvaaminen etnometodologisen teorian avulla. Kurssin aikana opetellaan tunnistamaan ja jäsentämään olennaisissa työelämän toiminnoissa, esimerkiksi jaetussa päätöksenteossa ja työyhteisöjen sosiaalisten suhteiden muodostumisessa, vaikuttavia kaikille yhteisiä säännönmukaisia toimintatapoja ja niiden reunaehtoja.

Vuorovaikutusprosesseja tutkitaan mm. seuraavien sisällöllisten teemojen kautta: ammattilaisen ja asiakkaan välinen vuorovaikutus, työyhteisön jäsenten keskinäinen vuorovaikutus ja jaettu päätöksenteko. Teemojen avulla kurssilla tutustutaan yhteistoiminnan taustalla vaikuttaviin tiedollisiin, emotionaalisiin sekä valtasuhteisiin liittyviin oikeuksiin ja velvoitteisiin. Kurssilla painotetaan teoreettisen, metodisen ja tutkimukseen perustuvan tiedon hyödyllisyyttä ja soveltamismahdollisuuksia käytännön työelämätilanteiden jäsentämisessä, arvioinnissa ja kehittämisessä.

Kurssilla omaksuttua tietoa voidaan käyttää hyödyksi esimerkiksi projektien suunnittelussa, muutostilanteissa tai uusien toimintatapojen implementoinnissa. 

Kurssin lähitapaamiset:

14.9. klo 10-14, Linna 4013

28.9. klo 10-14, Linna 4013

26.10. klo 10-14, Linna K110

23.11. klo 10-14, Linna 4013

Kurssille valitaan enintään 25 tutkinto-opiskelijaa ja 5 avoimen yliopiston opiskelijaa. Etusijalla ovat yhteiskuntatutkimuksen tutkinto-ohjelman ja työn ja hyvinvoinnin maisteriohjeman pääaineopiskelijat, mutta kurssi on avoin myös muille opiskelijoille.

Kurssi toteutetaan monimuoto-opetuksena. Suurin osa kurssista suoritetaan itsenäisesti verkossa tiedonhaku-, luku- ja kirjoitustehtävinä. Valtaosa kurssilla luettavasta kirjallisuudesta on englanninkielistä. Lisäksi kurssilla on ryhmätöitä, seminaariopetusta, luentoja ja keskustelutehtäviä.

Kasvokkaista luento-opetusta ja seminaarityöskentelyä on yhteensä neljä kertaa. Ennen ensimmäistä luentoa tehdään ennakkotehtäviä Moodlessa. Valtaosa kurssin työskentelystä tapahtuu itsenäisesti ja pienryhmissä, joten siihen on syytä varata viikottain runsaasti aikaa. Kurssin työmäärä on yhteensä 135 tuntia (5op).

Läsnäolovelvollisuus 80 %.

Opetus on englanninkielinen, mikäli kurssille ilmoittautuu vaihto-opiskelijoita.

The course will be organized in English if needed.

Kurssi voidaan suorittaa kokonaan Moodle-alustalla tekemällä kurssikirjallisuuteen perustuvia tehtäviä itsenäisesti. Tehtäviä tehdään sähköisen tentin kirjallisuusvaatimuksia mukaillen yhteensä viisi. Tehtävät voi tehdä missä järjestyksessä tahansa I-IV periodeilla. Kukin tehtävä arvioidaan erikseen ja kokonaisarvosana määräytyy tehtävien keskiarvon perusteella. HUOM! Opiskelijat eivät näe toistensa suorituksia eivätkä voi niitä kommentoida. Kysymyksessä on siis kotitenttimäinen suoritustapa - ei keskustelualueilla tapahtuva seminaari. Yksityiskohtaiset suoritusohjeet löytyvät Moodlesta. 

Kurssin voi aloittaa ja suorittaa opiskelijan oman aikataulun mukaan periodeilla II-IV. Kurssille ilmoittaudutaan sähköpostilla opettajalle (ronja.kuokkanen@uta.fi), jolta saa kurssiavaimen.

Suoritetaan kurssikirjallisuuteen perustuvilla tehtävillä, jotka jätetään opintojaksoa varten avattavalle Moodle-alustalle TAI esseellä TAI sähköisellä tentillä.

Kaikki mukaan :)

Aloituspalaveri ja työmuodoista sopiminen 29.8., Essee- ja vapaaehtoistyösuunnitelmakokous 7.11. klo 8.30-10. Tässä vaiheessa jokaisella tulee olla ehdotus oman kurssisuorituksen koostumisesta ml. esseekirjallisuus (jota voi suunnata oman rajatun esseeaiheen mukaan) sekä kuvaus mitä vapaaehtoistyötä tekee, missä ja milloin.

Vapaaehtoistyötä voit tehdä itsenäisesti lukuvuoden kuluessa, kun olet ensin ilmoittautunut kurssille.

Esseet ja vapaaehtoistyökokemukset esitetään yhteisissä seminaareissa, joita järjestetään kahtena tai kolmena päivänä III ja IV periodeilla, päivät sovitaan 7.11. Mukaan kurssille pääsee vielä syyskuun ajan, ota yhteyttä Satu Ojalaan.

Huom.! Toinen tapa suorittaa opintopisteitä vapaaehtoistyöllä: SOCYVAPEH Vapaaehtoistyö 1–3 op, ota yhteys Johanna Eloon.

Suosittelemme osallistumista Iloa vapaaehtoistoiminnasta -tilaisuuteen Tammelakeskuksessa 30.8. klo 15 - 18. Tilaisuudessa voi tutustua vapaaehtoistoimintaa tarjoaviin järjestöihin. Lisätietoja Tampereen voimavaraverkosto: http://tarve.fi/ajankohtaista/21-iloa-vapaaehtoistoiminnasta-2018

Kurssin tavoitteena on analysoida ja ymmärtää sosiaalipolitiikan ja hyvinvointivaltion suunnanmuutosta sote-uudistuksen kontekstissa. Kurssilla perehdytään sote-uudistukseen sekä politiikkaa ohjaavien periaatteiden ja eetoksen näkökulmasta että palvelujen järjestämisen ja käytäntöjen tasolla. Sote-uudistus kytketään sosiaalipolitiikan laajempiin muutoksiin kuten universalismin rapautumiseen ja markkinaistamisen vahvistumiseen. Kurssin suoritettuaan opiskelijalla on hyvä ymmärrys sosiaalipolitiikan kehityksestä ja muutoksesta Suomessa. Luentojen rinnalla kurssilla luetaan kirjallisuutta sekä työskennellään pienryhmissä tai työstetään itsenäistä esseetä rajatusta sote-materiaalista.

Kurssin luentojen ja vierailuiden aikataulu

ti 4.9. Kurssin esittely, johdantoluento sote-uudistuksesta, Anneli Anttonen + Antti Halmetoja

ti 11.9. Hyvinvointivaltion murentuminen, Anneli Anttonen

ti 18.9. Hoiva ja sote-uudistus, Minna Zechner

to 20.9. Social policy reforms in Sweden and the Nordic model, Joakim Palme

ti 25.9. Monituottajamalli sosiaalipalveluissa, Anneli Anttonen

ti 2.10. Vierailu: Kölvi. Kölvin Monikulttuurinen Nuorisotyö ry, www.kolvi.fi, Piia Pakarinen

ti 9.10. Vierailu: Pirkanmaan liitto, omaishoidon kärkihanke, Anu Kallio

ti 16.10. Sote ja valinnanvapaus, Olli Karsio ja Anneli Anttonen

Sosiaalipolitiikan päivät järjestetään Tampereen yliopistossa 25.10-26.10.2018. Kurssin opiskelijoita kannustetaan osallistumaan päivien pääluennoille. Pääluennoitsijoita ovat professori Sue Yeandle Sheffieldin yliopistosta, professori Jane Gingrich Oxfordin yliopistosta ja dosentti Helena Hirvonen. Pääluentojen lisäksi opiskelijoita kannustetaan osallistumaan sosiaalipolitiikan päivien SOTE-aiheiseen pikkuplenariin.

Kaikki pääsevät mukaan.

HUOM! Mikäli haluaisit suorittaa kurssin itsenäisesti niin ota yhteyttä Antti Halmetojaan: antti.halmetoja (ät) kapsi.fi

PERLA toteuttaa lapsuuden, nuoruuden ja perheen teemoja käsittelevän monitieteisen ja kaikille avoimen tutkimusseminaarin. Seminaari tukee lapsuuden, nuoruuden ja perheen tutkimuksen kysymyksiä tarkastelevien tutkimuspapereiden edistymistä kollegiaalisen keskustelun ja rakentavan palautteen avulla. Käsiteltävät paperit voivat olla tutkimussuunnitelmia, väitöskirjan lukuja, artikkelikäsikirjoituksia tai muita työn alla olevia tutkimuspapereita. Seminaarissa voi myös esitellä uusia tutkimushankkeita ja julkaisuja. Seminaarin yhteydessä järjestetään myös vierailuluentoja.

Seminaari kokoontuu pääsääntöisesti perjantaisin klo 12 alkaen ohjelmassa ilmoitetussa tilassa. Seminaari on avoin ja sinne ovat tervetulleita kaikki lapsuuden, nuoruuden ja perheen teemoista kiinnostuneet − opiskelijoista tutkijoihin ja opettajiin.

Jatko-opiskelijat saavat seminaarista opintopisteitä sopimuksen mukaan. Kandi- ja maisterivaiheen opiskelijat voivat suorittaa lukuvuoden kestävän seminaarin osana Lapsuus, perhe ja elämänkulku-teemakokonaisuutta (5 op) ja/tai Nuoret ja nuorisotyö teemakokonaisuutta (YKT07.3, 5 op). Seminaarin suoritusmuotona on luentopäiväkirjat (sivu per luento/esitys) viiden seminaarikerran luennoista/esityksistä. Seminaarin luennot/esitykset soveltuvat myös osaksi luentopassia. Luentopassin ohjeet löydät PERLAn kotisivuilta.

Seminaaria koordinoivat professori Katja Repo ja PERLAn koordinaattori Tiina Tuovila.

Luentopäiväkirjat ottaa vastaan

Katja Repo (Lapsuus, perhe ja elämänkulku -teema)

Juha Nieminen (Nuoret ja nuorisotyö -teema)

ILMOITTAUTUMISET SEMINAAREIHIN PERLAn nettisivuilla

OHJELMA syksy 2018

21.9.2018 klo 12-15, Linna 6017: Young people and digitalization

12.00 Welcome

12.15 Niina Meriläinen: Digital services and youth participation in processes of social change.

13.00 Coffee break

13.20 Magdalena Lemus: Networked youth: construction of the self and norms of behavior

14.20 Discussion

15.00 Ending of the seminar

12.10.2018 klo 12-15, Linna 5014: Transitions from (high)education to working life

12.00 Welcome

12.15 Satu Ojala: Teenage Time Use and Educational Attainment in Adulthood in Finland

13.15 Coffee break

13.35 Cecilia Blanco: The social origin of career choices of graduates of communication

14.35 Discussion

15.00 Ending of the seminar

23.10.2018 klo 12-15.15, Linna 5026-5027: Young people, risk and resilience

12.00 Opening / Riikka Korkiamäki

12.15 Robbie Gilligan: Promoting resilience in work with young people

13.00 Anu-Riina Svenlin: Resilience – providing an integrative perspective to contact family intervention

13.45 Coffee break

14.00 Sanna Aaltonen: Shifting the focus from “at-risk” youth to risky relationships between youth and welfare services

14.45 Discussion

15.15 Ending of the seminar

25.10.2018 klo 14-16.30, Pinni B1096: Perspektiivejä perheeseen

14.00 Tervetuloa ja kahvi

14.30 Laura Kalliomaa-Puha: Omaisolettama lainsäädännössä

15.30 Sanna Joska: Perheen ja vallan ulottuvuudet antiikin Roomassa 

16.30 Seminaarin päätös

9.11.2018 klo 12-15.30, Linna 4013: Nuoret sateenkaariperheissä ja näkökulmia sukupuolisensitiiviseen kasvatukseen

12.00 Tervetuloa

12.10 Kia Aarnio: Sateenkaariperheiden nuorten hyvinvointi ja kokemukset Suomessa

13.10 Tiina Tuovila: Sateenkaariperheiden nuoret ja koulu- ja opiskeluterveydenhuolto - Väitöskirjatutkimus

13.40 Kahvi

14.00 Anna Moring: Otsikko täsmentyy

14.45 Susanna Itäkare ja Outi Oja: Opas sukupuolisensitiiviseen kirjallisuuskasvatukseen

15.15 Loppukeskustelu

15.30 Seminaarin päätös

OHJELMA kevät 2019 (täydentyy)

1.2.2019 klo 12–15.30, LINNA 5026-5027:Miehet, pojat ja ”marginaalit”

12.00-12.15 Aloitus: Katsaus suomalaiseen miestutkimukseen / Petteri Eerola ja Hanna Ojala, Tampereen yliopisto

12.15-12.45 Kuka on nähnyt näkymätöntä miestä? / Juha Auvinen, Näkymätön Mies -hanke, Lahden Sininauha

12.45-13.15 Kokemuksia masennusoireisten isien kanssa tehtävästä työstä / Henri Hyttinen, MASI-hanke, Miessakit ry

13.15-13.30 Kahvi

13.30-14.30 Ei-heteroseksuaalisten poikien ja transnuorten kokemukset ja valinnat koulutuksessa/ Jukka Lehtonen, Helsingin yliopisto, WeAll-tutkimushanke

14.30-15.30 Pojat ja väkivalta (otsikko tarkentuu) / Tuija Huuki, Oulun yliopisto

ILMOITTAUTUMISET SEMINAAREIHIN PERLAn nettisivuilla

Perhe- ja läheissuhteiden on kuvattu muuttuneen nyky-yhteiskunnassa entistä enemmän yksilöiden omiin valintoihin ja mieltymyksiin pohjautuviksi samalla, kun yhteiskunnallisten rakenteiden kuten avioliittoinstituution tai taloudellisten näkökulmien on katsottu menettäneen merkitystään suhteiden ylläpitäjinä. On myös väitetty, että emotionaalisen sisällön ja tyydyttävyyden merkitys läheissuhteissa on viimeisten vuosikymmenten aikana korostunut. Esitetyistä ja oletetuista muutoksista huolimatta perhe- ja läheissuhteet ovat edelleen perustavia ihmisten välisiä sidoksia. Tällä opintojaksolla pohditaan näitä muun muassa näitä kysymyksiä Perhe- ja tunteet (toim. Petteri Eerola ja Henna Pirskanen, Gaudeamus 2018) -kirjan inspiroimana. Luennoijat ovat kirjan kirjoittajia.

