Logopedia

Korkeakoulu

Tampereen yliopisto

Tiedekunta tai koulutusyksikkö: Yhteiskuntatieteiden tiedekunta | Organisation sub unit: Hyvinvointitieteet

Puhelin

vaihde (03) 355 111

Osoite

Yhteiskuntatieteiden tiedekunta , 33014 Tampereen yliopisto

Logopedian oppiaine

Logopedian tutkinto-ohjelma kouluttaa puheterapeutteja sekä laaja-alaisia logopedisiä asiantuntijoita julkisen ja yksityisen sektorin tarpeisiin. Logopediassa tutkitaan puheen, kielen, vuorovaikutuksen, äänen ja nielemisen häiriöitä sekä niiden arviointia ja kuntoutusta. Täten logopedian teoreettinen tutkimustieto kytkeytyy läheisesti kliiniseen asiakastyöhön kaiken ikäisten asiakasryhmien parissa. Varsinaisten logopedisten ilmiöiden ja niiden esiintyvyyden lisäksi logopedian oppiaineessa tutkitaankin paljon mm. kliinisen asiakastyön piirteitä, puheterapiapalveluiden saatavuutta ja niiden yhteiskunnallista vaikuttavuutta. Logopedian tieteenalan tietoa ja kliinistä asiantuntijuutta sovelletaan moniammatillisessa yhteistyössä mm. psykologian, sosiaalityön, lääketieteen, fysio- ja toimintaterapian ja tietotekniikan asiantuntijoiden ja kliinikoiden kanssa.

Logopedian tutkinto-ohjelmasta valmistuva filosofian maisteri voi toimia laillistettuna terveydenhuollon ammattihenkilönä ja käyttää puheterapeutti-nimikettä. Puheterapeutit työskentelevät joko julkisella sektorilla terveyskeskuksissa, sairaaloissa tai kuntoutusyksiköissä, tai yksityisellä sektorilla esim. ammatinharjoittajana. Logopedian tutkinto-ohjelmasta valmistuva filosofian maisteri voi työskennellä myös logopedian opetus- ja tutkimustyössä tai muussa laaja-alaisessa asiantuntijatyössä. Logopedian alan asiantuntijan työllisyystilanne on erittäin hyvä.

Tutkimus

Tällä sivulla esitellään logopedian oppiaineessa tehtävää tutkimusta.

Tutkimuslinja: Kielen kehityksen ja sen häiriöiden varhaiset hermostolliset markkerit

Tenure track -professori Sari Ylisen johtamassa Helsingin yliopiston Oppiva vauva -hankkeessa tutkittiin vauvan kykyä oppia puhealtistuksesta ja sen yhteyttä myöhempään kielen kehitykseen. Tutkimuslinja jatkuu Tampereen yliopistossa ja painottuu kielenkehityksen häiriöiden varhaisten hermostollisten markkereiden tunnistamiseen.

Oppiva vauva -tutkimusryhmä: Sari Ylinen, Emma Suppanen (Helsingin yliopisto), István Winkler (Hungarian Academy of Sciences) ja Teija Kujala (Helsingin yliopisto).

Tutkimuslinja: Pelillisyyden vaikutus artikulaation oppimiseen ja aivojen muovautuvuuteen

NordForskin rahoittamassa pohjoismaisessa projektissa tutkitaan automaattista puheentunnistusta hyödyntävän digitaalisen pelin käyttöä ääntämisen ja artikulaation oppimisessa. Kohderyhmänä ovat toista tai vierasta kieltä oppivat lapset sekä lapset, joilla on äännevirheitä. Lisätietoja: https://teflon.aalto.fi

Tutkimusryhmä: Sari Ylinen, Anna-Riikka Smolander, Mikko Kurimo (Aalto-yliopisto), Minna Lehtonen (Turun yliopisto/University of Oslo), Pernille Hansen (Inland Norway University of Applied Sciences), Giampiero Salvi (Norges teknisk-naturvitenskapelige universitet), Torbjørn Svendsen (Norges teknisk-naturvitenskapelige universitet), Sofia Strömbergsson (Karolinska Institutet)

