Kategoria: Hyvinvointivaltio

Vähemmän hyvä uutinen: asunnottomuus kasvaa

Asunnottomuus on Suomessa alentunut yhtäjaksoisesti vuodesta 2012, mikä on kansainvälisessä vertailussa hyvin poikkeuksellista. Nyt asunnottomuus lisääntyy taas. Taloudelliset syyt asunnottomuuden taustalla ovat merkittävästi lisääntyneet. Asunnottomuustilanteen heikentyminen tosiasiallisesti jo vuonna 2023 herättää joukon kysymyksiä.

Kuka kaipaisi toimistotaloa?

Verovirasto, KELA:n toimisto tai konkurssiin ajautuneen yrityksen pääkonttori, jonka arkkitehtuuri koetaan tavanomaiseksi tai monotoniseksi ilmentää hyvin arkisen rakennusperinnön arvottamiseen – ja arvostamiseen – liittyviä vaikeuksia.

Millainen on ekososiaalinen yhteiskuntasopimus?

Pohjoismaisen hyvinvointivaltion uudistuminen eko-hyvinvointivaltioksi edellyttää uudenlaisen yhteiskuntasopimuksen muodostumista. Uusi ajattelu yhteiskuntasopimuksesta laajentaa sen sisältämään "sopimuksen luonnon kanssa" ja pyrkimyksen historiallisten epäoikeudenmukaisuuksien käsittelemiseen ja korjaamiseen.

Asunto- ja sosiaalipolitiikan kohtalonyhteys: asumistuen tapaus

Asunnottomuuden ennaltaehkäisyn peruspilareiden, asumistuen ja ARA-tuotannon, horjuttaminen on yksinkertaisesti lyhytnäköistä ja kalliiksi tulevaa politiikkaa.

Suomen työmarkkinat irti pohjoismaisesta perinteestä paikallinen sopiminen “vapauttamalla”? 

Yritystasoinen paikallinen sopiminen edellyttää vastavuoroista yhdessä sopimisen kulttuuria ja institutionaalisia rakenteita, jotka tukevat tasapuolisten neuvotteluiden käymistä sekä yritysten välillä että niiden sisällä. Tällöin yritykset eivät joudu liialliseen keskinäiseen palkkakilpailuun ja myös tuottavuus ja työllisyys voivat kehittyä myönteisesti.

Lastensuojelu on kriisissä – ja sitten se ei ole

Keskustelu lastensuojelusta kaipaa sävyjä, ei lisää kärjistämistä ja indikaattoreista tehtyjä kriisitulkintoja.

Nora Räthzel: Ammattiyhdistysliikkeet ekokriisin aikakaudella

Nora Räthzel käsitteli ammattiyhdistysliikkeen suhdetta ilmastokriisiin sekä strategioita, joita ammattiyhdistystoimijat ovat globaalisti suhteessaan ilmastokriisiin omaksuneet. Räthzel korosti erityisesti vihreän kasvun ajatuksen ristiriitaisuutta. Hän korosti, että vaikka esimerkiksi siirtymä uusiutuviin energiamuotoihin on välttämätön, ei sillä pystytä ylläpitämään nykyisen kasvutalouden vaatimaa energiamäärää.

Kirjasta!: Vanhuustutkijan koronavuosi – Myöhäiskeski-ikä ja pitkäikäisyyden vallankumous

Ikääntyminen koskee kaikkia. Terveempi ja pidempi elämä on yhteiskuntapolitiikan pitkäaikainen tavoite, joka on nyt saavutettu. Sen pitäisi näkyä yhteiskunnassa, sanoo gerontologian professori Marja Jylhä.

Mitä hyvinvointivaltio tarjoaa tulevaisuuden vanhuksille ja heidän hoitajilleen?

Julkisen sektorin tekoälyn kehitystyöstä puuttuu läpinäkyvyys

Mitä sosiaalinen kestävyys on ja miten sitä voi mitata?

Tampereen Amuri oli ennen kaikkea sosiaalinen projekti

Suomen rakennuskannasta suuri osa on 1900-luvun jälkipuolelta. Silloin rakennettiin ennennäkemätön määrä asuinalueita, oppilaitoksia ja erilaisia hyvinvointipalveluita. Rakentaminen oli osa hyvinvointivaltion tavoitetta taata tasapuoliset mahdollisuudet koulutukseen, terveydenhoitoon ja kulttuuriin.