OHJELMA:

26.9: Petteri Eerola ja Henna Pirskanen: Johdantoluento

3.10: Ira Virtanen: Tunteista viestiminen miesten ystävyyssuhteissa

10.10: Hanna Ojala: Vanhenevan isän ja aikuisen pojan suhde

17.10: Annukka Lahti ja Heidi Elmgren: Naisvalitus ja parisuhteen epätasa-arvot

24.10: Marianne Notko ja Eija Sevón: Konfliktit lasten perhesuhteissa

31.10: Rosi Enroos: Tunteet vankilan varjossa

7.11: Marja Peltola: Tunteet rodullistettujen vähemmistöjen sukupolvisuhteissa

14:11: Ritva Nätkin: Isovanhemmuus ja tunteiden kirjo

21.11: Tarja Hiltunen: Huostaan otettujen lasten äidit

28.11: Henna Pirskanen: Jännitteisten vanhempilapsi-suhteiden tunnesidokset; Petteri Eerola: Tunteita herättävä lastenhoito

5.12: Petteri Eerola ja Henna Pirskanen: Yhteenvetoluento

Kurssilla tutustutaan lapsuuden antropologiaan sekä erilaisiin lapsista tehtyihin tutkimuksiin ja niissä käytettyihin metodeihin. Erityisen painopisteenä on ylirajainen lapsuus. Kurssilla luetaan paljon erilaisia (englanninkielisiä) tekstejä ja kirjoitetaan loppuessee.

Kurssi on tarkoitettu 2.-3. vuoden opiskelijoille. Sosiaaliantropologian johdantokurssin (SOS4.5) suorittamista ennen tai samanaikaisesti suositellaan.

Kurssille ovat etusijalla ne opiskelijat, joilla on aiempia antropologian opintoja, (esim. SOS4.5. ja SOS6.5.1)

Kurssilla tarkastellaan työelämän vuorovaikutusta sosiaalitieteellisestä näkökulmasta. Kurssin lähtökohtana on kahden- ja monenkeskisen toiminnan prosessien ymmärtäminen ja kuvaaminen etnometodologisen teorian avulla. Kurssin aikana opetellaan tunnistamaan ja jäsentämään olennaisissa työelämän toiminnoissa, esimerkiksi jaetussa päätöksenteossa ja työyhteisöjen sosiaalisten suhteiden muodostumisessa, vaikuttavia kaikille yhteisiä säännönmukaisia toimintatapoja ja niiden reunaehtoja.

Vuorovaikutusprosesseja tutkitaan mm. seuraavien sisällöllisten teemojen kautta: ammattilaisen ja asiakkaan välinen vuorovaikutus, työyhteisön jäsenten keskinäinen vuorovaikutus ja jaettu päätöksenteko. Teemojen avulla kurssilla tutustutaan yhteistoiminnan taustalla vaikuttaviin tiedollisiin, emotionaalisiin sekä valtasuhteisiin liittyviin oikeuksiin ja velvoitteisiin. Kurssilla painotetaan teoreettisen, metodisen ja tutkimukseen perustuvan tiedon hyödyllisyyttä ja soveltamismahdollisuuksia käytännön työelämätilanteiden jäsentämisessä, arvioinnissa ja kehittämisessä.

Kurssilla omaksuttua tietoa voidaan käyttää hyödyksi esimerkiksi projektien suunnittelussa, muutostilanteissa tai uusien toimintatapojen implementoinnissa. 

Kurssin lähitapaamiset:

14.9. klo 10-14, Linna 4013

28.9. klo 10-14, Linna 4013

26.10. klo 10-14, Linna K110

23.11. klo 10-14, Linna 4013

Kurssille valitaan enintään 25 tutkinto-opiskelijaa ja 5 avoimen yliopiston opiskelijaa. Etusijalla ovat yhteiskuntatutkimuksen tutkinto-ohjelman ja työn ja hyvinvoinnin maisteriohjeman pääaineopiskelijat, mutta kurssi on avoin myös muille opiskelijoille.

Kurssi toteutetaan monimuoto-opetuksena. Suurin osa kurssista suoritetaan itsenäisesti verkossa tiedonhaku-, luku- ja kirjoitustehtävinä. Valtaosa kurssilla luettavasta kirjallisuudesta on englanninkielistä. Lisäksi kurssilla on ryhmätöitä, seminaariopetusta, luentoja ja keskustelutehtäviä.

Kasvokkaista luento-opetusta ja seminaarityöskentelyä on yhteensä neljä kertaa. Ennen ensimmäistä luentoa tehdään ennakkotehtäviä Moodlessa. Valtaosa kurssin työskentelystä tapahtuu itsenäisesti ja pienryhmissä, joten siihen on syytä varata viikottain runsaasti aikaa. Kurssin työmäärä on yhteensä 135 tuntia (5op).

Kurssilla tutustutaan lapsuuden antropologiaan sekä erilaisiin lapsista tehtyihin tutkimuksiin ja niissä käytettyihin metodeihin. Erityisen painopisteenä on ylirajainen lapsuus. Kurssilla luetaan paljon erilaisia (englanninkielisiä) tekstejä ja kirjoitetaan loppuessee.

Kurssi on tarkoitettu 2.-3. vuoden opiskelijoille. Sosiaaliantropologian johdantokurssin (SOS4.5) suorittamista ennen tai samanaikaisesti suositellaan.

Kurssille ovat etusijalla ne opiskelijat, joilla on aiempia antropologian opintoja, (esim. SOS4.5. ja SOS6.5.1)

Kurssi koostuu luennoista, mukana myös luennoitsijavieraita, kurssitehtävistä ja niiden toteuttamista ja arviointia koskevista yhteisistä opetuskeskusteluista, kurssikirjallisuudesta sekä lyhyestä esseestä, jossa opiskelija osoittaa perehtyneisyytensä rasismia ja antirasismia koskeviin tutkimuskeskusteluihin. Kurssin suorittaminen edellyttää osallistumista luennoille.

Kurssille voidaan valita enintään 30 opiskelijaa. Jos ilmoittautuneita on enemmän, yhteiskuntatutkimuksen tutkinto-ohjelman opiskelijat ovat etusijalla kurssivalinnassa.

Opintojaksolla perehdytään luentojen, osoitetun kirjallisuuden, case-tyyppisen tutkimusharjoituksen ja siihen kytkeytyvien välitehtävien avulla nuorten ja nuorisotyön kannalta keskeisiin elämänkulun teoreettisiin lähestymistapoihin sekä elämäkerralliseen nuorisotyön tutkimukseen. Opintojakson suorittaminen edellyttää aktiivista osallistumista opetukseen, välitehtävien ja tutkimusharjoituksen tekemistä. Tutkimusharjoituksesta kirjoitetaan raportti.

Kurssin aikataulu:

Kurssi toteutetaan nuorisotyön ja nuorisotutkimuksen maisteriohjelman lähipäivien yhteydessä seuraavasti:

Torstai 30.8.2018  (Tila: Linna 5026-5027)
12.30-14.00 YKT07.1 Nuorisotyö ja nuorten elämänkulku
- kurssin käynnistys, sisältö ja suorittaminen
- elämänkulun käsitteestä
14.00-14.30 Kahvitauko
14.30-16.00 YKT07.1 Nuorisotyö ja nuorten elämänkulku
- elämänkulun teoreettisista lähestymistavoista ja nuorisotyön merkityksen tutkimisesta

Välitehtävä 1: palautus verkkoon syyskuussa

Torstai 4.10.2018 (Tila: Linna K112)
12.30-14.00YKT07.1 Nuorisotyö ja nuorten elämänkulku
- elämänkulun tutkimusmenetelmistä
14.00-14.30 Kahvitauko
14.30-16.00 YKT07.1 Nuorisotyö ja nuorten elämänkulku
- työpaja tutkimusharjoituksesta

Välitehtävä 2: palautus verkkoon marraskuussa

Torstai 13.12.2018 (Tila: Linna 6017)

Valmiiden tutkimusharjoitusten esittely ja käsittely

9.15-11.30YKT07.1 Nuorisotyö ja nuorten elämänkulku
11.30-12.30Lounastauko
12.30-14.00YKT07.1 Nuorisotyö ja nuorten elämänkulku
14.00-14.30 Kahvitauko
14.30-16.00 YKT07.1 Nuorisotyö ja nuorten elämänkulku

Kurssille voidaan valita enintään 18 opiskelijaa. Etusijalla kurssille ovat nuorisotyön ja nuorisotutkimuksen maisteriopintojen ja opintosuunnan opiskelijat.

Kurssi järjestetään nuorisotyön ja nuorisotutkimuksen maisteriopintojen lähijaksojen yhteydessä.

PERLA toteuttaa lapsuuden, nuoruuden ja perheen teemoja käsittelevän monitieteisen ja kaikille avoimen tutkimusseminaarin. Seminaari tukee lapsuuden, nuoruuden ja perheen tutkimuksen kysymyksiä tarkastelevien tutkimuspapereiden edistymistä kollegiaalisen keskustelun ja rakentavan palautteen avulla. Käsiteltävät paperit voivat olla tutkimussuunnitelmia, väitöskirjan lukuja, artikkelikäsikirjoituksia tai muita työn alla olevia tutkimuspapereita. Seminaarissa voi myös esitellä uusia tutkimushankkeita ja julkaisuja. Seminaarin yhteydessä järjestetään myös vierailuluentoja.

Seminaari kokoontuu pääsääntöisesti perjantaisin klo 12 alkaen ohjelmassa ilmoitetussa tilassa. Seminaari on avoin ja sinne ovat tervetulleita kaikki lapsuuden, nuoruuden ja perheen teemoista kiinnostuneet − opiskelijoista tutkijoihin ja opettajiin.

Jatko-opiskelijat saavat seminaarista opintopisteitä sopimuksen mukaan. Kandi- ja maisterivaiheen opiskelijat voivat suorittaa lukuvuoden kestävän seminaarin osana Lapsuus, perhe ja elämänkulku-teemakokonaisuutta (5 op) ja/tai Nuoret ja nuorisotyö teemakokonaisuutta (YKT07.3, 5 op). Seminaarin suoritusmuotona on luentopäiväkirjat (sivu per luento/esitys) viiden seminaarikerran luennoista/esityksistä. Seminaarin luennot/esitykset soveltuvat myös osaksi luentopassia. Luentopassin ohjeet löydät PERLAn kotisivuilta.

Seminaaria koordinoivat professori Katja Repo ja PERLAn koordinaattori Tiina Tuovila.

Luentopäiväkirjat ottaa vastaan

Katja Repo (Lapsuus, perhe ja elämänkulku -teema)

Juha Nieminen (Nuoret ja nuorisotyö -teema)

ILMOITTAUTUMISET SEMINAAREIHIN PERLAn nettisivuilla

OHJELMA syksy 2018

21.9.2018 klo 12-15, Linna 6017: Young people and digitalization

12.00 Welcome

12.15 Niina Meriläinen: Digital services and youth participation in processes of social change.

13.00 Coffee break

13.20 Magdalena Lemus: Networked youth: construction of the self and norms of behavior

14.20 Discussion

15.00 Ending of the seminar

12.10.2018 klo 12-15, Linna 5014: Transitions from (high)education to working life

12.00 Welcome

12.15 Satu Ojala: Teenage Time Use and Educational Attainment in Adulthood in Finland

13.15 Coffee break

13.35 Cecilia Blanco: The social origin of career choices of graduates of communication

14.35 Discussion

15.00 Ending of the seminar

23.10.2018 klo 12-15.15, Linna 5026-5027: Young people, risk and resilience

12.00 Opening / Riikka Korkiamäki

12.15 Robbie Gilligan: Promoting resilience in work with young people

13.00 Anu-Riina Svenlin: Resilience – providing an integrative perspective to contact family intervention

13.45 Coffee break

14.00 Sanna Aaltonen: Shifting the focus from “at-risk” youth to risky relationships between youth and welfare services

14.45 Discussion

15.15 Ending of the seminar

25.10.2018 klo 14-16.30, Pinni B1096: Perspektiivejä perheeseen

14.00 Tervetuloa ja kahvi

14.30 Laura Kalliomaa-Puha: Omaisolettama lainsäädännössä

15.30 Sanna Joska: Perheen ja vallan ulottuvuudet antiikin Roomassa 

16.30 Seminaarin päätös

9.11.2018 klo 12-15.30, Linna 4013: Nuoret sateenkaariperheissä ja näkökulmia sukupuolisensitiiviseen kasvatukseen

12.00 Tervetuloa

12.10 Kia Aarnio: Sateenkaariperheiden nuorten hyvinvointi ja kokemukset Suomessa

13.10 Tiina Tuovila: Sateenkaariperheiden nuoret ja koulu- ja opiskeluterveydenhuolto - Väitöskirjatutkimus

13.40 Kahvi

14.00 Anna Moring: Otsikko täsmentyy

14.45 Susanna Itäkare ja Outi Oja: Opas sukupuolisensitiiviseen kirjallisuuskasvatukseen

15.15 Loppukeskustelu

15.30 Seminaarin päätös

OHJELMA kevät 2019 (täydentyy)

1.2.2019 klo 12–15.30, LINNA 5026-5027:Miehet, pojat ja ”marginaalit”

12.00-12.15 Aloitus: Katsaus suomalaiseen miestutkimukseen / Petteri Eerola ja Hanna Ojala, Tampereen yliopisto

12.15-12.45 Kuka on nähnyt näkymätöntä miestä? / Juha Auvinen, Näkymätön Mies -hanke, Lahden Sininauha

12.45-13.15 Kokemuksia masennusoireisten isien kanssa tehtävästä työstä / Henri Hyttinen, MASI-hanke, Miessakit ry

13.15-13.30 Kahvi

13.30-14.30 Ei-heteroseksuaalisten poikien ja transnuorten kokemukset ja valinnat koulutuksessa/ Jukka Lehtonen, Helsingin yliopisto, WeAll-tutkimushanke

14.30-15.30 Pojat ja väkivalta (otsikko tarkentuu) / Tuija Huuki, Oulun yliopisto

ILMOITTAUTUMISET SEMINAAREIHIN PERLAn nettisivuilla

Kurssin tavoitteena on analysoida ja ymmärtää sosiaalipolitiikan ja hyvinvointivaltion suunnanmuutosta sote-uudistuksen kontekstissa. Kurssilla perehdytään sote-uudistukseen sekä politiikkaa ohjaavien periaatteiden ja eetoksen näkökulmasta että palvelujen järjestämisen ja käytäntöjen tasolla. Sote-uudistus kytketään sosiaalipolitiikan laajempiin muutoksiin kuten universalismin rapautumiseen ja markkinaistamisen vahvistumiseen. Kurssin suoritettuaan opiskelijalla on hyvä ymmärrys sosiaalipolitiikan kehityksestä ja muutoksesta Suomessa. Luentojen rinnalla kurssilla luetaan kirjallisuutta sekä työskennellään pienryhmissä tai työstetään itsenäistä esseetä rajatusta sote-materiaalista.