Tutkimuslinja: Ääniergonominen ja ääniterapeuttinen tutkimus

Ääniergonomiset riskitekijät opettajilla
Tutkimusryhmä: Leena Rantala, Eeva Sala, Sofia Holmqvist-Jämsen
Ääniterapian vaikutuksen tehostaminen carryover-menetelmällä
Tutkimusryhmä: Leena Rantala, Sirpa Pirilä, Paula Saarentaus, Terhi Ansamaa
Ääniergonomisten toimenpiteiden vaikutus luokkaopetustilanteeseen
Tutkimusryhmä: Leena Rantala, Sirpa Pirilä, Paula Saarentaus, Jaana Jokitulppo
Äänielimistön kostutuksen vaikutus äänentuottoon
- Wello-hengityslaitteen vaikutus ääneen
  Tutkimusryhmä: Leena Rantala, Kerttu Huttunen, Elina Kankare, Ahmed Geneid, Kaarina Ruusuvirta
- Vesipiipun vaikutus
  Tutkimusryhmä: Niko Tattari, Milja Forss, Anne-Maria Laukkanen, Leena Rantala
Lasten ääniergonomia
Leena Rantala, Valdis Jonsdottir, Anita McAllister

Tutkimuslinja: Äänenlaadun tutkimus

AVQI-parametrin validointi ja tutkimus
Tutkimusryhmä: Leena Rantala, Elina Kankare, Anne-Maria Laukkanen, Tero Ikävalko
Narina puheäänessä
Tutkimusryhmä: Leena Rantala, Anne-Maria Laukkanen
Sukupuoltaan korjaavien naisten puheääni
Tutkimusryhmä: Leena Rantala, Elina Kankare, Sofia Holmqvist-Jämsen, Jaana Sellman, Katja Saarela

Tutkimuslinja: Parkinsonin tautia sairastavien ihmisten äänen kuntoutus

Kuuluva ääni-tutkimushanke:

Logopedisen kuntoutuksen (LSVT-menetelmä) ja laulumenetelmän vertaaminen
LSVT-menetelmä etätoteutuksena

Tutkimusryhmä: Leena Rantala (tutkimuksesta vastaava henkilö), Nelly Penttilä, Saija Helmi, Tarja Rautiainen-Keskustalo, Tiina Ihalainen, logopedian opiskelijat

Tutkimuslinja: Puheen sujuvuus tyypillisessä ja epätyypillisessä puheessa.

Projektin tavoitteena on tarkastella puheen sujuvuutta eri häiriöryhmissä sekä kehittää menetelmiä puheen sujuvuuden arviointiin.

Tutkijat: Nelly Penttilä, Anna-Maija Korpijaakko-Huuhka, Judit Bona

Tutkimuslinja: Automaattinen puheen ymmärrettävyyden arviointi

Projektin tavoitteena on tarkastella puheen ymmärrettävyyttä automaattisella vokaaliartikulaatioindeksillä.

Tutkijat: Nelly Penttilä, Tiina Ihalainen, Yuanyuan Liu, Okko Räsänen, Rachel Convey

Tutkimuslinja: Puheen prosodiset muutokset ja niiden arviointi eri häiriöryhmissä

Projektin tavoitteena on tarkastella puheen prosodisia muutoksia eri häiriöryhmillä sekä kehittää menetelmiä puheen prosodian arviointiin.

Tutkijat: Nelly Penttilä, Lauri Tavi

Tutkimuslinja: Puheteknologia terveydentilan analyysissa

Projektin tavoitteena on tunnistaa puheen akustisesta signaalista ja kasvojen videokuvaan perustuvasta analyysista sellaisia piirteitä, jotka auttavat tunnistamaan Parkinsonin- tai Alzheimerin taudin mahdollisimman varhain, jo ennen diagnoosia. Tutkimuksen toisena tavoitteena on kehittää akustisen ja audiovisuaalisen signaalin analysointiin perustuvia automaattisia ja puoliautomaattisia koneoppimisen menetelmiä Parkinsonin taudin ja Alzheimerin taudin arviointiin, etämonitorointiin ja pitkittäisseurantaan.

