Hyppää pääsisältöön

Täsmäkoulutusta tulevaisuuden tarpeisiin

Julkaistu 25.1.2022
,
päivitetty 1.2.2022
Tampereen yliopisto
Ponsse ja Tampereen korkeakouluyhteisö ovat tehneet tiivistä yhteistyötä vuodesta 2017. Kuudessa vuodessa on kehitetty parempia tuotteita ja täsmäkoulutuksia, joista hyötyy koko sektori. Yritysyhteistyö lisää korkeakoulujen ymmärrystä yhteiskunnasta, sanoo yliopiston kumppanuuspäällikkö Pasi Vakaslahti.

Metsäkonevalmistaja Ponsse kuuluu Suomen arvostetuimpiin yrityksiin. Vieremältä ponnistanut yhtiö on erikoistunut tavaralajimenetelmään, jossa kaadettu puu karsitaan ja katkotaan määrämittaan metsässä. Tehokas puunkorjuumenetelmä vaatii kalustolta paljon, ja puun lisäksi Ponssen metsäkoneet käsittelevät valtavia määriä dataa.

Vuonna 2017 Ponsse ja sen tytäryhtiö, elektroniikkaa ja ohjelmistoja liikkuviin työkoneisiin kehittävä ja valmistava Epec, perustivat Tampereelle oman tuotekehitysyksikkönsä. Yksikkö sijaitsee Kampusareenalla, Tampereen yliopiston Hervannan kampuksella. Tätä nykyä merkittävä osa yhtiön tuotekehityksestä tehdään Tampereella, Vieremän ja Kajaanin tuotekehitysyksiköiden rinnalla.

Yliopiston kumppanuuspäällikkö Pasi Vakaslahti on ollut mukana Ponsse-yhteistyössä lähes alusta asti. Sen sijaan asiakkuuspäällikkö Taru Hakanen on vastikään hypännyt mukaan ja odottaa innolla uusia yhteistyön mahdollisuuksia.

– Laitteista tulee koko ajan fiksumpia, ne tarkkailevat ympäristöä sensorien avulla ja laskevat parhaita mahdollisia toimintatapoja. Tällaisessa huipputeknologiassa korkeakoululla on paljon annettavaa, Vakaslahti kertoo. – Monitieteisenä kansainvälisenä toimijana voimme tuoda myös kestävän metsätalouden eri näkökulmia ja verkostoja yhteistyöhön mukaan.

Miltä näyttää koneellisen puunkorjuun tulevaisuus?

Yksin tuotekehitys ei ajanut Ponssea Tampereelle, vaan yhteistyötä tehdään myös rekrytointien takia. Työmarkkinoilla on kova kilpailu, ja läsnäolo kampuksella on yritykselle tärkeä keino tavoittaa tulevaisuuden osaajia. Yhteistyössä kaikki voittavat, sanoo kumppanuuspäällikkö Vakaslahti.

– Yritys kerryttää uutta osaamista, opiskelijat työllistyvät paremmin ja korkeakoulu saa käytännön näkökulmaa tutkimukseen. Ponsse-yhteistyö on rohkaissut myös muita teknologiayrityksiä sijoittumaan kampukselle. Samalla on luotu uusia toimintamalleja, kuten Kampusklubi, luontevaan toimijoiden väliseen vuoropuheluun.

Rekrytointien lisäksi yhteistyö on auttanut Ponssea ja Epeciä vahvistamaan yritysten nykyistä osaamista: 2021 järjestetyllä Zero-emission hybrid mobile machinery -kurssilla (linkki johtaa englanninkieliselle sivulle) osallistujat pääsivät perehtymään käyttökoneiden liikkuvien työkoneiden sähköistymiseen ja vähäpäästöiseen hybriditeknologiaan. Yhden opintopisteen täsmäkoulutuspaketti räätälöitiin Ponssen ja Epecin tarpeisiin, mutta sen sisältö on relevanttia alan muillekin toimijoille. Koulutuksen suunnittelun ja toteutuksen hoiti Tampereen yliopiston Tree – Jatkuvan oppimisen palvelut, jonka ydinosaamista on työelämälähtöiset koulutusratkaisut. Kurssille on sittemmin järjestetty jatkoa, ja työn alla on myös uusia aluevaltauksia.

– Olemme pohtineet vastaavaa täsmäkoulutusta myös pankki- ja vakuutusalalle tekoälyn ja analytiikan merkityksestä, Vakaslahti kertoo.

Yhteistyön kautta Ponsse on päässyt hyötymään yliopiston kansainvälisistä verkostoista. Tampereen yliopisto on ainoana suomalaisena korkeakouluna mukana eurooppalaisten yliopistojen ECIU-allianssissa (linkki johtaa englanninkieliselle sivulle), joka kehittää uudenlaisia tapoja oppia ja uudistaa korkeakoulujen roolia yhteiskunnassa. ECIU-yliopiston koulutus pohjaa tosielämän haasteisiin, joita opiskelijat ratkovat yhteistyössä tutkijoiden, yritysten ja kansalaisjärjestöjen kanssa.

