Hyppää sisältöön

Alusta!

Alusta on Tampereen yliopiston yhteiskuntatieteiden tiedekunnan verkkolehti.

Alusta is an e-publication by The Faculty of Social Sciences at Tampere University.

Sanktiot sysäävät työttömiä marginaaliin

Suomen työttömyysaste nousu Euroopan korkeimmaksi talvella 2026. Onko työttömien sanktiointi ajan tasalla? Työelämän tutkija Satu Pyöriä Tampereen yliopistosta ja kehittäjäsosiaalityöntekijä Elina Perkiö Pirkanmaan hyvinvointialueelta sanovat, että kiristäminen ei ole oikeudenmukaista eikä tehokasta. Valvonta ja järjestelmän näkökulmasta oikeanlaisen käyttäytymisen monitorointi ei sovi erityisesti kasvavan pitkäaikaistyöttömyyden hallintaan.

Antroposeeni tekee resurssien demokraattisesta jakamisesta välttämätöntä

Ympäristökriisi periytyy modernin maailmanjärjestelmän resurssisuhteesta. Modernissa resurssisuhteessa resurssien käyttö on hyödykkeiden tuotantoa, jonka ensisijainen päämäärä on vaihdettavissa olevan lisäarvon haltuun ottaminen. Kestämättömästä resurssien käytöstä luopuminen mahdollistaa oikeudenmukaisemman yhteiskunnan ja oikeudenmukaisempi yhteiskunta mahdollistaa kestävämmän resurssien käytön. Antroposeeni tulee olemaan kamppailua selviytymisestä, mutta tätä kamppailua ei käydä ihmisen ja luonnon välillä vaan monien ja harvojen välillä.

Häirintää kuilun reunalla: sosiologia vahvimman oikeuden maailmassa

Maailmanpolitiikan kiristyminen ja etupiiriajattelu eivät pysähdy valtioiden rajoille, vaan muokkaavat yhä voimakkaammin myös tieteen ja yliopistojen toimintaa. Tutkijoiden liikkuvuus, kansainvälinen yhteistyö ja jopa tutkimusaiheiden valinta alkavat alistua turvallisuuspoliittisille ja geopoliittisille laskelmille. Kun tutkimusta pidetään turvallisuusriskinä, sosiologia joutuu pohtimaan omaa rooliaan: sopeutuako vai asettua häiritsemään vallitsevia oloja.

Tallenne: Ympäristökriisi ja yhteiskuntatiede -keskustelutilaisuus

Ympäristökriisin rajaaminen nykyisten yhteiskunnallisten rakenteiden puitteissa hallinnoitavaksi teknis-rationaaliseksi ongelmaksi herättää kuitenkin kysymyksiä kriittiselle yhteiskuntatieteelle. Mitä on hyvä yhteiskuntatiede? -keskustelusarjan tallenne tarkastelee yhteiskuntatieteellisiä näkökulmia ympäristökriisiin ja pohtii, miten yhteiskuntatiede voi lähestyä ilmiötä, joka julkisessa keskustelussa usein rajataan tekniikan ja luonnontieteiden alueelle.

Sukupolvien välisen oikeudenmukaisuuden toteutuminen on päättäjien, ei nuorten vastuu

Tämä kirjoitus on nuorisotutkijoiden joulutervehdys päätöksentekijöille. Lähestymme tällä kirjeellä näin joulun alla heitä, joilla on valtaa ja mahdollisuuksia muuttaa maailmaa. He kertovat olevansa huolissaan nuorista ja nuorten tulevaisuudesta. Niin mekin olemme. Ilahduimme kovasti kutsusta eduskunnan tulevaisuusvaliokunnan avoimeen kuulemiseen 3.12.2025. Vihdoin sukupolvien välisestä oikeudenmukaisuudesta puhutaan vakavasti, vihdoin tämä kysymys nousee julkisen keskustelun ja politiikan ytimeen – sinne, minne se kuuluukin. Seuratessamme keskustelua mieleemme hiipi kuitenkin pelko siitä, etteivät päätöksentekijöiden puheet ja teot aina tavoita sitä, mistä nuoret itse kantavat huolta. Siksi halusimme kirjoittaa tämän tervehdyksen heille, jotka tekevät nuorten elämää koskevia päätöksiä.

Tasa-arvopolitiikan pyrkimyksiin sopiva tieto

Sukupuoli yksilön kokemuksena, joka todentuu tämän omalla lausumalla ilman viittauspistettä materiaaliseen todellisuuteen, kuvastaa paradigman muutosta sukupuolta koskevassa tiedonmuodostuksessa. Feministinen hiljaisuus on merkillepantavaa yhteiskunnassa, jossa sukupuolta poliittisena kysymyksenä koskevaa tietoa on tuotettu vuosikymmenien ajan tutkimuksen piirissä ja naisjärjestöjen toiminnassa, ja jossa tälle tiedolle on vakiinnutettu paikka poliittiseen päätöksentekoon vaikuttavissa instituutioissa. Käynnissä olevassa tutkimuksessani muodostan ehdotuksen siitä, mitkä piirteet ovat tehneet mahdolliseksi nykytilanteen, jossa lainsäädännössä ja valtiollisesti tunnustetun tiedon piirissä ovat rinta rinnan keskenään yhteensovittamattomille paradigmoille nojaavat näkemykset sukupuolesta.

Tekoälyn vauhtisokeudesta

Tekoälyn kehittämiseen ja käyttöön kytkeytyy valtaan ja tasa-arvoon liittyviä vinoumia. Vain hyvin pienellä osalla maailman ihmisistä on mahdollisuuksia ja taitoja vaikuttaa tekoälymallien kehittämiseen. Kehittäminen ja tutkiminen painottuvat globaalisti pohjoiselle pallonpuoliskolle, mikä väistämättä ylläpitää nykyisiä sosioekonomisia statuksia ja niiden maantieteellistä jakautumista. Tekoälyn käytön vaikutusketjut paljastavat erilaisia sosiaalisia vääryyksiä ja kärsimystä eli sosiaalista epäoikeudenmukaisuutta ylläpitäviä käytäntöjä.

Tahto ilman vapautta riittää selittämään ihmisten käytöstä

Tahdon vapautta koskevissa pohdinnoissa moraaliset, metafyysiset ja tieteelliset kysymykset tuppaavat sekoittumaan. Tahdonvapauden ideaa vastaan käydään näennäisesti tieteellisin argumentein: Koska luonnonlait määräävät kaiken mitä tapahtuu, mielen toiminnat eivät voi selittää tekojamme. Kuitenkin jos psykologinen selittäminen pidetään erillään vapautta koskevista filosofisista pohdiskeluista, mitään merkittävää tieteellistä tai elämänfilosofista ongelmaa ei tahdonvapauteen liity.

Vaikenemisen vankina – Kielelliset haasteet rikosseuraamusten maailmassa

Rikostaustaisten nuorten kielelliset  vaikeudet  ovat voineet jäädä huomaamatta terveydenhuollossa jo neuvolaiässä ja edelleen myöhemmin kouluiässä. Ne ovat voineet jäädä piiloon tunnesäätelyn vaikeuksien, käytöshäiriöiden tai eriasteisten oppimisvaikeuksien taakse. Väärin ymmärretyksi tulemisen kokemus voi johtaa häiriökäyttäytymiseen, aggressiivisuuteen ja päihteiden käyttöön. Silti Rikosseuraamuslaitoksen kuntoutus- ja ohjelmatyö rakentuu monilta osin kielellisiä taitoja vaativaan työskentelyyn.