Ovatko liberalismi ja demokratia myötämielisiä vai vastentahtoisia liittolaisia? Vastaus kysymykseen riippuu muun muassa tarkastelun metodologisista lähtökohdista ja siitä, miten tulkitsemme ideat kansansuvereniteetista, vapaudesta, hyvinvoinnista, oikeudenmukaisuudesta ja omistusoikeudesta.

Missä määrin liberalismissa on mahdollista ylittää metodologisen individualismin näkökulma ja yksilölähtöiset tulkinnat liberalistisista ihanteista, erityisesti demokratiasta? Tähän kysymykseen on annettu historiassa ja meidän päivinämme erilaisia vastauksia. Nykyään keskeisessä asemassa on taloudellisen/taloustieteellisen ajattelutavan määräävä asema poliittiselle päätöksenteolle. Kilpailutaloudellinen ajattelu pohjaa lockelaiseen liberalismiin (sen yksilöoikeuksiin) ja ajatukseen yksilöllisen hyvinvoinnin maksimoimisesta. Tässä ajattelutavassa liberaalis-taloudellisella järjestelmällä on omat tehokkuustavoitteensa, jotka asettavat rajat demokratian vahvemmille tulkinnoille.

Sähköpostitse Petri Räsäselle e.petri.rasanen@uta.fi

Korvaavuus muissa oppiaineissa niiden omien vaatimusten mukaan.