Kurssin luentojen ja vierailuiden aikataulu

ti 4.9. Kurssin esittely, johdantoluento sote-uudistuksesta, Anneli Anttonen + Antti Halmetoja

ti 11.9. Hyvinvointivaltion murentuminen, Anneli Anttonen

ti 18.9. Hoiva ja sote-uudistus, Minna Zechner

to 20.9. Social policy reforms in Sweden and the Nordic model, Joakim Palme

ti 25.9. Monituottajamalli sosiaalipalveluissa, Anneli Anttonen

ti 2.10. Vierailu: Kölvi. Kölvin Monikulttuurinen Nuorisotyö ry, www.kolvi.fi, Piia Pakarinen

ti 9.10. Vierailu: Pirkanmaan liitto, omaishoidon kärkihanke, Anu Kallio

ti 16.10. Sote ja valinnanvapaus, Olli Karsio ja Anneli Anttonen

Sosiaalipolitiikan päivät järjestetään Tampereen yliopistossa 25.10-26.10.2018. Kurssin opiskelijoita kannustetaan osallistumaan päivien pääluennoille. Pääluennoitsijoita ovat professori Sue Yeandle Sheffieldin yliopistosta, professori Jane Gingrich Oxfordin yliopistosta ja dosentti Helena Hirvonen. Pääluentojen lisäksi opiskelijoita kannustetaan osallistumaan sosiaalipolitiikan päivien SOTE-aiheiseen pikkuplenariin.

Kaikki pääsevät mukaan.

HUOM! Mikäli haluaisit suorittaa kurssin itsenäisesti niin ota yhteyttä Antti Halmetojaan: antti.halmetoja (ät) kapsi.fi

Mitä tarkoittaa yhteiskunnallinen näkökulma mielenterveyteen? Miten yhteiskuntatieteissä ja sukupuolentutkimuksessa on tarkasteltu mielenterveyteen liittyviä kysymyksiä? Kurssilla tutustutaan mielenterveyssosiologian (sociology of mental health) ja feministisen mielenterveystutkimuksen (feminist researh on mental health) keskeisiin keskusteluihin, peruskäsitteisiin ja teorioihin.

Opetusmuotona on seminaarimuotoinen työskentely: kurssilla harjoitellaan tieteellisten tekstien analyyttistä lukemista sekä teoreettisten käsitteiden hyödyntämistä mielenterveyden ilmiöiden hahmottamisessa. Kurssin suorittaminen koostuu artikkelien lukemisesta, artikkeleihin perustuvista keskusteluista, pienistä soveltavista tehtävistä sekä loppuesseestä.

Kurssille voidaan ottaa enintään 16 opiskelijaa. Jos ilmoittautuneita on enemmän, kurssivalinnassa otetaan huomioon 1)sukupuolentutkimuksen ja 2)yhteiskuntatutkimuksen tutkinto-ohjelman opintojen määrä.

Kurssi on suunnattu 2.-3. vuoden opiskelijoille. Osallistujilta edellytetään sukupuolentutkimuksen perusteiden tuntemusta (opintojakso SOS4.4 Sukupuolentutkimus tai vastaavat tiedot).

Seminar programme

12.10.2018 Critical Perspectives on the neoliberal academy: gender, subjectivity, affects, and knowledge production, coordinated by Rebecca Lund, Linna K110

10.00-11.30 Visiting professor Louise Morley, University of Sussex: Entangling Gender and Neoliberalism in the Global Academy

Oili-Helena Ylijoki: Happy in academia - building elite subjectivity in the neoliberal university.
Kristiina Brunila, University of Helsinki: Affective subjectification and academia CANCELLED
Rebecca Lund: Explicating the ruling relations of neoliberalism and nordic feminism in Feminist knowledge production  

*

30.11.2018 Health, expertise and knowledge production, Coordinated by Pia Vuolanto, Linna 5014

Visiting professor Jenny-Ann Brodin Danell, Umeå University: Using bibliometric methods to map research fields – on the example of Complementary and alternative medicine

Mikael Lindfelt, Åbo Akademi & Anna Soveri, University of Turku: Vaccine attitudes in Finnish health care workers CANCELLED

Mikko Virtanen: Vaccine rationalities - The Case of HPV in Finland

Pia Vuolanto, Johanna Nurmi, Hanna Westerberg & Jutta Pulkki: The challenges of complementary and alternative medicine and vaccine hesitancy for healthcare professionals

*

20-21.2.2019 Contested futures of biomedical care, Coordinated by Mianna Meskus, L5014

WEDNESDAY, 20 FEBRUARY 2019, 2-4 pm: RESEARCH SEMINAR PART 1

14.15-14.45 Elina Helosvuori: “Lingering technological entanglements”: Childlessness after IVF

14.45-15.15 Karoliina Snell: “Well, I knew this already”: Contemplating personal genetic risk information

15.15-15.45 Kaisa Kivipuro: Doing (in)fertility: Reproductive abledness in wombless women’s accounts of family formation

THURSDAY, 21 February 2019, 10 am-4pm: RESEARCH SEMINAR PART 2

10.15-10.45 Mikko Jauho: Mundane technologies of good life: Testing and self-care in everyday cholesterol control

10.45-11.15 Tiina Vaittinen: “The Future is Adult Incontinence!” Examining the Material Un/Sustainabilities of Care through the Case of the Adult Incontinence Pad

11.15-11.45 Vera Raivola: Contested futures of blood donation

13.00-13.30 Marianne Mäkelin: Gene drives in the wild: Governing human health and governing environment

13.30-14.00 Maiju Tanninen: Contested technology: Behaviour-based insurance in critical data studies

14.00-14.10 coffee & buns

14.10-14.40 Venla Oikkonen: Negotiated ontologies and contested futures in vaccine injury: The 2009 H1N1 pandemic and the case of Pandemrix-associated narcolepsy

14.40-15.10 Heta Tarkkala: Cancer care as cancer research in the development of individualized cancer treatments

15.10-15.40 Minna Ruckenstein: Searching medicinal agencies

*

10.5.2019 Diversity in Science, Coordinated by Kristina Rolin

Venue: 5014

The workshop examines the diversity of people, theoretical perspectives, skills and tasks in the production of scientific knowledge. The presentations explore epistemic benefits and challenges stemming from greater diversity in scientific communities and research teams. 

10.15-11.00 Kristina Rolin: Diversity and situated knowledge

11.00-11.45 Rebecca Lund: What is intersectionality?

11.45-13.15 Lunch break

13.15-14.00 Inkeri Koskinen: Diversity and epistemic injustice in science: The case of Indigenous Studies

14.00-14.30 Coffee break

14.30-15.15 Elina Mäkinen: Opportunities for knowledge anchoring in translational science

15.15-16.00 Samuli Reijula and Jaakko Kuorikoski: Modelling collaborative division of labor

The workshop is organized by the Academy of Finland research project “Social and Cognitive Diversity in Science: An Epistemic Assessment.” For more information, contact kristina.rolin@tuni.fi. 

Ensisijaisesti syventävien opintojen vaiheen opiskelijoille. Suoritukseen vaaditaan osallistuminen neljään seminaariin, mukaan lukien seminaaripapereiden lukeminen, sekä lopuksi essee tai oppimispäiväkirja. Tarkemmat tiedot suoritustavasta löytyvät seminaarin moodlessa. 

Kurssi koostuu vastuuopettajien ja vierailijoiden luennoista sekä seminaarityöskentelystä. Luemme aihealueen keskeisiä tutkimusartikkeleita ja analysoimme aiheeseen liittyviä media-aineistoja.  Opiskelijat tekevät kaksi kirjoitelmaa: luennoista ja niiden lukemistoista sekä itse valitsemastaan media-aineistosta.

Kurssi on tarkoitettu toisen vuoden ja sitä pidemmällä oleville opiskelijoille.

Kurssilla tarkastellaan työelämän vuorovaikutusta sosiaalitieteellisestä näkökulmasta. Kurssin lähtökohtana on kahden- ja monenkeskisen toiminnan prosessien ymmärtäminen ja kuvaaminen etnometodologisen teorian avulla. Kurssin aikana opetellaan tunnistamaan ja jäsentämään olennaisissa työelämän toiminnoissa, esimerkiksi jaetussa päätöksenteossa ja työyhteisöjen sosiaalisten suhteiden muodostumisessa, vaikuttavia kaikille yhteisiä säännönmukaisia toimintatapoja ja niiden reunaehtoja.

Vuorovaikutusprosesseja tutkitaan mm. seuraavien sisällöllisten teemojen kautta: ammattilaisen ja asiakkaan välinen vuorovaikutus, työyhteisön jäsenten keskinäinen vuorovaikutus ja jaettu päätöksenteko. Teemojen avulla kurssilla tutustutaan yhteistoiminnan taustalla vaikuttaviin tiedollisiin, emotionaalisiin sekä valtasuhteisiin liittyviin oikeuksiin ja velvoitteisiin. Kurssilla painotetaan teoreettisen, metodisen ja tutkimukseen perustuvan tiedon hyödyllisyyttä ja soveltamismahdollisuuksia käytännön työelämätilanteiden jäsentämisessä, arvioinnissa ja kehittämisessä.

Kurssilla omaksuttua tietoa voidaan käyttää hyödyksi esimerkiksi projektien suunnittelussa, muutostilanteissa tai uusien toimintatapojen implementoinnissa. 

Kurssin lähitapaamiset:

14.9. klo 10-14, Linna 4013

28.9. klo 10-14, Linna 4013

26.10. klo 10-14, Linna K110

23.11. klo 10-14, Linna 4013

Kurssille valitaan enintään 25 tutkinto-opiskelijaa ja 5 avoimen yliopiston opiskelijaa. Etusijalla ovat yhteiskuntatutkimuksen tutkinto-ohjelman ja työn ja hyvinvoinnin maisteriohjeman pääaineopiskelijat, mutta kurssi on avoin myös muille opiskelijoille.

Kurssi toteutetaan monimuoto-opetuksena. Suurin osa kurssista suoritetaan itsenäisesti verkossa tiedonhaku-, luku- ja kirjoitustehtävinä. Valtaosa kurssilla luettavasta kirjallisuudesta on englanninkielistä. Lisäksi kurssilla on ryhmätöitä, seminaariopetusta, luentoja ja keskustelutehtäviä.

Kasvokkaista luento-opetusta ja seminaarityöskentelyä on yhteensä neljä kertaa. Ennen ensimmäistä luentoa tehdään ennakkotehtäviä Moodlessa. Valtaosa kurssin työskentelystä tapahtuu itsenäisesti ja pienryhmissä, joten siihen on syytä varata viikottain runsaasti aikaa. Kurssin työmäärä on yhteensä 135 tuntia (5op).

George Herbert Mead, jota on kutsuttu mm. pasifistiksi, (eko)feministiksi, sosiologiksi, evolutionistiksi, pragmatistiksi, filosofiksi, neurotieteilijäksi ja sotaintoilijaksi, on myös tullut kuuluisaksi sosiaalipsykologian klassikkona. Miksi ihmeessä? Oletko itse koskaan lukenut Meadia ja selvittänyt mistä oikein on kyse ja mitä tämän klassikon ajattelulla oikein voisi tehdä? Millaisia aineksia Meadiltä voisi saada minuuden, intersubjektiivisuuden, toiminnan, tietoisuuden ja yksilön kulttuurisuuden tutkimiseksi?

Tässä lukuseminaarissa keskustellaan Meadin klassikkokirjan Mind, Self & Society sisällöstä. Seminaarin tukena käytetään myös muita Meadin alkuperäistekstejä, tuoreita Mead-kommentaareja sekä esimerkkejä siitä, mitä Meadin teorioilla empiirisesti voisi tehdä - vaikkei meadiläistä tutkimusta erään tunnetun väitteen mukaan voi edes empiirisesti tehdä.

Seminaarin otetaan 15 opiskelijaa. Etusijalla ovat maisterivaiheen opiskelijat. Aineopinnot yhteiskuntatutkimuksessa oltava tehtynä.

Aikataulu (kokoontumisia ei siis joka viikko):

13.9., 20.9., 4.10., 11.10., 25.10., 8.11.(peruttu), 15.11. (lisätty), 22.11., 29.11.

Kurssin tavoitteena on saada perustuntemus feministisen ajattelun historiasta ja valikoimasta klassikkoteoksia. Opintojaksolla perehdytään feministiseen ajatteluperinteeseen 1790-luvulta 1970-luvulle, pääasiassa lukemalla klassikoiksi muodostuneita tekstejä. Lisäksi luetaan lyhyitä opettajan luentoja ja esittelytekstejä historiallisen kontekstin ymmärtämiseksi.