Tutkijat: Nelly Penttilä, Tiina Ihalainen, Okko Räsänen, Paavo Alku

Tutkimuslinja: Esteetön viestintä, osallistuminen, puhetta tukeva ja korvaava kommunikaatio

Älyvaate esteettömän viestinnän mahdollistajana
Tutkijat: Johanna Virkki, TkT, akatemiatutkija, tutkimuksesta vastaava henkilö (lääketieteen ja terveysteknologian tiedekunta, https://research.tuni.fi/intelligent-clothing/), Tiina Ihalainen, yliopisto-opettaja (logopedian koulutusohjelma, yhteiskuntatieteiden tiedekunta), Erja Sipilä, TkT, yliopistonlehtori (sähkötekniikka, informaatioteknologian ja viestinnän tiedekunta), Tanja Vihriälä väitöskirjatutkija, FM, puheterapeutti (lääketieteen ja terveysteknologian tiedekunta), Charlotta Elo, tutkimusavustaja, logopedian opiskelija (lääketieteen ja terveysteknologian tiedekunta, yhteiskuntatieteiden tiedekunta)
Teknologialla osallisuutta – verkostolla vaikuttavuutta (Tekos)
Satakunnan ammattikorkeakoulun, Tampereen yliopiston, Turun yliopiston monitieteisen Sote-akatemian sekä Oulun ammattikorkeakoulun kanssa toteutettava Opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittama moniammatillinen hanke https://www.roboai.fi/tekos/. Verkosto kerää yhteen teknologian, toiminta- ja puheterapian sekä erityispedagogiikan tutkijat, opettajat, opiskelijat ja työelämän ammattilaiset. Seuraa meitä Facebookissa https://www.facebook.com/groups/524457112044097/

Hankkeessa mukana Tampereen yliopistosta: Johanna Virkki, akatemiatutkija (lääketieteen ja terveysteknologian tiedekunta), Tiina Ihalainen, yliopisto-opettaja (logopedian koulutusohjelma, yhteiskuntatieteiden tiedekunta), tutkija Tiina Vuohijoki (lääketieteen ja terveysteknologian tiedekunta)

Tutkimuslinja: Nielemisen tutkiminen

Projektin tavoitteena on luoda aluksi tutkimuskäyttöön soveltuva kaulalle aseteltava nielemisliikkeitä mittaava laite.

Tutkijat: Johanna Virkki, TkT, akatemiatutkija, (lääketieteen ja terveysteknologian tiedekunta), Tiina Ihalainen, yliopisto-opettaja (logopedian koulutusohjelma, yhteiskuntatieteiden tiedekunta), Karri Palovuori, professori (sähkötekniikka, informaatioteknologian ja viestinnän tiedekunta), Erja Sipilä, TkT, yliopistonlehtori (sähkötekniikka, informaatioteknologian ja viestinnän tiedekunta), Saara Törmä tutkimusavustaja, logopedian opiskelija (lääketieteen ja terveysteknologian tiedekunta, yhteiskuntatieteiden tiedekunta), tutkija Tiina Vuohijoki (lääketieteen ja terveysteknologian tiedekunta)

Yksittäisiä tutkimuksia:

Logopedisen varhaisen kuntoutuksen saatavuus lapsilla, joilla on autismi
Tutkijat: Leena Rantala, Anneli Yliherva

Linkkejä logopedian henkilökunnan julkaisuihin:

Sari Ylinen (Tenure track -professori)
https://orcid.org/0000-0001-5897-3030
https://researchportal.tuni.fi/en/persons/sari-ylinen

Leena Rantala (dosentti, yliopistonlehtori)
https://researchportal.tuni.fi/en/persons/leena-rantala

Nelly Penttilä (FT, yliopistonlehtori)
https://orcid.org/0000-0002-6086-2310
https://researchportal.tuni.fi/en/persons/nelly-penttilä

Tiina Ihalainen (FT, yliopisto-opettaja)
https://researchportal.tuni.fi/en/persons/tiina-ihalainen

Opetus logopedian tutkinto-ohjelmassa

Logopedian opiskelussa perehdytään logopedian tieteenalan tutkimukseen sekä logopedisiin ammattikäytäntöihin. Monipuolisten opetusmenetelmien avulla opiskelijoita harjaannutetaan ratkaisemaan sekä teoreettisia että logopedisiin käytäntöihin liittyviä ongelmia ja perustelemaan ratkaisujaan. Logopedian koulutuksesta valmistuvalla filosofian maisterilla on valmiudet toimia itsenäisesti puheterapeutin tehtävissä ja muissa alan asiantuntijatehtävissä sekä suorittaa alansa tieteellisiä jatkotutkintoja.