ECIU-verkoston kautta Ponsse kutsui kansainväliset opiskelijat pohtimaan metsätyön tulevaisuutta. Pysyykö metsäkoneen kuljettajan työ mielekkäänä, kun koneet toimivat yhä itsenäisemmin? Miten siirtymä suorittavasta työstä valvovaan saadaan mahdollisimman sujuvaksi?

– ECIU:ssa toimii valtava määrä eri tieteenaloja ja niiden erityisosaajia ympäri Eurooppaa. Verkosto avaa yrityksille aivan uusia mahdollisuuksia. Tulevaisuudessa ECIU-yhteistyöstä saadaan uutta puhtia myös täydennyskoulutuksiin, Vakaslahti pohtii.

Maailma muuttuu, niin myös korkeakoulu

Digitalisaatio muuttaa korkeakoulujen toimintaympäristöä, ja koulutuslaitoksen sijainnilla on tulevaisuudessa yhä pienempi merkitys. Muutoksen vauhti kiihtyy, ja kansainvälinen verkosto auttaa pysymään siinä mukana. Koulutustoimiala on murroksessa myös täydennyskoulutuksen kentällä.

– Erityisesti teknologia-aloilla moni yritys satsaa omiin koulutusohjelmiin. Kenttää haastamaan vyöryvät myös kansainväliset some-jätit, Vakaslahti listaa. – LinkedIn on hyvä esimerkki, hehän tarjoavat tätä nykyä omia kurssejaan. Osallistujia houkutellaan räätälöidyillä viesteillä: alusta tunnistaa, mitä osaamista käyttäjältä voisi puuttua, ja tarjoaa tarpeeseen sopivaa koulutusta.

Tree – Jatkuvan oppimisen palveluiden asiakkuuspäällikkö Taru Hakanen toteaa:

– Täysin verkossa itsenäisesti suoritettavien lyhytkurssien toteuttajia emme kuitenkaan pidä varsinaisesti kilpailijoinamme. Oma toimintatapamme on tarjota yritykselle syvällistä henkilöstön osaamisen kehittämisen asiantuntemusta ja yhdessä yrityksen kanssa suunnitella sekä toteuttaa kulloiseenkin tarpeeseen sopiva koulutusratkaisu. Tällä tavoin organisaatio voi varmistua siitä, että investointi koulutukseen tuottaa oppimistuloksia, joilla on vaikutusta organisaation menestykseen. Treen koulutuksissa teoria ja käytäntö kohtaavat tavalla, joka kasvattaa niin yksilön omaa osaamista kuin organisaation kilpailukykyäkin.

Korkeakoulujen valtteja ovat huippututkimus ja pedagoginen osaaminen. Treen koulutuksissa lähestymistapa on aina oppijalähtöinen ja pedagogiset menetelmät sekä ohjaus sopivat asetettuihin oppimistavoitteisiin. Lisäksi etuna on, että sitoutumattomana toimijana yliopisto kannustaa katsomaan asioita monitieteisesti useasta näkökulmasta. Silti uusia toimijoita kannattaa pitää silmällä. Koulutustoimialalla toimintaympäristön monitorointi on jatkuvaa ja uutta opitaan ketterästi, toteaa Hakanen.

Kun oppiminen muuttuu, niin tekee myös korkeakoulujen asema yhteiskunnassa. Uusi rooli ei ole ongelmaton. Onko yrityksillä liikaa sananvaltaa korkeakoulujen toimintaan? Miten käy akateemisen vapauden? Vakaslahti ei näe muutosta mustavalkoisena.

– Totta kai yliopiston ja tutkijan pitää jatkossakin itse määrittää se, mitä tutkitaan. Uskon kuitenkin, että luonteva yhteistyö lisää ymmärrystä yhteiskunnasta. Sen avulla nähdään kokonaiskuva paremmin. On myös muistettava, että kaikissa luomissamme ja tukemissamme ekosysteemeissä on mukana sekä tutkimus- että koulutusnäkökulmat.

Tiiviille yhteistyölle on tilausta, sen on osoittanut jo koronapandemiakin. Kriisissä tieteen ja käytännön yhteispeli on näyttänyt voimansa: uudet hoitokeinot, rokotteet ja reaaliaikainen tieto pandemian etenemisestä on saatu akatemiasta arkipäivään ennätyksellisellä nopeudella.

– Yhteiskunnan uudistumiseen ja resilienssiin tarvitaan jatkossakin toimijaa, joka kouluttaa ja täydennyskouluttaa uusimmalla tiedolla. Mielestäni korkeakoulu on ainut taho, joka voi tähän tarpeeseen vastata. Niiden roolia tulevaisuudessa on syytä pohtia laajalti ja toivon, että tästä käydään aktiivista keskustelua, Vakaslahti kehottaa.

Kun maailma sen ympärillä muuttuu, on korkeakoulunkin uudistuttava.

– Muuten putoaa kuin eno veneestä, muotoilee Vakaslahti.


Teksti: Roope Huotari ja Katri Sillanpää
Kuva: Ponsse Oyj