Kurssin tarkoitus on luoda opiskelijoille jäsentynyt kuvaus feministisen ajattelun historiallisista kausista, ns. aalloista, sekä niihin liittyvistä teemoista, käsitteistä ja kysymyksistä. Kurssi suoritetaan lukemalla tekstit, pienillä kirjoitustehtävillä sekä aktiivisella osallistumisella verkkokeskusteluihin. Kurssi toteutetaan verkkotyöskentelynä Moodle-alustalla ja sen oppimateriaalina hyödynnetään myös Klassikkogalleria-verkkomateriaalia. Kurssi vaatii sitoutumista yhteiseen tekemiseen ja keskusteluun ja on luonteeltaan intensiivinen.

Kurssille otetaan 30 opiskelijaa. Haku kurssille 27.8.-14.9.2018 välisenä aikana e-lomakkeella.

Kurssi on suunnattu sekä perus- että aineopintojen opiskelijoille. Sen järjestää sukupuolentutkimuksen verkosto Hilma.

Opintojakso koostuu yhteiskuntahistoriallisen tutkimuksen eri lähestymistapoihin ja tutkimusperinteisiin johdattavista luennoista ja niiden oheismateriaalista. Opiskelija tutustuu monipuolisesti yhteiskuntahistoriallisen tutkimuksen peruskäsitteisiin ja kysymyksenasetteluihin.

Poissaolojen korvaamisesta sovittava erikseen, ilmoita poissaolostasi (ja muutenkin jos kysyttävää): seija-leena.nevala@uta.fi

Ensisijaisesti syventävän vaiheen opiskelijoille sisällytettäväksi teemaopintoihin.

Sosiaalityön tutkinto-ohjelman opiskelijat: kurssi korvaa opinto-oppaan kohdan STYS3B2 Ammatillisen vuorovaikutuksen ja tekstien tutkimus, 5 op.

Kurssilla pohditaan kaupungistumista, erilaisia kaupunkikäsityksiä, kaupunkitilan ja -rakenteiden muutoksia sekä kaupunkielämää ja kaupunkilaisuutta.

Yhteistyössä TTY:n kanssa järjestettävä kurssi.

Luentojen ohjelma

22.10. Pia Vuolanto: Johdatus tieteen- ja teknologiantutkimukseen

29.10. Marja Vehviläinen: Feministinen tieteentutkimus

5.11. Reetta Muhonen: Tutkimuksen yhteiskunnallinen vaikuttavuus

12.11. Oili-Helena Ylijoki: Tieteen muuttuvat ideaalit ja käytännöt

19.11. Jaana Parviainen: Teknologia ja ruumiillisuus

26.11. Virve Peteri: Teknologia yhteiskunnan muovaamana ja muovaajana

3.12. Virve Peteri: Teknologia näkökulmana arkielämään

10.12. Pia Vuolanto: Kiistat tieteessä ja tieteestä

Kurssi kokoontuu tiistaisin II periodilla klo 10-12

23.10.: Paul Jonker-Hoffrén, kurssiohjeet &  Satu Ojala, Onko työ murroksessa? Ennakkolukemisto: Merja Kauhanen, Työllisyys ja työttömyys – Miten suomalaiset työmarkkinat ovat muuttuneet?

30.10. Antti Saloniemi, Miksi työttömyys on ongelma?

6.11. Paul Jonker-Hoffrén, Työmarkkinajärjestelmän muutos

13.11. Markku Sippola, Työnantajastrategiat ja työmarkkinoiden globalisaatio

20.11. Jouko Nätti, Työelämän uudet muodot

27.11. Työ ja sosiaaliturva

*** huom. sovi koordinaattorin kanssa esseen teema marraskuun loppuun mennessä

4.12. Vierailu: Pirkanmaan maakuntahallinto, Kelloportinkatu: Projektipäällikkö Irene Impiö alustaa kasvupalvelu-uudistuksen periaatteista ja etenemisestä Pirkanmaalla (nyk. TE-palvelut)

*** 11.12. esseeluonnoksen palautus

*** 19.12. mennessä koordinaattorin palaute esseeluonnoksesta

*** 9.1. lopullisen esseeversion palautus moodleen

Kurssi soveltuu aine- ja syventävien opintojen vaiheissa oleville opiskelijoille kaikista tutkinto-ohjelmista. Tervetuloa mukaan!

Kannustamme osallistumaan myös eri työelämäntutkimuksen tilaisuuksiin:

20.9.2018 14-16, Open guest lecture: Social policy reforms in Sweden and the Nordic model, Prof. Joakim Palme, Linna K103

21.9.2018 12-n.14, Aart-Jan Riekhoffin väitös työstä eläkkeelle -siirtymisen poluista, Linna K103

25.9.2018 12.15-16.30 An open research seminar: A polarization of Nordic labour market: Recent social and economic trends, Organised by Work Research Centre, Main building A2a

25.-26.10.2018 Sosiaalipolitiikan päivät , joilla kokoontuu useita työ-aiheisia työryhmiä, tutkimuspäivät tarvitsee opiskelija-avustajia; Sosiaalipoliittisen yhdistyksen jäsenopiskelijoille ilmainen os.

22.11.2018 12-14, Pasi Pyöriän luento Sosiologian Alat I -jaksolla, aiheena Työelämän tutkimus :)

1.-2.11.2018 Työelämän tutkimuspäivät

Näistä ja muista työaiheisista tilaisuuksista voit koota itsellesi luentopassisuorituksen! Toimita dokumentit Satu Ojalalle, ks. YTK-tutkinto-ohjelman ohje

Opiskelija perehtyy kurssilla eri asiantuntijoiden johdolla monipuolisesti erilaisiin varhaismoderniin yhteiskuntaan liittyviin ilmiöihin luentojen ja niihin liittyvän oheismateriaalin kautta.  Käsiteltävä ajanjakso ulottuu myöhäiskeskiajasta 1700- ja 1800-luvun taitteeseen. Keskeisiä teemoja ovat mm. hallinto, perhe, sukupuoli , kolonialismi ja valta.

Kurssin ohjelma

26.10. Kurssin esittely ja johdatus teemoihin sekä ajanjaksoon / Johanna Kuokkala

2.11. Perhe / Tiina Miettinen

9.11. Kolonialismi / Lauri Uusitalo

16.11. Sukupuoli / Mari Välimäki

23.11. Yhteisö / Marko Lamberg

30.11. Hallinto / Tapio Salminen

7.12. EI LUENTOA

14.12. Valta / Johanna Kuokkala

Opintojaksolla esitellään meneillään olevaa työelämän vuorovaikutukseen kohdistuvaa tutkimusta, joka kiinnittyy erityisesti työelämän eri tilanteita ohjaaviin vuorovaikutuksen säännönmukaisuuksiin. Lisäksi tarkastellaan tapoja, joilla tätä tietoa voidaan soveltaa työelämän ja työhyvinvoinnin kehittämiseen.  Kurssilla perehdytään alustavasti vuorovaikutuksen tutkimuksen menetelmiin (keskustelunanalyysi, multimodaalinen vuorovaikutusanalyysi, institutionaalisen vuorovaikutuksen tutkimus), joilla voidaan tarkastella erityisesti meneillään olevan toiminnan yhteistä tuottamista autenttisissa työelämän tilanteissa. Vierailuluennot pohjautuvat näillä menetelmillä tehtyihin tutkimuksiin. Jakso harjaannuttaa ymmärtämään vuorovaikutuksen tutkimukseen perustuvan tiedon hyödyllisyyttä työelämän ilmiöiden jäsentämisessä sekä soveltamaan opittua käytäntöön. Kurssilla käsiteltäviä aiheita ovat mm. työelämän toimijoiden väliset suhteet ja niiden rakentaminen, tunteet työelämässä, valta ja auktoriteetti, teknologiavälitteinen vuorovaikutus ja työhyvinvointi.

Kurssille otetaan 35 osallistujaa. Jos kaikki halukkaat eivät mahdu mukaan, etusijalla ovat työmaisteri-ohjelman opiskelijat sekä kandityötään tekevät tai maisterivaiheessa olevat yhteiskuntatutkimuksen opiskelijat.

Avoimia yliopisto-opintoja suorittaville
4 paikkaa

Tampere3-ristiinopiskelijoille
2 paikkaa

Ohjelma

7.1. Eerika Finell: Mitä on sosiaalinen kognitio ja kokeellinen tutkimus?

14.1 Heini Saarimäki: Sosiaaliset aivot

21.1 Eerika Finell: Eksplisiittinen ja implisiittinen sosiaalinen kognitio

28.1 Annukka Vainio: Teoriat apuväleinä käyttäytymismuutoksen selittämisessä: esimerkkinä ympäristövastuullisuus

4.2 Eerika Finell: Välipalaute

11.2 Hanna Konttinen: Syömisen sosiaalipsykologiaa - itsesäätely, asenteet ja emootiot

18.2. Aleksi Syrjämäki: Yksin jääminen satuttaa - hyljeksintä sosiaalisena ilmiönä ja tutkimuskohteena

25.2 Eerika Finell: Esitykset ja tehtävän purku

Kurssilla tutustutaan sosiaalisen kognitio-tutkimuksen keskeisimpiin käsitteisiin ja esitellään sovellusalueita. Tämän lisäksi kurssilla paneudutaan kokeellisen tutkimuksen peruslogiikkaan ja suunnitellaan pienimuotoinen tutkimus. Kurssi pitää sisällään luentoja, ryhmätyötä sekä itsenäistä työskentelyä. Tarkempi ohjelma ilmoitetaan lähiaikoina.

Kurssille valitaan enintään 20 opiskelijaa. Ilmoittautuminen NettiOpsussa avataan myöhemmin.

Kurssi on suunnattu ensisijaisesti maisterivaiheen opiskelijoille.

Kurssilla käsitellään ajankohtaista syntyvyysproblematiikkaa kansallisessa ja kansainvälisessä kontekstissa. Lisäksi käsitellään erilaisia (lasten ja vanhusten-) hoivan järjestämisen tapoja sekä perhesukupolvien välistä vuorovaikutusta.

Kurssilla on useita eri luennoitsijoita. Luennot pidetään 1.2. ja 22.3.2018 välisenä aikana (8 x 3 t) perjantaisin klo 9-12. Kurssi suoritetaan esseellä. Läsnäolo edellytetään pääsääntöisesti.

OHJELMA:

1.2. Ritva Nätkin (TaY): Kurssin keskeiset käsitteet + suoritusohjeet

8.2. Ritva Nätkin (TaY): Syntyvyyshuolesta hoivaan

15.2. Liina Sointu (TaY): Hoiva- ja hoitovastuut perheiden arjessa

22.2. Saara Pellander (TaY) Transnationaalinen perhe-elämä

1.3.  Ritva Nätkin (TaY): Perhesukupolvien vuorovaikutus

8.3. Hannele Forsberg (TaY): Perheen tulevaisuusvisiot – erityisesti lastenhankinnan näkökulmasta

15.3. Ritva Nätkin (TaY) Perheiden ja sukulaisuussuhteiden tulevaisuuden visiointia Suomessa ja Virossa  (+ esseeohjeistusta)

22.3. Mikko Perkiö (TaY): Globaali syntyvyys

Ei tarvitse ilmoittautua etukäteen

Osallistuminen verkkoseminaariin Moodle-alustalla,
jonne opiskelijat työstävät kurssikirjallisuuteen ja osin itsenäiseen
tiedonhankintaan perustuvia esityksiä ja sovelluksia toimintatutkimuksesta. Kaikista esityksistä käydään keskustelu, jonka jälkeen esityksen pitäjä tekee omasta aiheestaan loppuyhteenvedon.

Verkkoseminaari organisoidaan osallistujamäärän mukaan 1-2 ryhmälle.

Verkkoseminaariin ilmoittaudutaan sähköpostilla esa.jokinen@uta.fi viimeistään 9.1.2019.
Verkkoseminaarin esitysten aikataulu organisoidaan lopullisen osallistujamäärän (max 24; joista 4 avoin yliopisto) mukaan.

Suoritetaan kurssikirjallisuuteen perustuvalla verkkoseminaarilla opintojaksoa varten avattavalla Moodle-alustalla TAI esseellä TAI sähköisellä tentillä.

SOP03.6  Toimintatutkimus hyvinvointipalvelujen kehittämisessä ON YKSI tapa suorittaa YTM-tutkinnon menetelmäopinnoista SOSM5.1. 

SOP03.6 opintojaksoa suositellaan heille, joiden pro gradun aiheena tai taustana ovat erilaiset projektit ja kehittämishankkeet. Jakson suorittavat voivat ilmoittaa, tuleeko merkintä teemaopintojaksokoodilla SOP03.6 vai sosiaalitieteiden tutkimusmenetelmäkoodilla SOSM5.1. 

Yhteiskunta- ja sosiaalitutkimuksen keskeisiä kiinnostuksen kohteita on yksilön ja yhteiskunnan välinen suhde ja erityisesti se, millä lailla yhteiskunnan muutokset vaikuttavat yksilöihin ja yksilötason valintoihin. Arki on hedelmällinen lähtökohta yrittäessämme ymmärtää yksilön ja yhteiskunnan välisiä suhteita, sillä arjessa limittyvät epäviralliset ja viralliset sekä yksityiset ja julkiset toiminnat, ajatukset ja odotukset. Paradoksaalisesti tämä tekee arjesta sekä rutiininomaista ja turvallista että vaativaa ja jopa uuvuttavaa. Teoreettisesti jäsenneltynä itsestään selvästä arjesta muodostuu yllättävä, monimuotoinen ja kompleksinen käsite.

Kurssilla tarkastelemme arjen sosiologian (sociology of everyday life) ja henkilökohtaisen elämän sosiologian (sociology of personal life) kautta yksilön ja yhteiskunnan välisiä suhteita. Arjen sosiologia tarkastelee, miten ihmiset sitoutuvat olemassa oleviin yhteiskunnallisiin ja sosiaalisiin rakenteisiin. Henkilökohtaisen elämän sosiologia tarkastelee yksilöiden elämää niissä sosiaalisissa, ajallisissa ja paikallisissa konteksteissa, joissa he elävät. Henkilökohtaisen elämän sosiologia pohtii, mitä yhteiskunnallisia merkityksiä yksityisenä pidetyllä elämällä on, mitä vaikutuksia henkilökohtaisilla valinnoilla on yhteiskuntaan ja sen muutoksiin, ja millä lailla sosiaaliset rakenteet ilmenevät henkilökohtaisessa elämässä.