Logopedian opiskeluun sisältyy luentoja, ryhmätöitä, itsenäisiä tehtäviä, kirjallisuuden lukemista sekä kliinisiä asiakasharjoittelujaksoja. Opintojen aikana opiskelija pääsee harjoittelemaan käytännön asiakastyötä neljällä lyhyellä asiakasjaksolla, vapaasti valittavalla klinikkajaksolla sekä opintojen loppuvaiheessa suoritettavalla neljä kuukautta kestävällä pitkän harjoittelun jaksolla.

Logopedian tieteenalan oma opetus kattaa seuraavat alueet:

Puheen, kielen ja viestinnän kehitys
Logopedisten häiriöiden diagnostiikka ja kuntoutus
Asiakastyön valmiudet ja kliinisen asiakastyön taidot
Logopedian tieteenalan tutkielma- ja menetelmäopinnot

Näiden lisäksi logopedian tutkinto-ohjelmaan kuuluu seuraavat monitieteelliset osa-alueet:

Kehityspsykologian, kognitiivisen neurotieteen, persoonallisuuspsykologian, terveyden ja mielenterveyden psykologian sekä psykologian tutkimusmenetelmien perusopinnot
Neurologian, puhelääketieteen ja neuropsykiatrian kurssisisällöt
Kielitieteen kurssisisällöt
Vapaasti valittavat opintojaksot

Tule opiskelemaan: Logopedian koulutus

Logopedian kandidaattiohjelma – Logopedian maisteriohjelma

Logopedian tohtorikoulutus tapahtuu psykologian ja logopedian tohtoriohjelmassa. Tohtorin tutkinto antaa valmiudet toimia sekä akateemisissa (tutkija, opettaja) että muissa asiantuntijatehtävissä yhteiskunnassa.

Logopedian opiskelijoilla on oma ainejärjestönsä Ääni ry. Ainejärjestö Ääni ry:n löydät parhaiten Facebookista @Ääni ry sekä Instagramista @logopediatampere. Ainejärjestön omien profiilien lisäksi voit seurata Tampereen yliopiston logopedian tutkinto-ohjelman tapahtumia Facebookissa @Logopedia – Tampereen yliopisto.

Yhteiskunnallinen vaikuttavuus ja yhteistyö

Logopedian tutkimustulosten avulla saavutetaan parempaa ymmärrystä erilaisista logopedisistä ilmiöistä. Tutkimustuloksia sovelletaan systemaattisesti kliinisessä työssä käytettävien puheterapeuttisten arviointi- ja kuntoutusmenetelmien kehittämisessä ja toteuttamisessa. Tampereen yliopiston logopedian oppiaine tuottaa monipuolista tutkimusta yhteistyössä poikkitieteellisten asiantuntijoiden ja eri asiakasryhmien edustajien kanssa.

Oppiaineen piirissä kehitetään osaamista laajasti lasten ja aikuisten puheen, kielen, vuorovaikutuksen, äänen ja nielemisen häiriöistä sekä niiden arvioinnista ja kuntoutuksesta. Tieteellistä tietoa pyritään jakamaan ja soveltamaan mahdollisimman aktiivisesti monitieteellisissä tutkimusportaaleissa, logopedian ammattihenkilöstön koulutuksissa, opetustyössä sekä kliinisessä asiakastyössä. Logopedian oppiaine tarjoaa eri asiakasryhmien edustajille mahdollisuuden osallistua ohjatuille yksilö- ja ryhmämuotoisille asiakasjaksoille osana logopedian yliopisto-opintoja.

Oppiaineessa tehdään paikallista (esim. Tampereen kaupunki, Tampereen sairaanhoitopiiri), kansallista (esim. logopedian oppiaineiden muodostama verkostoyliopisto, Logonet) ja kansainvälistä yhteistyötä. Yhteistyö koskee ennen kaikkea tutkimusta, mutta myös opetuksessa on runsaasti kansallista yhteistyötä logopedian oppiaineiden kesken.