Hyppää sisältöön

Alusta!

Alusta on Tampereen yliopiston yhteiskuntatieteiden tiedekunnan verkkolehti.

Alusta is an e-publication by The Faculty of Social Sciences at Tampere University.

Sukupolvien välisen oikeudenmukaisuuden toteutuminen on päättäjien, ei nuorten vastuu

Tämä kirjoitus on nuorisotutkijoiden joulutervehdys päätöksentekijöille. Lähestymme tällä kirjeellä näin joulun alla heitä, joilla on valtaa ja mahdollisuuksia muuttaa maailmaa. He kertovat olevansa huolissaan nuorista ja nuorten tulevaisuudesta. Niin mekin olemme. Ilahduimme kovasti kutsusta eduskunnan tulevaisuusvaliokunnan avoimeen kuulemiseen 3.12.2025. Vihdoin sukupolvien välisestä oikeudenmukaisuudesta puhutaan vakavasti, vihdoin tämä kysymys nousee julkisen keskustelun ja politiikan ytimeen – sinne, minne se kuuluukin. Seuratessamme keskustelua mieleemme hiipi kuitenkin pelko siitä, etteivät päätöksentekijöiden puheet ja teot aina tavoita sitä, mistä nuoret itse kantavat huolta. Siksi halusimme kirjoittaa tämän tervehdyksen heille, jotka tekevät nuorten elämää koskevia päätöksiä.

Tasa-arvopolitiikan pyrkimyksiin sopiva tieto

Sukupuoli yksilön kokemuksena, joka todentuu tämän omalla lausumalla ilman viittauspistettä materiaaliseen todellisuuteen, kuvastaa paradigman muutosta sukupuolta koskevassa tiedonmuodostuksessa. Feministinen hiljaisuus on merkillepantavaa yhteiskunnassa, jossa sukupuolta poliittisena kysymyksenä koskevaa tietoa on tuotettu vuosikymmenien ajan tutkimuksen piirissä ja naisjärjestöjen toiminnassa, ja jossa tälle tiedolle on vakiinnutettu paikka poliittiseen päätöksentekoon vaikuttavissa instituutioissa. Käynnissä olevassa tutkimuksessani muodostan ehdotuksen siitä, mitkä piirteet ovat tehneet mahdolliseksi nykytilanteen, jossa lainsäädännössä ja valtiollisesti tunnustetun tiedon piirissä ovat rinta rinnan keskenään yhteensovittamattomille paradigmoille nojaavat näkemykset sukupuolesta.

Tekoälyn vauhtisokeudesta

Tekoälyn kehittämiseen ja käyttöön kytkeytyy valtaan ja tasa-arvoon liittyviä vinoumia. Vain hyvin pienellä osalla maailman ihmisistä on mahdollisuuksia ja taitoja vaikuttaa tekoälymallien kehittämiseen. Kehittäminen ja tutkiminen painottuvat globaalisti pohjoiselle pallonpuoliskolle, mikä väistämättä ylläpitää nykyisiä sosioekonomisia statuksia ja niiden maantieteellistä jakautumista. Tekoälyn käytön vaikutusketjut paljastavat erilaisia sosiaalisia vääryyksiä ja kärsimystä eli sosiaalista epäoikeudenmukaisuutta ylläpitäviä käytäntöjä.

Tahto ilman vapautta riittää selittämään ihmisten käytöstä

Tahdon vapautta koskevissa pohdinnoissa moraaliset, metafyysiset ja tieteelliset kysymykset tuppaavat sekoittumaan. Tahdonvapauden ideaa vastaan käydään näennäisesti tieteellisin argumentein: Koska luonnonlait määräävät kaiken mitä tapahtuu, mielen toiminnat eivät voi selittää tekojamme. Kuitenkin jos psykologinen selittäminen pidetään erillään vapautta koskevista filosofisista pohdiskeluista, mitään merkittävää tieteellistä tai elämänfilosofista ongelmaa ei tahdonvapauteen liity.

Vaikenemisen vankina – Kielelliset haasteet rikosseuraamusten maailmassa

Rikostaustaisten nuorten kielelliset  vaikeudet  ovat voineet jäädä huomaamatta terveydenhuollossa jo neuvolaiässä ja edelleen myöhemmin kouluiässä. Ne ovat voineet jäädä piiloon tunnesäätelyn vaikeuksien, käytöshäiriöiden tai eriasteisten oppimisvaikeuksien taakse. Väärin ymmärretyksi tulemisen kokemus voi johtaa häiriökäyttäytymiseen, aggressiivisuuteen ja päihteiden käyttöön. Silti Rikosseuraamuslaitoksen kuntoutus- ja ohjelmatyö rakentuu monilta osin kielellisiä taitoja vaativaan työskentelyyn.

Lähisuhdeväkivallan vaikenemisen muuria voi murtaa chattibotilla

Kielimallipohjainen generatiivinen tekoäly voi olla hyödyllinen, kun avataan keskusteluja vaikeista aiheista. Lähisuhdeväkivallan häpeä vaientaa sekä väkivallan tekijöitä että kohteita, ja auttavan chattibotin kasvottomuus voi auttaa apua hakevaa ylittämään häpeän ja syyllisyyden. Lähisuhdeväkivalta saa jatkuvasti uusia digitaalisia muotoja, joita vastaan on taisteltava myös digitaalisesti.

Lapset mukaan töihin -päivä ja puuttuva luokan taju

Korkeasti koulutettujen vanhempien lapsille yliopisto siihen kuuluvine asioineen sekä yliopistokoulutusta edellyttävät ammatit tulevat tutuiksi ja arkisiksi asioiksi, joita tekevät tavalliset lähipiirin ihmiset, kuten oma äiti tai isä. Vastaavasti lapsille, jotka eivät elä tällaisessa perheessä, yliopisto ei muodostu itsestään selvällä tavalla omaan elämään kuuluvaksi asiaksi tai edes asiaksi, joka olisi mahdollisuuksien horisontissa tai itselle tavoiteltavissa.

Kuvittele, demokratia! Kertomakirjallisuus välineenä demokratian kuvittelussa

Miten kaunokirjallisuus voi tukea ja haastaa demokratiaa, miten sen avulla voidaan kuvitella todellisuuksia? Taide voi näyttää, millä erilaisilla tavoilla toisia maailmoja voidaan kuvitella, ja taiteen tekeminen mahdollistaa myös näiden kuvittelutapojen kokeilemisen. Kun lukeminen eriytyy, erilaisten kykyjen ja mahdollisuuksien, kuten esimerkiksi kuvittelukyvyn, kehittäminen polarisoituu.

Ammatillisesta koulutuksesta ja sivistyksestä

Ikuisuuskeskustelu siitä, tuottaako ja uusintaako koulutusjärjestelmä yhteiskunnallisia luokka-asemia ja eriarvoisuutta, on edelleen relevantti. Mikäli esimerkiksi ammattikoulutuksen tuottamat lukutaidot ja ymmärrys yhteiskunnasta jäävät jälkeen yleissivistävän koulutuksen käyneistä, on mahdollista, että tämä ero syventää yhteiskunnallisia jakolinjoja. Kääntäen on puolestaan yhtä helppo kysyä, lisääkö käytännön taitojen puute yhteiskunnallisia erontekoja. Koulutuksen tehtäviä on katsottava kokonaisvaltaisesti ja yhdessä.