Täydennyskoulutus avarsi ajatuksia vähähiilisestä infrarakentamisesta

Kiertotalous osana vähähiilistä infrarakentamista on viiden opintopisteen laajuinen, työn ohessa suoritettava opintojakso infran parissa työskenteleville. Koulutuksen käyneet saavat osaamista ja ymmärrystä siitä, milloin uusiomateriaalien käyttö on teknisesti, taloudellisesti ja ympäristövaikutusten kannalta perusteltua sekä miten kiertotalousratkaisuja voidaan edistää erikokoisissa hankkeissa. 

Verkkototeutuksia kiertotaloudesta infrarakentamisessa järjestettiin vuonna 2025 kaksi, Jatkuvan oppimisen ja työllisyyden palvelukeskus Jotpa:n tuella. Kouluttajina toimivat Tampereen yliopiston Tutkimuskeskus Terran asiantuntijat. 

Jani Myyryläinen osallistui keväällä alkaneeseen toteutukseen. Hän työskentelee Mikkelin kaupungilla yhdyskuntatekniikan valvojana, ja on pohjakoulutukseltaan talotekniikan insinööri (AMK). 

Myyryläisellä on lähes 20 vuoden työkokemus infrarakentamisesta, aiemmin urakointipuolella mm. työnjohtotehtävissä. Vähähiilisen infrarakentamisen täydennyskoulutuksen hän huomasi Kuntaliiton kautta. 

- Meillä tuli esimieheltä jakeluun tällainen mainos uudesta koulutuksesta, josta kiinnostuin, Myyryläinen kertoo.

Hän lähti innostuneena mukaan opintojaksolle. 

- Aihehan on tosi tärkeä, siksi itsekin lähdin sitä opiskelemaan. Kestävä kehitys aihealueena ei ollut täysin vieras, sillä olin opiskellut kestävää teknologiajohtamista ammattikorkeakoulun puolella. 

Opintojakson materiaalit ja tehtävät toimivat verkkototeutuksessa Myyryläisen mukaan hyvin, ja niitä oli riittävästi. Konkreettiset tehtävät toivat oivaltamisen hetkiä. 

Tein esimerkiksi hiililaskennan hieman yksinkertaistettuna, milleillä ei niin ollut merkitystä vaan saada se ymmärrys mitä ollaan aidosti tekemässä, kun näitä lasketaan. Pidin siitä, miten mentiin konkretiaan esimerkiksi katurakenteiden osalta. Podcastit olivat hyviä oppimateriaaleja. Mieleeni jäi onnistuneena nopea briiffi katurakenteiden mitoitukseen, ja sitten lähdettiin harjoittelemaan. Itsekin pystyin tehtävät tekemään ilman infrasuunnittelutaustaa materiaalien ja ohjeistusten ansiosta, Myyryläinen kuvaa.

- Teams-tapaamisiin mennessä en oikein ehtinyt tehdä tehtäviä, mikä jäi harmittamaan. Vaikka sainkin tehtyä tehtäviä ihan kohtuu hyvin kesän aikana, tuli loppuvaiheessa kuitenkin hieman kiire. Kurssin kolmososion massiivisuus yllätti minut, ilmeisesti muutkin sekä osin kouluttajatkin, siinä oli hurjasti tekemistä.

Ajankäytön organisointia töiden ohella opiskelu vaati. 

- Olen pedantti luonne enkä halunnut vain suoritusta tästä, vaan saada uutta tietoa ja aidosti oppia nämä asiat, Myyryläinen sanoo.

Kaikki lähtee suunnittelusta 

Oman työnsä kannalta Myyryläinen kertoo saaneensa paljon hyviä ajatuksia, miten voisi kehittää vähähiilistä infrarakentamista. 

- Ajatusmallin saaminen oli tärkeintä. Suomessa alueilla on ominaispiirteensä, meillä päin esimerkiksi ei ole kaivos- tai metallituotantoa, mutta ydinkaupunki on pohjavesialueella. Lisäksi täällä on paljon rantoja ja Saimaa lähellä, eli kaupunki on tarkkana suojaetäisyyksistä muun muassa betonimurskeen kanssa, Myyryläinen kuvaa.

- Lainsäädäntöön liittyvät sisällöt olivat tärkeitä. Lain noudattamisesta on tietenkin kunnallisella puolella huolehdittava tarkasti.

Hiilipäästöjen osalta Myyryläinen nostaa kuljetuksen tärkeäksi osa-alueeksi. 

- Suurimmat kiertotaloushyödyt saadaan, kun tavarat siirtyisivät alun perinkin oikeaan aikaan, oikeaan paikkaansa. Tiedetään mitä tarvitaan missäkin ja kuljetus ja lastaus on suoraan oikeaan kohteeseen missä materiaali tarvitaan. Neitseellisen materiaalin käyttöä tulisi vähentää.

Uusiomaamateriaalien järkevämpi hyödyntäminen on myös olennaista. Monesti annetaan vaihtoehto, että sama rakenne kierrätysmateriaalilla, mutta muuten tehdään ihan samalla lailla ja samoilla kerrospaksuuksilla. Jos ruvetaan oikeasti suunnittelemaankin uusiomateriaaleilla, niin aletaan nähdä hyötyjä. Euro on paras konsultti.

Jani Myyryläinen suosittelee opintojaksoa tai vastaavaa kaikille vähähiilisyydestä infra-alalla kiinnostuneita. 

- Varsinkin rakennuttaja- ja suunnittelupuolellekin suosittelisin tällaista, jotta sielläkin olisi ymmärrystä ja osaamista aiheesta. Vaikka tilaaja määritteleekin usein materiaalien käytöstä, niin suunnittelijakin osaisi tarjota vaihtoehtoja. Erilaisten uusiomateriaalien määrittely tilaajan puolelta ei sekään ole niin yksinkertaista, kuunnellaan kyllä muitakin ajatuksia. Jos vain annetaan mahdollisuus miettiä asioita eri tavalla, suunnittelijat ottavat asioista selvää. 

Vähähiilisyyden huomiointi laajemmin on Myyryläisen mukaan eniten kiinni vain asian ymmärtämisestä ja osaamisen kehittämisestä.

- Näen että on mahdollisuus vähentää hiilidioksidi- ja ympäristövaikutuksia. Yksinkertaista ja nopeaa ei kierrätysmateriaalin käyttöön saaminen ole. Ajatusmallina on vielä vallalla perinteisesti tekeminen, ettei tule virheitä ja ongelmia, hän pohtii.

- Mutta muutos kyllä tapahtuu, ehkä sitten vain ajan kuluessa, tulee uusia tekijöitä ja osaaminen ja tekeminen paranee, Myyryläinen toteaa. 

Kirjoittaja: Annamari Penttinen

Kiinnostuitko aiheesta? Osittain samansisältöinen koulutus on tulossa tarjolle vuonna 2026 Tampereen yliopistossa avoimen yliopiston opintoina. Seuraa verkkosivujamme!