Pohdimme, mitä on arki? Mikä merkitys arjella on yksilölle ja yhteiskunnalle? Mitä henkilökohtainen tarkoittaa ja miten se eroaa yksilöllisestä? Analysoimme, miten mikrotason, pienet, jokapäiväiset teot ja toiminnat liittyvät makrotason malleihin ja rakenteisiin. Tarkastelemme toimijan ja rakenteen välisiä suhteita esim. perheen, sairauden, kuulumisen (belonging) ja kodin näkökulmista.

Opetus

Opintojakso toteutetaan verkko- ja seminaarityöskentelynä ajalla 7.1.-28.2. 2019 sekä Porissa että Tampereella. Opiskelijat jaetaan verkkotyöskentelyä varten pienryhmiin, jotka perehtyvät yhdessä verkkomateriaaliin ennen kontaktiopetuksena järjestettävää seminaarityöskentelyä.

Opintojakso sisältää teemat:

1) Arjen ja henkilökohtaisen elämän sosiologia

2) Sairausarki

3) Perhe, yhteiskunta ja muutos

4) Asuminen, koti ja kuuluminen

5) Elokuva I, Daniel Blake

Kurssilaisten yhteistapaaminen ja verkkoryhmiin jakaminen Porissa 7.1. 2019 klo 10-12 luokka 386 ja Tampereella 7.1.2019, klo 10-12, Linna 5026-5027.

Seminaarit Tampere: keskiviikkoisin klo 10-12, Linna 5014, 16.1, 23.1., 30.1., 6.2. ja 20.2.

Seminaarit Pori: torstaisin klo 10-12, luokka 386, 17.1., 24., 31.1., 7.2., ja 21.2.

Yksilötehtävän palautus 28.2.2019.

Arviointiperusteet ja arviointi

Perehtyminen opintojakson materiaaleihin, harjoitusten suorittaminen, aktiivinen osallistuminen verkkokeskusteluihin ja seminaarityöskentelyyn sekä kirjallinen yksilöessee.

Arviointi numeroilla 1-5.

Valintakriteerit:

Kurssille valitaan 20 opiskelijaa Poriin ja 20 opiskelijaa Tampereelle.  Valintakriteerit:  Oman tutkinto-ohjelman opintopisteet yhdessä. Opintojen aloitusvuosi huomioidaan opiskelijoita kurssille

valittaessa. Maisteriohjelmaan suoraan valitut opiskelijat voivat pyrkiä kurssille, vaikka opintopisteitä ei vielä näkyisi opintorekisterissä.

Ilmoittautuminen Nettiopsuun ajalla 1.11.-23.11.2018 HUOM! Ilmoittautuessasi muista ilmoittaa osallistutko opintojaksolle Porissa vai Tampereella!!! Aikaisemman kokemuksen mukaan Tampereen ryhmä täytyy nopeasti. Mikäli et tule valituksi Tampereelle, ilmoita oletko silti halukas osallistumaan opintojaksolle Porissa, mikäli ryhmässä on tilaa.

HUOM! Erilliset ilmoittautumisryhmät Porissa ja Tampereella kurssin suorittaville, ilmoittauduthan oikean ilm.ryhmään. Aikaisemman kokemuksen mukaan Tampereen ryhmä täytyy nopeasti. Mikäli et tule valituksi Tampereelle, ilmoita oletko silti halukas osallistumaan opintojaksolle Porissa, mikäli ryhmässä on tilaa.

Korvaa sosiaalityöstä kohdan STYS1B4 Perhe asiantuntijatyön kontekstina ja kohteena

Korvaa sosiologiasta kohdan SOSM3/YKTM6.3.Sosiologinen ajattelu II

Lasten monipaikkainen asuminen -kurssi on vaihtoehtoinen jakson STYS1B4 Perhe asiantuntijatyön kontekstina ja kohteena –kirjallisuudelle.

Luentoseminaarin ohjelma ja aikataulu:

• 15.1. Johdatus aiheeseen ja työskentelytapoihin: Lasten monipaikkainen asuminen yhteiskunnallisena ilmiönä ja sosiaalityön haasteena (Hannele Forsberg)
• 22.1. ’Pienet muutot’ ja perherakenteen muutokset monipaikkaisen asumisen taustana lastensuojelussa (Aino Ritala-Koskinen)
• 29.1. Esineet huostaanotettujen lasten muutoissa (Riitta Laakso)
• 5.2. Lasten vuoroasuminen vanhempien eron jälkeisenä käytäntönä ja kokemuksina (Leena Autonen-Vaaraniemi)
• 12.2. Yksin maahan tulleiden alaikäisten turvapaikanhakijoiden asumispolut ja näkemykset kodista (Outi Kauko)
• 19.2. Lasten monipaikkainen asuminen lapsi- ja perhetyön ammattilaisten näkökulmasta (Inkeri Eskonen)
• 26.2. Kurssin yhteenvetoa ja pohdintaa: Monipaikkainen asuminen lasten hyvinvoinnin kysymyksenä (Hannele Forsberg)

Kurssilla käsitellään ajankohtaista syntyvyysproblematiikkaa kansallisessa ja kansainvälisessä kontekstissa. Lisäksi käsitellään erilaisia (lasten ja vanhusten-) hoivan järjestämisen tapoja sekä perhesukupolvien välistä vuorovaikutusta.

Kurssilla on useita eri luennoitsijoita. Luennot pidetään 1.2. ja 22.3.2018 välisenä aikana (8 x 3 t) perjantaisin klo 9-12. Kurssi suoritetaan esseellä. Läsnäolo edellytetään pääsääntöisesti.

OHJELMA:

1.2. Ritva Nätkin (TaY): Kurssin keskeiset käsitteet + suoritusohjeet

8.2. Ritva Nätkin (TaY): Syntyvyyshuolesta hoivaan

15.2. Liina Sointu (TaY): Hoiva- ja hoitovastuut perheiden arjessa

22.2. Saara Pellander (TaY) Transnationaalinen perhe-elämä

1.3.  Ritva Nätkin (TaY): Perhesukupolvien vuorovaikutus

8.3. Hannele Forsberg (TaY): Perheen tulevaisuusvisiot – erityisesti lastenhankinnan näkökulmasta

15.3. Ritva Nätkin (TaY) Perheiden ja sukulaisuussuhteiden tulevaisuuden visiointia Suomessa ja Virossa  (+ esseeohjeistusta)

22.3. Mikko Perkiö (TaY): Globaali syntyvyys

Ei tarvitse ilmoittautua etukäteen

Kurssilla on kaksi tavoitetta:

1) Tutustua tieteelliseen ja myös julkisuudessa käytävään keskusteluun kahdesta teemasta: yhtäältä nykyisestä ja tulevasta työelämästä ja sen asettamista vaatimuksista työntekijöille ja toisaalta työn ja perheen yhteensovittamisesta ja hyvästä vanhemmuudesta.

2) Tutustua laadulliseen haastattelututkimusprosessiin suunnittelusta tuloksista kirjoittamiseen asti. Opiskelija oppii hahmottamaan, miten yhteiskunnan sukupuolistuneet rakenteet ja käytännöt vaikuttavat työssä ja äitiydessä sekä miten sukupuoli ja muut yhteiskunnalliset erot kietoutuvat näihin. Hän saa eväitä arvioida kriittisesti työn ja talouden kehityskulkuja sukupuolen sekä vanhemmuuden näkökulmasta. 

Lisäksi opiskelija oppii tekemään laadullista haastattelututkimusta ohjatusti ja saa hyvät valmiudet itsenäisen haastattelututkimuksen tekemiseen.

Kurssi sisältää lukemistoa, joka käsittelee tämän päivän työelämää ja vanhemmuutta, jotka molemmat ovat projektimaisia ja intensiivisiä aktiviteetteja. Lukemistojen ja keskustelujen avulla pohditaan, millaisia näkemyksiä työhön ja äitiyteen on löydettävissä ja miten nämä ovat, jos ovat, feministisiä. Keskeinen osa kurssin suoritusta on tutkimusharjoitus: laadimme yhdessä tutkimuskysymykset ja haastattelurungon ja etsimme sopivia haastateltavia. Opiskelijat tekevät yhden haastattelun pareittain. Analysoimme haastatteluita yhdessä ja kirjoitamme niistä yhdessä pienen tekstin. Osa työskentelystä tapahtuu Moodle-alustalla. Yksilöllisenä lopputyönä on lyhyt reflektoiva oppimispäiväkirja. Lopputyö on ei ole ajallisesti vaativa, mutta kurssi edellyttää aktiivista läsnäoloa ja työskentelyä kokoontumiskertojen välillä. Kurssi jatkuu koko kevätlukukauden mutta kokoontumisia ei ole viikoittain. Kokoontumisten päivämäärät sovitaan ensimmäisellä kerralla.

Kurssi on maanantaisin klo 12-14. Aloitus 14.1.2019, lopetus 15.4.2019 ("varakerta" 29.4.), Linna 5016.

Suunnattu 2. - 3. vuoden opiskelijoille. Edeltävinä opintoina edellytetään jaksot YKYYHT3 Toiminta, tulkinta ja tieto ja YKYYHT1 Tiedonhankinnan perusteet, tai vastaavat tiedot.

HUOM. Kurssin ajankohta siirtynyt keväälle 2019 (ma klo 12-14)

Opintojaksossa käsitellään sekä eri aikakausia koskevaa sukupuolihistoriallista tutkimusta että sukupuolihistoriallisen tutkimusta erityisesti perheen ja yhteiskunnan näkökulmasta.

Luentojen teemat ja päivämäärät:

10.1. Pirjo Markkola: Johdantoluento

17.1. Ville Vuolanto: Sukupuoli, perhe ja yhteiskunta antiikissa

24.1. Tiina Miettinen: Uuden ajan alun suomalaisen maaseudun perhehistoriaa

31.1. Reetta Eiranen: Porvarisperhe, sukupuoli ja yhteiskunta 1800-luvulla

7.2. Mikko Kemppainen: Työväenliikkeen perhe ja sukupuoli

14.2. Seija-Leena Nevala: Suojeluskuntaperhe/maanpuolustusperhe

21.2. Antti Malinen: Sota-ajan/jälleenrakennuskauden perhehistoriaa

28.2. Jussi Lahtinen: Hyvinvointivaltio, perhe ja sukupuoli

Ei läsnäolovelvollisuutta. Luennot nähtävissä suoralähetyksinä saleissa ja tallenteina.

Avoimen yliopiston opiskelijat suorittavat jakson tenttimällä kirjallisuuden.

Opiskelija perehtyy pakolaistutkimuksen antropologiseen traditioon ja oppii ymmärtämään pakolaisuuden ja tilallisuuden yhteenkietoutuneisuuden. Opiskelija käsittää lisäksi, miten pakolaisuus on kytköksissä kansallisvaltioiden keinoihin hallita alueitaan ja jakaa oikeuksia.

Kurssi on seminaarimuotoinen ja vaatii aktiivista osallistumista kokoontumiskertoihin sekä itsenäistä työskentelyä kokoontumiskertojen välissä. Opiskelijat kirjoittavat kurssin ajan oppimispäiväkirjaa ja toteuttavat ryhmätyön, joka esitetään viimeisellä kokoontumiskerralla.

Kurssi on suunnattu kandidaatintutkinnon loppuvaiheen ja maisterivaiheen opiskelijoille. Lisäksi kurssivalinnassa suositaan opiskelijoita, joilla on suoritettuna aiempia opintoja muuttoliike ja monikultturisuus –teemakokonaisuudesta.

Kurssilla esitellään ajankohtaista tutkimusta nuorista ja nuoruutta elämänvaiheena muovaavista yhteiskunnallisista ja globaaleista kehityskuluista. Nuoruuden ilmiöitä sekä nuorten kokemuksia, asemaa ja toimintaa (erityisesti suomalaisessa) yhteiskunnassa tarkastellaan tulevaisuutta määrittävien kysymysten (muun muassa ilmastonmuutos, digitalisoituminen, työelämän muutos) kautta.

Luennoissa tartutaan muun muassa seuraaviin kysymyksiin: Kuinka nuoruuden historian tunteminen auttaa ymmärtämään nykyhetkeä ja ennakoimaan tulevaisuutta? Kuinka nuorisotyön avulla tuotettiin kansakunnan tulevaisuutta 1900-luvun Suomessa? Kuinka nuorten (ala-)kulttuurien on nähty ilmentävän yhteiskunnan tilaa ja tulevaisuutta? Miksi nuoria on tärkeää tutkia tässä ja nyt (ei vain tulevaisuuden aikuisina ja ”täysvaltaisina” kansalaisina)? Millaista nuorten toimijuutta ilmastonmuutos ja digitalisaatio edellyttävät ja tuottavat? Miten hahmottuu nuorten osallisuus suhteessa koulutuksen, työelämän ja elämäntapojen muutokseen? Millaisia toiveita, pelkoja ja käsityksiä nuoret itse tulevaisuuteen liittävät?

Kurssi koostuu vierailijaluennoista, niihin liittyvistä keskusteluista sekä itsenäisestä kirjallisesta työskentelystä. Lopputehtävänä opiskelijat kirjoittavat esseen itse valitsemastaan teemasta, kurssin luentoja sekä oheiskirjallisuutta hyödyntäen.

Kurssin toteuttavat yhteistyössä Nuorisotyön ja nuorisotutkimuksen opintosuunta/SOC sekä ALL-YOUTH -tutkimushanke.

Ohjelmarunko (täydentyy; sisällön muutokset mahdollisia)

Pe 11.1.2019 klo 12-15: Nuoret tulevaisuuden tekijöinä ja peilinä - 
katsaus nuorisotyön ja -tutkimuksen historiaan
Pe 15.2.2019 klo 12-15: Nuoret ja ilmastonmuutos: toivoa ja toimijuutta
Pe 15.3.2019 klo 12-15: Nuoret ja tulevaisuuden osallistuminen, 
osallisuus, demokratia
Pe 12.4.2019 klo 12-15: Nuoret ja teknologia
Pe 10.5.2019 klo 12-15: Nuorten omia näkemyksiä tulevaisuudesta

Opintojakson edeltävät suoritukset: Sosiaalitieteiden alat I ja II -kokonaisuuksiin sisältyvät nuorisotyön ja nuorisotutkimuksen opinnot 25 op sekä 25 op "Nuoret ja nuorisotyö" -teemakokonaisuuden opintoja.

Kurssilla on kaksi tavoitetta:

1) Tutustua tieteelliseen ja myös julkisuudessa käytävään keskusteluun kahdesta teemasta: yhtäältä nykyisestä ja tulevasta työelämästä ja sen asettamista vaatimuksista työntekijöille ja toisaalta työn ja perheen yhteensovittamisesta ja hyvästä vanhemmuudesta.

2) Tutustua laadulliseen haastattelututkimusprosessiin suunnittelusta tuloksista kirjoittamiseen asti. Opiskelija oppii hahmottamaan, miten yhteiskunnan sukupuolistuneet rakenteet ja käytännöt vaikuttavat työssä ja äitiydessä sekä miten sukupuoli ja muut yhteiskunnalliset erot kietoutuvat näihin. Hän saa eväitä arvioida kriittisesti työn ja talouden kehityskulkuja sukupuolen sekä vanhemmuuden näkökulmasta. 

Lisäksi opiskelija oppii tekemään laadullista haastattelututkimusta ohjatusti ja saa hyvät valmiudet itsenäisen haastattelututkimuksen tekemiseen.

Kurssi sisältää lukemistoa, joka käsittelee tämän päivän työelämää ja vanhemmuutta, jotka molemmat ovat projektimaisia ja intensiivisiä aktiviteetteja. Lukemistojen ja keskustelujen avulla pohditaan, millaisia näkemyksiä työhön ja äitiyteen on löydettävissä ja miten nämä ovat, jos ovat, feministisiä. Keskeinen osa kurssin suoritusta on tutkimusharjoitus: laadimme yhdessä tutkimuskysymykset ja haastattelurungon ja etsimme sopivia haastateltavia. Opiskelijat tekevät yhden haastattelun pareittain. Analysoimme haastatteluita yhdessä ja kirjoitamme niistä yhdessä pienen tekstin. Osa työskentelystä tapahtuu Moodle-alustalla. Yksilöllisenä lopputyönä on lyhyt reflektoiva oppimispäiväkirja. Lopputyö on ei ole ajallisesti vaativa, mutta kurssi edellyttää aktiivista läsnäoloa ja työskentelyä kokoontumiskertojen välillä. Kurssi jatkuu koko kevätlukukauden mutta kokoontumisia ei ole viikoittain. Kokoontumisten päivämäärät sovitaan ensimmäisellä kerralla.

Kurssi on maanantaisin klo 12-14. Aloitus 14.1.2019, lopetus 15.4.2019 ("varakerta" 29.4.), Linna 5016.

Suunnattu 2. - 3. vuoden opiskelijoille. Edeltävinä opintoina edellytetään jaksot YKYYHT3 Toiminta, tulkinta ja tieto ja YKYYHT1 Tiedonhankinnan perusteet, tai vastaavat tiedot.

HUOM. Kurssin ajankohta siirtynyt keväälle 2019 (ma klo 12-14)

Ohjelma  tiistaisin klo 12-14

8.1. Anu Koivunen: Haavoittuvuus poliittisena kielenä – johdatus kurssiin

15.1. Anna Elomäki: Sukupuolittunutta talouspolitiikkaa ja taloudellistunutta tasa-arvopuhetta - Sukupuoli ja talouden politiikka

22.1. Venla Oikkonen: Feministinen teoria ja luonnon ja biologian politiikka

29.1. Elsi Hyttinen: ”20. vuosisadan sivistyksen loistokukka” eli kansalaisuuden ja queerin kytköksiä 1900-luvun alun kirjallisuudessa

5.2. Katariina Kyrölä: Sukupuoli ja seksuaalisuus ilman asuttajakolonialismia? Alkuperäiskansojen feministinen ja queer-ajattelu

12.2. Barbara Gaweda: Mobilizing against "gender ideology": new oppositions to gender equality in Europe today

19.2. Luca Tainio: Transtutkimuksen ja aktivismin ajankohtaisia kysymyksiä

26.2. Matias Nurminen: Antifeministinen manosfääri ja naisvihaa tukevat strategiset kertomuskäytönnöt 

Osallistujilta edellytetään sukupuolentutkimuksen perusteiden tuntemusta (opintojakso SOS4.4 Sukupuolentutkimus tai vastaavat tiedot). Opetus järjestetään joka toinen vuosi.

Suoritustapa: essee tai oppimispäiväkirja.

Kurssi johdattaa tutustumaan sosiaalisen ontologian, sukupuolen metafysiikan ja sosiaalisen kognition keskusteluihin ja tutkimukseen.

HUOM! Alkamisajankohta ja sijainti muuttunut!

Kurssin aikataulu:

1. Järjestäytymisluento ja taustoitus (Jaana Virta) 1.2.2019

2. Naturalismi ja yhteiskuntatieteet (Jaakko Kuorikoski) 8.2.2019

3. Sosiaalinen ontologia (Arto Laitinen) 15.2.2019

4. Sosiaalinen konstruktio (Jani Hakkarainen) 22.2.2019

(Perioditauko 1.3.2019)

5. Yhteiskunnalliset rakenteet (Lauri Lahikainen), 8.3.2019

6. Ihmisten luokittelu ja sosiaaliset möntit (=social kinds) (Samuli Reijula) 15.3.2019

7. Sukupuolen metafysiikka (Jaana Virta) 22.3.2019.

8. Sosiaaliset normit (Risto Koskensilta) 29.3.2019

9. Sukupuolen performatiivinen rakentuminen (Jaana Virta) 5.4.2019

10. Sosiaalinen kognitio (Renne Pesonen) 12.4.2019

11. Miksi yksilöt noudattavat sosiaalisia normeja? (Jaana Virta) 26.4.2019

12. Yhteenveto (Jaana Virta) 3.5.2019

Moodlen kurssiavain: sos

Paikalle saa tulla, vaikkei olisi ilmoittautunut etukäteen.

Intersektionaalisuus on analyyttinen lähestymistapa, joka on noussut yhdeksi keskeisimmistä feministisen tutkimuksen työkaluista 2000-luvulla. Se on myös feministisen politiikan ja aktivismin olennainen piirre. Intersektionaalisesti ajatellen sukupuoli ja siihen liittyvät valtasuhteet, hierarkiat ja syrjintä muotoutuvat muiden ratkaisevien erojen risteymissä ja yhteisvaikutuksessa. Kurssilla perehdymme intersektionaalisen feministisen keskustelun juuriin, periaatteisiin, ja kritiikkiinkin. Pohdimme yhdessä miksi intersektionaalisuus on tärkeää juuri nyt, myös suomalaisessa kulttuurissa ja yhteiskunnassa.
Kurssilla opitaan intersektionaalisen ajattelun ja kysymyksenasettelun perusteet ja aletaan soveltaa intersektionaalisuutta käytännössä, kriittisenä työkaluna.

Kurssi toteutuu verkkotyöskentelynä Moodle-alustalla. Kurssilaiset jakautuvat pienryhmiin, jotka keskustelevat kurssin loppupuolella myös keskenään. Työskentely painottuu lukemiston ja ajankohtaisten media-aineistojen pohjalta käytyihin keskusteluihin. Keskustelut ovat ratkaiseva osa kurssisuoritusta, niinpä myös virtuaalinen läsnäolo kurssilla on tärkeää. Luetuista teksteistä tuotetaan lyhyitä (noin 150-200 sanaa) reaktiopapereita luettuun, ja papereista koostuu kurssin aikana kurssin yhteinen pieni intersektionaalisuus-arkisto, joka tarjoaa moninaisia näkökulmia luettuun . Kurssin ”lopputyönä” opiskelijat tuottavat kukin intersektionaalisen analyysin, joka purkaa jotain yhteiskunnallista ilmiötä tai kulttuurituotetta (esim. Jonkun ilmiön uutisointia, mainontaa, fiktiivistä esitystä, taideteosta) intersektionaalisuuden tarjoamin välinein.

Kurssille osallistuminen tarkoittaa sitoutumista seitsemän viikon verrattain intensiiviseen lukemiseen, keskusteluun ja kirjoittamiseen verkkoympäristössä.
Kurssilla luetaan aihepiirin klassikkotekstejä ja uutta tutkimuskirjallisuutta, kotimainen tutkimus mukaan lukien.

Kurssille otetaan enintään 30 opiskelijaa hakemusten perusteella. Koska kurssi on aineopintotasoinen, hakemuksessa pitää kertoa omien opintojen vaihe. Hakuaika 03.12.2018- 25.01.2019.

Kurssin järjestää sukupuolentutkimuksen yliopistoverkosto Hilma.

Miten lääketieteellinen ja terveystieteellinen asiantuntijatieto ja potilaiden/asiakkaiden kokemukset kytkeytyvät toisiinsa? Miten terveysalan ammattilaisten ja tutkijoiden asiantuntijuutta kyseenalaistetaan ja kritisoidaan? Millaisia kriittisiä ryhmiä terveydenhuollossa on ja millainen suhde näillä ryhmillä on asiantuntijatietoon, ammattilaisiin ja laajemminkin auktoriteetteihin?

Kurssilla käydään läpi sosiologisia ja tieteentutkimuksellisia lähestymistapoja asiantuntijuuteen ja asiantuntijatietoon, sekä perehdytään kirjallisuuteen ammattien tutkimuksesta, tietämättömyydestä, tieteen rajoista ja asiantuntijavallasta.

 Kurssin luentojen teemoja

- Tieto terveydestä digiajan muutoksessa

- Asiantuntemuksen kyseenalaistaminen

- Asiantuntijavalta ja ei-tietäminen

- Terveydenhuollon professiot ja hierarkiat

- Tieteen ja epätieteen rajat

- Terveyden hoitamisen monimuotoisuus

- Lääketiedekriittisyys

- Kriittiset ryhmät terveydenhuollossa: rokotekriittiset, eri hoitomuotojen käyttäjät

Kurssi edellyttää luento-opetuksen seuraamisen lisäksi perehtymistä oheislukemistoon sekä aktiivista pienryhmä- ja verkkotyöskentelyä. Kurssisuoritus koostuu luennoille osallistumisesta sekä pienryhmä- ja verkkotehtävien tekemisestä. Pienryhmä- ja verkkotehtävät perustuvat kurssilla jaettavaan oheiskirjallisuuteen. Kurssin viimeisessä, laajemmassa verkkotehtävässä kootaan kurssilla opittuja asioita ja pohditaan kurssin antia oman asiantuntijana toimimisen kannalta.

Kurssi soveltuu sekä kandidaatti- että maisterivaiheen opiskelijoille.

Opetus kevätlukukaudella 2019
Maanantaisin 14.1. alkaen, klo 14–17,

Opetus jakautuu kahteen osaan: kolmannen periodin kestävään luento-osuuteen ja neljännellä periodilla yksilöllisesti, pareittain tai pienryhmässä toteutettavaan tutkimusharjoitukseen.

3. periodi: Kurssin luento-osuuden punaisena lankana toimii havainto urbaanin ympäristön tilallisesta moninaistumisesta ja kerrostumisesta teknologian digitalisoitumisen ja verkottumisen sekä mobiilien älylaitteiden yleistymisen myötä. Samalla kehollisesti koettava fyysinen kaupunki tarjoaa tarkasteluille tärkeän kiinnekohdan. Keskeinen kysymys kurssilla koskee niitä rakenteellisia tekijöitä ja voimia, jotka muotoilevat näkyvän, kuuluvan ja tuntuvan kaupunkitilan luonnetta sekä ihmisaistien että julkisesti saatavilla olevan tiedon ulottumattomissa – mukaan lukien historialliset kehityskulut, hallinnan ja suunnittelun käytännöt sekä urbaanien toimintojen ja kaupunkielämän teknologisen ja taloudellisen ohjautumisen.

Huomion kiinnittäjänä ja viitepisteenä toimii Tampereen keskustan pääsuoni, jota luennoilla lähestytään / jota viitepisteenä käyttäen ponnistetaan liikkeelle eri tarkastelusuunnista ja kohdennuksin seuraavan otsikon alla:Näkyvä/näkymätön Hämeenkatu. Kurssin vierailijat valottavat muun muassa kaupungin liikenteen ohjausjärjestelmien digitalisoitumista, kaupunkitilan kalustamista mainos- ja mediaelementeillä sekä kadun tallaajille tuntemattomia hallinnan, suunnittelun ja vallankäytön taustoja ja dynamiikkoja.

4. periodi: Tutkimusharjoitus ohjeistetaan 3. periodin lopussa tai 4. periodin alussa.

NettiOpsussa.

Kurssi käy suoritukseksi myös SOC:n tiede- ja teknologia teemakokonaisuuteen.

Lukuseminaarimuotoisessa työskentelyssä paneudutaan tilan ja julkisen toiminnan suhteisiin 2010-luvun lopun teknologiavälitteisessä yhteiskunnassa. Aihepiiriä lähestytään muun muassa algoritmiohjausta, valvontaa, vastarintaa ja taloudellista valtaa koskevien kysymysten kautta hyödyntäen mediatutkimuksen ajankohtaista kirjallisuutta. Tapaukset, joihin tutkimustekstien avulla tartutaan, voivat liittyä esimerkiksi verkottuneisiin älylaitteisiin, hakkerointiin, lohkoketjuteknologiaan, bioteknologiaan, tekoälyyn tai robotiikkaan.

Lukuseminaarin tapaamisia varten luetaan ennalta sovittu artikkeli, josta keskustellaan osallistujien ajatusten ja kysymysten pohjalta. Keskustelua virittää kullakin tapaamiskerralla yksittäin tai pareina tehtävä esittely luetusta tekstistä. Seminaarityöskentelyn alkuun sisältyy opettajan taustoittava pohjustus aihepiiristä.

NettiOpsussa 3.1. mennessä.

Tämä lukuseminaaritoteutus käy aineopintojen JOVA6:n suoritukseksi sekä JMMETUS-suoritukseksi syventäviin opintoihin.

Kurssi käy suoritukseksi myös SOC:n tiede- ja teknologia teemakokonaisuuteen (SOS10.6)

Kurssilla käsittelemme työn ja hyvinvoinnin tutkimuksen ajankohtaisia ilmiöitä kuten hyvinvointia työssä, työaikoja, työn ja perheen kytköksiä sekä työn epävarmuutta ja prekarisaatiota.

Perehdymme kysymysten teoreettisiin taustoihin ja tutkimustietoon. Samalla opiskelemme määrällisiä monimuuttujamenetelmiä ja SPSS-ohjelman käyttöä tilastollisessa tutkimuksessa. Kutakin teemaa analysoidaan eurooppalaisella työoloaineistolla.

Kurssin tavoitteena on tuottaa tietoa työelämän kysymyksistä sekä vahvistaa monimuuttujamenetelmiin liittyvien perusteiden osaamista ja etenkin määrällisten tulosten tulkintaa, perehtyen niihin ajankohtaisten työelämäntutkimuksen teemojen kautta, sekä tutustua vertailevaan työelämäntutkimukseen. 

Kurssilla on 8 opetuskertaa, jotka sisältävät lyhyen temaattisen alustuksen, opetusta määrällisistä menetelmistä, pohdintaa mittaamisesta, sekä käytännön harjoituksia SPSS-ohjelmalla. Käsiteltäviä menetelmiä ovat muun muassa lineaarinen ja logistinen regressioanalyysi sekä varianssianalyysi, jotka ovat yleisesti opinnäytetöissä käytettäviä menetelmiä. Opiskelijat harjoittelevat näiden menetelmien soveltamista pienissä harjoitustehtävissä, jotka tehdään maaryhmittäin jaetuissa pienryhmissä.

Menetelmäluennot ja harjoitukset muodostavat samalla gradumetodikurssin (III-IV periodi) rungon, ja harjoitustehtävät suorittamalla saa kokoon 3 op monimuuttujamenetelmien perusteita. Opiskelija ilmoittautuu jommalle kummalle kurssille.

Työelämäntutkimusta monimuuttujamenetelmin -kurssille ilmoittautuneet suorittavat 3 op menetelmäosuuden lisäksi 2 op mittaisen harjoitustyön, jonka he esittävät kurssin loppuseminaarissa; Gradumetodikurssilaisten 2 op osuus suoritetaan omalla graduaineistolla IV periodilla. 

Ennen kurssin aloituskertaa luetaan vertailevan tutkimuksen tematiikkaan johdatteleva artikkeli, joka jaetaan sähköisesti kursseille valituille ilmoittautumisajan päätyttyä.

Aineistona käytämme laajaa eurooppalaista työoloaineistoa (EWCS) vuodelta 2015, lue lisää https://www.eurofound.europa.eu/surveys/european-working-conditions-surveys. Kurssin aineistoa ja menetelmiä voi käyttää myös kvantitatiivisten opinnäytetöiden tekemiseen.

Huomaathan, että kurssilla kartutetaan yhteiskuntatieteilijän työllistymisen kannalta merkityksellistä kvantitatiivisen analyysien osaamista. Tule avoimin mielin kokeilemaan ja oppimaan jotakin aivan uutta, vaikka epäröisitkin menetelmäosiota. Saatat nimittäin innostua, tämä ei ole niin vaikeaa!

Kurssille osallistujilla kannattaa olla SPSS:n perustaidot kuvailevista menetelmistä, kuten jakaumista, muuttujamuunnoksista ja ristiintaulukoinnista. Ensimmäisellä kerralla muistuttelemme kuitenkin näitä kuvailevia menetelmiä samalla kun perehdymme kurssilla käytettävän syntaksin eli komentokielen perusteisiin.

Aikataulu

Yhteinen menetelmä- ja harjoitusopetus 8.1. – 26.2. (8 x 3 h + itsenäinen ja ryhmätyöskentely)

Ti 8.1. 9-12 Kurssin suorittaminen ja työskentelytavat, jakautuminen maaryhmiin, Satu Ojala  (koordinaattori), syntaksin käyttö ja lyhyt kuvailevien menetelmien kertaus, ristiintaulukointi syntaksilla

Ti 15.1. Kvantitatiivisten monimuuttujamenetelmien perusteet ja faktorianalyysi, Markus Kaakinen ja Iina Savolainen

Ti 22.1. Työajat, Jouko Nätti, Lineaarinen regressioanalyysi

Ti 29.1. Työ ja perhe, Miia Ojanen, Varianssianalyysi I

Ti 5.2. Teema avoin, Markus Kaakinen, Interaktiot (regressio- ja varianssianalyysien syventäminen)

Ti 12.2. Mikä tekee prekaarin? Satu Ojala, Logistinen regressioanalyysi

Ti 19.2. Aikasarjat / vertaileva tutkimus, Jouko Nätti, Harjoitus yhdistetyllä 1995–2015-aineistolla, aikaa tehdä päättötöitä ryhmittäin tai kysyä menetelmistä

*** huom. ryhmien varattava itsenäisesti yhteistä aikaa viikoittain viikkoharjoitusten sekä lopputyön työstämiselle

*** 3 op menetelmäosuus päättyy

Ti 26.2. Päätösseminaari: harjoitustöiden esittely ja kurssipalaute, kaikki opet

Päättöseminaari on vapaaehtoinen gradun kvantimetodikurssilaisille, jotka jatkavat IV periodilla oman aineistonsa kera mikroluokkaharjoituksissa (Noora Ellonen). Suosittelemme kuitenkin tähän seminaariin osallistumista, koska sen osana tulee aina paljon keskustelua myös käytetyistä menetelmistä ja niitä koskevista kysymyksistä.

Edeltävät opinnot: Sosiaalitieteen kvantitatiiviset menetelmät (tai vastaavat aineopintotasoiset taidot).

Kurssi on suunnattu ensisijaisesti yhteiskuntatutkimuksen tutkinto-ohjelman maisterivaiheen opiskelijoille (Tampere ja Pori) sekä Yhteiskuntatieteiden tiedekunnassa opiskelevien maisteriohjelmien opiskelijoille. Kurssille on yleensä mahtunut myös yksittäisiä muiden tiedekuntien opiskelijoita.

Luentoseminaari, joka koostuu johdantoluennosta, oheislukemistosta ja esseen kirjoittamisesta. Kurssi sopii sekä aine- että syventäviä opintoja suorittaville. Kurssi perustuu intensiiviselle ryhmätyöskentelylle, joten läsnäolo ei ole pelkästään suotavaa vaan pakollista.

Opetus 3. periodilla keskiviikkoisin klo 10-12.

Kurssille valitaan enintään 20 opiskelijaa. Jos karsintaa joudutaan tekemään, ovat etusijalla työn ja hyvinvoinnin maisteriohjelman opiskelijat.

Opintojaksolla esitellään meneillään olevaa työelämän vuorovaikutukseen kohdistuvaa tutkimusta, joka kiinnittyy erityisesti työelämän eri tilanteita ohjaaviin vuorovaikutuksen säännönmukaisuuksiin. Lisäksi tarkastellaan tapoja, joilla tätä tietoa voidaan soveltaa työelämän ja työhyvinvoinnin kehittämiseen.  Kurssilla perehdytään alustavasti vuorovaikutuksen tutkimuksen menetelmiin (keskustelunanalyysi, multimodaalinen vuorovaikutusanalyysi, institutionaalisen vuorovaikutuksen tutkimus), joilla voidaan tarkastella erityisesti meneillään olevan toiminnan yhteistä tuottamista autenttisissa työelämän tilanteissa. Vierailuluennot pohjautuvat näillä menetelmillä tehtyihin tutkimuksiin. Jakso harjaannuttaa ymmärtämään vuorovaikutuksen tutkimukseen perustuvan tiedon hyödyllisyyttä työelämän ilmiöiden jäsentämisessä sekä soveltamaan opittua käytäntöön. Kurssilla käsiteltäviä aiheita ovat mm. työelämän toimijoiden väliset suhteet ja niiden rakentaminen, tunteet työelämässä, valta ja auktoriteetti, teknologiavälitteinen vuorovaikutus ja työhyvinvointi.

Kurssille otetaan 35 osallistujaa. Jos kaikki halukkaat eivät mahdu mukaan, etusijalla ovat työmaisteri-ohjelman opiskelijat sekä kandityötään tekevät tai maisterivaiheessa olevat yhteiskuntatutkimuksen opiskelijat.

Avoimia yliopisto-opintoja suorittaville
4 paikkaa

Tampere3-ristiinopiskelijoille
2 paikkaa

Kurssilla käsitellään tekoälyn filosofian kysymyksiä.

Osallistujien suositellaan omaksuvan ilmaisen verkkokurssin  

https://www.elementsofai.com/fi

asiat itsenäisesti (kurssin suorittaminen ei ole edellytys tälle kurssille osallistumiseen, mutta suorittaminen kannattaa: kurssin voi sisällyttää tutkinnon muihin opintoihin).

Ensimmäisellä kokoontumiskerralla 9.1. käydään varsin nopeasti läpi perusasioita tekoälyyn tuon kurssin perusteella - varsinaiseen asioiden omaksumiseen suositetaan itsenäistä opiskelua.

17.1-18.1 on Suomen Filosofisen Yhdistyksen  kollokvio "Tekoäly, Ihminen ja Yhteiskunta". Kollokvion seuraaminen on osa kurssia (16.1 ja 23.1 ei ole tapaamisia - kollokvion seuraaminen korvaa ne). Tarkemmat ohjeet annetaan ensimmäisessä kokoontumisessa.

30.1. alkaen tavallisena kurssina, osin vierailuluennoitsijoita hyödyntäen.

Ovatko liberalismi ja demokratia myötämielisiä vai vastentahtoisia liittolaisia? Vastaus kysymykseen riippuu muun muassa tarkastelun metodologisista lähtökohdista ja siitä, miten tulkitsemme ideat kansansuvereniteetista, vapaudesta, hyvinvoinnista, oikeudenmukaisuudesta ja omistusoikeudesta.

Missä määrin liberalismissa on mahdollista ylittää metodologisen individualismin näkökulma ja yksilölähtöiset tulkinnat liberalistisista ihanteista, erityisesti demokratiasta? Tähän kysymykseen on annettu historiassa ja meidän päivinämme erilaisia vastauksia. Nykyään keskeisessä asemassa on taloudellisen/taloustieteellisen ajattelutavan määräävä asema poliittiselle päätöksenteolle. Kilpailutaloudellinen ajattelu pohjaa lockelaiseen liberalismiin (sen yksilöoikeuksiin) ja ajatukseen yksilöllisen hyvinvoinnin maksimoimisesta. Tässä ajattelutavassa liberaalis-taloudellisella järjestelmällä on omat tehokkuustavoitteensa, jotka asettavat rajat demokratian vahvemmille tulkinnoille.

Korvaavuus muissa oppiaineissa niiden omien vaatimusten mukaan.

Opintojaksossa käsitellään sekä eri aikakausia koskevaa sukupuolihistoriallista tutkimusta että sukupuolihistoriallisen tutkimusta erityisesti perheen ja yhteiskunnan näkökulmasta.

Luentojen teemat ja päivämäärät:

10.1. Pirjo Markkola: Johdantoluento

17.1. Ville Vuolanto: Sukupuoli, perhe ja yhteiskunta antiikissa

24.1. Tiina Miettinen: Uuden ajan alun suomalaisen maaseudun perhehistoriaa

31.1. Reetta Eiranen: Porvarisperhe, sukupuoli ja yhteiskunta 1800-luvulla

7.2. Mikko Kemppainen: Työväenliikkeen perhe ja sukupuoli

14.2. Seija-Leena Nevala: Suojeluskuntaperhe/maanpuolustusperhe

21.2. Antti Malinen: Sota-ajan/jälleenrakennuskauden perhehistoriaa

28.2. Jussi Lahtinen: Hyvinvointivaltio, perhe ja sukupuoli

Ilmoittautuminen 1.12.2018 - 13.1.2019 e-lomakkeella:
https://elomake3.uta.fi/lomakkeet/22450/lomake.html

Työskentelyyn kuuluu ryhmätyöskentelyä erikseen sovittavina aikoina seuraavasti:

Viikko 7, Ryhmätapaaminen, 3 x 45 min.
Viikot 9-10, Ryhmätapaaminen, 1 x 45 min.
Viikot 11-12, Rynmätapaaminen (tapaustyöskentely asiakkaan kanssa), 3 x 45 min.
Viikko 13, Ryhmätapaaminen, 3 x 45 min.
Viikko 14, Ryhmätapaaminen, 2 x 45 min.

Ryhmäjako tehdään ilmoittautumisajan jälkeen. Ryhmäjaon yhteydesssä kysytään toiveita ryhmätapaamisten ajankohdista, ja ryhmäjako suoritetaan pyrkien huomioimaan nämä toiveet.

Logopedian, Psykologian ja Sosiaalityötyön pääaineopiskelijoille vaihtoehtona on klinikkakurssi periodilla IV tai kirjatentti.
Muille opiskelijoille suoritusvaihtoehtona on kirjatentti.

Klinikkakurssilla tutustutaan moniammatillisissa pienryhmissä Parkinsonin tautia sairastavan henkilön elämäntilanteeseen. Kurssilla suunnitellaan ja toteutetaan potilaan (ja hänen puolisonsa) moniammatillinen haastattelu, ja kootaan havainnot yhteen. Työskentelyssä saatuja kokemuksia esitellään yhteisessä loppuseminaarissa ja lisäksi laaditaan ryhmän yhteinen loppuraportti ryhmätyöskentelyssä saatujen kokemusten ja kirjallisuuden perusteella.

HUOM! Ilmoittautuminen 1.12.2018-6.1.2019 e-lomakkeella,  ei nettiopsussa
 

Psykologian ja sosiaalityön opiskelijoilta kurssi suositellaan suoritettavaksi kanditutkinnon suorittamisen jälkeen. Sosiaalityön opiskelijoita suositellaan edeltävinä opintoina STYA3 Sosiaalityön taidot. Kurssia suositellaan logopedian 3.tai 4. vuoden opiskelijoille.

Sosiaalityön tutkinto-ohjelman opiskelijoilla kurssi korvaa opinto-oppaan jakson STYS2A Syve

Ilmoittautuminen jaksolle Sosnetin verkkosivuilla 11.-28.2.2019.

Kurssi sisältää luento-osuuksia, kirjallisuuden lukua ja harjoituksia. Myös itsenäisesti suoritettava harjoitustyö perheen vuorovaikutuksesta sisältyy kurssiin.

Ilmoittautuminen NettiOpsussa

Kurssille valitaan max. 25 opiskelijaa.  Yhteískuntatutkimuksen opiskelijat ovat etusijalla, mutta tilan salliessa mukaan voidaan ottaa myös muiden alojen opiskelijoita.

Luennoitsijat esittelevät omien tutkimustensa pohjalta erilaisia lähestymistapoja osallisuuden, oikeuksien ja vastuun teemoihin sosiaalityön erilaisissa käytännöissä. Kukin luennoitsija on valinnut oheistekstin luettavaksi ennen luentoa, joita opiskelijat käsittelevät myös lukupiireissä. Lukupiirityöskentely dokumentoidaan Moodleen ja sen anti esitellään loppuseminaarissa 14.5.2018. 

Luentoseminaari.

Työskentelymuodot: luennot, oheisteksteihin liittyvät ryhmätyöt ja oppimispäiväkirjat.

Kurssi suoritetaan osallistumalla luennoille, lukemalla luentoihin liittyvät oheistekstit ja osallistumalla lukupiirityöskentelyyn. Lisäksi kirjoitetaan itsenäinen oppimispäiväkirja, noin 9 sivua (1,5 riviväli, fontti 12). Oppimispäiväkirjassa tulee hyödyntää luentoja, oheistekstejä ja ennen kaikkea omaa ajattelua. Huom: Luennoitsijan oheisteksti tulee olla luettuna ENNEN luentoa.

Kurssi sisältää luento-osuuksia, kirjallisuuden lukua ja harjoituksia. Myös itsenäisesti suoritettava harjoitustyö perheen vuorovaikutuksesta sisältyy kurssiin.

Ilmoittautuminen NettiOpsussa

Kurssille valitaan max. 25 opiskelijaa.  Yhteískuntatutkimuksen opiskelijat ovat etusijalla, mutta tilan salliessa mukaan voidaan ottaa myös muiden alojen opiskelijoita.

Perhe- ja läheissuhteiden on kuvattu muuttuneen nyky-yhteiskunnassa entistä enemmän yksilöiden omiin valintoihin ja mieltymyksiin pohjautuviksi samalla, kun yhteiskunnallisten rakenteiden kuten avioliittoinstituution tai taloudellisten näkökulmien on katsottu menettäneen merkitystään suhteiden ylläpitäjinä. On myös väitetty, että emotionaalisen sisällön ja tyydyttävyyden merkitys läheissuhteissa on viimeisten vuosikymmenten aikana korostunut. Esitetyistä ja oletetuista muutoksista huolimatta perhe- ja läheissuhteet ovat edelleen perustavia ihmisten välisiä sidoksia. Tällä opintojaksolla pohditaan näitä muun muassa näitä kysymyksiä Perhe- ja tunteet (toim. Petteri Eerola ja Henna Pirskanen, Gaudeamus 2018) -kirjan inspiroimana.

Luennot Moodlessa:

Petteri Eerola ja Henna Pirskanen: Johdantoluento

Ira Virtanen: Tunteista viestiminen miesten ystävyyssuhteissa

Hanna Ojala: Vanhenevan isän ja aikuisen pojan suhde

Annukka Lahti ja Heidi Elmgren: Naisvalitus ja parisuhteen epätasa-arvot

Marianne Notko ja Eija Sevón: Konfliktit lasten perhesuhteissa

Rosi Enroos: Tunteet vankilan varjossa

Marja Peltola: Tunteet rodullistettujen vähemmistöjen sukupolvisuhteissa

Ritva Nätkin: Isovanhemmuus ja tunteiden kirjo

Tarja Hiltunen: Huostaan otettujen lasten äidit

Henna Pirskanen: Jännitteisten vanhempilapsi-suhteiden tunnesidokset; Petteri Eerola: Tunteita herättävä lastenhoito

Petteri Eerola ja Henna Pirskanen: Yhteenvetoluento

Kurssille valitaan 60 opiskelijaa. Ensisijaisesti Porin yliopistokeskuksen opiskelijoilla. Muut valitaan opintopisteiden perusteella. PORIN OPISKELIJAT: Kun ilmoittaudut, muistathan ilmoittaa samalla, että olet Porin yliopistokeskuksen opiskelija.

Ke 13.3.2019 klo 17-19 Sateenkaariperheen hyvinvointi:

• Sateenkaariperheiden      äitien kokemus elämästään
• Nuoren      elämä sateenkaariperheessä

Ke 20.3.2019 klo 17-19 Lapsiperheen terveys:

• Perheen      kokemus lapsen syntymisestä kotona
• Äitien      kokemukset rintamaidon lypsämisestä
• Vanhempien      osallisuus perheessä ja lasten palveluissa
• Biologisen      vanhemman kokemuksia lapsen luovuttamisesta adoptioon

Ke 27.3.2019 klo 17-19 Perheen kohtaaminen sairaalassa:

• Hoitajien      ja hoitotyön opiskelijoiden suhtautuminen perheenjäseniin sairaalassa
• Iäkkäiden      päivystyspotilaiden perheiden osallistuminen ohjaukseen

Ke 3.4.2019 klo 17-19 Perheen kohtaaminen sosiaali- ja terveydenhuollon palveluissa:

• Vanhempien      kokemukset kohtaamisista terveydenhuollossa vauvan koliikin aikana
• Perheiden      kohtaaminen terveydenhuollossa
• Biologisen      vanhemman kokemuksia terveydenhuollon ja sosiaalialan ammattilaisten      toiminnasta adoptioprosessin aikana ja myöhemmin

Ke 10.4.2019 klo 17-19 Syöpää sairastavan ihmisen perhe:

• Syöpää      sairastavan ihmisen perhe
• Parantumatonta      syöpää sairastavan henkilön läheisen selviytyminen
• Parantumatonta      syöpää sairastavan aikuispotilaan ja perheenjäsenen kokemuksia      saattohoidosta
• Syöpää      sairastavan ihmisen toivo

Ke 17.4.2019 klo 17-19 Perhe ja suru:

• Perheenjäsenten      suru, selviytyminen ja surevien tukeminen

Ke 24.4.2019 klo 17-19 Väkivalta perheessä:

• Lasten      kaltoinkohtelu osana perheväkivaltaa
• Kaltoinkohtelun      riskin tunnistaminen
• Naisten      perheväkivalta

Luennot ovat avoimia yleisöluentoja, joihin voi vapaasti osallistua suorittamatta opintopisteitä.

Luennot Sampolan auditoriossa (Sammonkatu 2),

Kurssille hyväksytään enintään 12 opiskelijaa

Kurssi on suunnattu ensisijaisesti 2.-3. vuoden tutkinto-opiskelijoille.

Kurssin teemat: Verkkokurssilla tutkitaan seksuaalista väkivaltaa, sen kuvaamisen keinoja ja siitä selviytymisen strategioita. Teemoja tarkastellaan sekä feminististen teorioiden että representaatioita koskevien teorioiden valossa.

Kurssin tavoitteet: Kurssin tavoitteena on ensinnäkin selvittää kuinka kirjallisessa ja visuaalisessa kulttuurissa on kuvattu seksuaalista väkivaltaa: katsomme millaisin kirjallisin keinoin ja visuaalisin keinoin aihetta on lähestytty. Kurssin toisena tavoitteena on tutkia näitä seksuaalisen väkivallan representaatioita sekä feminististen teorioiden että representaatioita koskevien teorioiden valossa: tarkastelemme aineistonamme toimivia tekstejä ja kuvia pohtien niiden dynamiikkaa – kuinka väkivalta, sukupuoli ja seksuaalisuus kietoutuvat niissä toisiinsa kokemuksellisesti, kulttuurisesti ja rakenteellisesti. Kolmas tavoitteemme on emansipatorinen: pohdimme millaiset tekstit ja kuvat voivat auttaa selviytymään seksuaalisesta väkivallasta ja miten väkivallan voi väkivallattomasti voittaa.

Kurssin aineisto: Kurssilla aineistona toimivat sekä kirjalliset että visuaaliset kuvaukset seksuaalisesta väkivallasta ja sen voittamisesta. Opettajan tarjoaman aineiston lisäksi opiskelijat etsivät myös itse aineistoa esseetään varten.

Kurssilla tehtävät tehtävät: Opiskelijat osallistuvat kurssille lukemalla opettajan laatimat opastukset, syventymällä kurssilukemistoon, ottamalla osaa verkkokeskusteluihin, kommentoimalla muiden essee-ideoita sekä kirjoittamalla oman esseensä kurssin teemoista.

Tervetuloa mukaan tutkimusmatkalle haastavaan maisemaan hyvässä seurassa! Hae paikkaa kurssille nettilomakkeella 03.12- 22.2.2019 välisenä aikana.

Kurssin järjestää sukupuolentutkimuksen yliopistoverkosto Hilma.

Miten lääketieteellinen tutkimustieto ja teknologiat muokkaavat kokemuksiamme sairaudesta ja terveydestä, normaaliudesta ja poikkeavuudesta? Minkälaisia luokituksia ja arvotuksia nämä käytännöt tuottavat? Miten ruumiillisuuden ja teknologioiden materiaalinen ulottuvuus ilmenee terveyskysymysten ratkomisessa? Kurssilla käydään läpi sosiologisia ja tieteentutkimuksellisia lähestymistapoja lääketieteellisen tutkimustiedon, teknologioiden ja potilaskokemusten analysointiin. Kurssi koostuu luennoista ja yhdessä käsiteltävistä oheisteksteistä ja aineistoesimerkeistä.

Kurssi edellyttää luento-opetuksen seuraamisen lisäksi oheislukemistoon ja aineistoesimerkkeihin perehtymistä ja aktiivista osallistumista niihin perustuvaan pienryhmätyöskentelyyn. Opiskelijoilla on mahdollisuus kehitellä kurssin aihepiireihin ja käsitteisiin nojaavia tutkimuskysymyksiä, joista voi laatia kurssin loppuesseen ja mahdollisesti jatkaa opinnäytetyössä. Loppuesseiden suunnitelmat käsitellään kurssin aikana.

Kokoontumisert tiistaisin 12-14, 20 h.

Kurssi soveltuu sekä kandidaatti- että maisterivaiheen opiskelijoille.     

Kurssille otetaan max 25 opiskelijaa.

Kurssille valitaan ilmoittautumisjärjestyksessä yhteiskuntatutkimuksen tutkinto-ohjelman opiskelijoiden ohella maksimissaan 5 avoimesta yliopistosta ja 10 valinnaisia opintoja suorittavia muista tutkinto-ohjelmista.

Kurssilla tutustutaan kulttuurisen äänentutkimuksen (sound studies) keskeisiin teemoihin teknologiasuhteen ja -historian kehyksessä. Kurssin suoritettuaan opiskelijalla on sekä taitoja kulttuurin äänellisten muotojen ja ilmentymien kontekstualisointiin että ymmärrys äänellisen mediakulttuurin tutkimuksesta. Kurssi on seminaarimuotoinen (tekstien luku, alustus, kommentointi) ja suositeltu maisteritason opiskelijoille ja jatko-opintojaan tekeville, joilla on tai tulee olemaan omassa tutkimusaineistossaan äänellistä materiaalia.  

Tutkinto-opiskelijat ilmoittautuvat 12.2.2019 mennessä NettiOpsussa.

Kerro ilmoittautuessasi, mitä valinnaisia JOUJOVTS/JMMETUS-jaksoja olet jo suorittanut ja mille muille valinnaisille kursseille olet hakemassa samanaikaisesti.

Opetukseen otetaan noin 10-15 opiskelijaa.

Kurssi on tarkoitettu laaja-alaisesti ääni- ja teknologiakulttuurista kiinnostuneille maisteritason opiskelijoille ja jatko-opiskelijoille. Aiempaa äänentutkimuksen tuntemusta ei edellytetä.

Jaksolla tarkastellaan työelämän muutoksia ja niiden vaikutuksia työyhteisöjen kehittämiseen. Työyhteisöjen muutosta ja kehittämistä lähestytään tutkimusavusteisen ja dialogisen kehittämisen sekä kommunikatiivisen toimintatutkimuksen näkökulmasta. Kurssilla käsitellään tutkimusavusteiseen kehittämiseen liittyviä kysymyksiä; kehittämishankkeen suunnittelua, kehittämistyön ohjaamista, toimintatutkijan ja kehittäjän roolia, yhteistoiminnallisen kehittämisen edellytyksiä, edistäjiä ja esteitä sekä kehittämiseen liittyviä eettisiä kysymyksiä. Lisäksi tarkastellaan erilaisia osallistavia kehittämismenetelmiä, työkaluja ja niiden soveltamista käytännössä. Kaikkia aiheita läpäisevät pohdinnat toimintatutkijan ja/tai kehittämistyötä ohjaavan asiantuntijan valinnoista tutkimus- ja kehittämisprosessin eri vaiheissa.

Kurssin työskentelytapoina ovat aktivoiva luento-opetus, mahdolliset vierailevat asiantuntijat tai vierailukäynti, pienryhmissä tehtävät harjoitukset ja harjoitustyö sekä ryhmätentti. Arvostelu on asteikolla hyväksytty-hylätty. 

Hyväksytty suoritus edellyttää aktiivista läsnäoloa lähiopetuksessa sekä aktiivisuutta harjoitustyöprosessissa  ja ryhmätentissä. Kurssin maksimiosallistujamäärä on 24 opiskelijaa.

Kurssin maksimiosallistujamäärä on 24 opiskelijaa.Etusijalla kurssilaisten valinnassa ovat Työn ja hyvinvoinnin maisteriopiskelijat (Tampere ja Pori).

Etusijalla kurssilaisten valinnassa ovat Työn ja hyvinvoinnin maisteriopiskelijat (Tampere ja Pori).

Taloushistorian kurssilla käsitellään taloushistorian suuria ilmiöitä kuten teollista vallankumousta, talouskasvua ja kriisejä, elintasoa ja hyvinvointia sekä globalisaatiota. Lisäksi luennoilla perehdytään taloustieteen oppihistoriaan ja taloushistorian tieteellisiin lehtiin.