Logopedia
Logopedian tutkinto-ohjelma
Logopedian tutkinto-ohjelma kouluttaa puheterapeutteja sekä laaja-alaisia logopedisiä asiantuntijoita julkisen ja yksityisen sektorin tarpeisiin. Logopediassa tutkitaan puheen, kielen, vuorovaikutuksen, äänen ja nielemisen häiriöitä sekä niiden arviointia ja kuntoutusta. Täten logopedian teoreettinen tutkimustieto kytkeytyy läheisesti kliiniseen asiakastyöhön kaiken ikäisten asiakasryhmien parissa. Logopedian tieteenalan tietoa ja kliinistä asiantuntijuutta sovelletaan moniammatillisessa yhteistyössä mm. psykologian, sosiaalityön, lääketieteen, fysio- ja toimintaterapian ja tietotekniikan asiantuntijoiden ja kliinikoiden kanssa.
Logopedian tutkinto-ohjelmasta valmistunut filosofian maisteri voi hakea Valvirasta oikeutta toimia laillistettuna terveydenhuollon ammattihenkilönä eli puheterapeuttina. Puheterapeutit työskentelevät joko julkisella sektorilla terveyskeskuksissa, sairaaloissa tai kuntoutusyksiköissä, tai yksityisellä sektorilla esim. yrityksissä tai ammatinharjoittajana. Logopedian tutkinto-ohjelmasta valmistuva filosofian maisteri voi työskennellä myös logopedian opetus- ja tutkimustyössä tai muussa laaja-alaisessa asiantuntijatyössä. Logopedian alan asiantuntijan työllisyystilanne on erittäin hyvä.
Logopedian tutkimus
 |
 |
 |
 |
 |
| Kieli | Puhe | Ääni | Nieleminen | Viestintä |
Technology-enhanced foreign and second-language learning of Nordic languages (TEFLON) (Sari Ylinen, Tenure track -professori; logopedia, yhteiskuntatieteiden tiedekunta, Tampereen yliopisto)
Puheen sujuvuus tyypillisessä ja epätyypillisessä puheessa (Nelly Penttilä, FT; logopedia, yhteiskuntatieteiden tiedekunta, Tampereen yliopisto)
Automaattinen puheen ymmärrettävyyden arviointi (Nelly Penttilä, FT; logopedia, yhteiskuntatieteiden tiedekunta, Tampereen yliopisto)
Puheen prosodiset muutokset ja niiden arviointi eri häiriöryhmissä (Nelly Penttilä, FT; logopedia, yhteiskuntatieteiden tiedekunta, Tampereen yliopisto)
Puheteknologia terveydentilan analyysissa (Nelly Penttilä, FT; logopedia, yhteiskuntatieteiden tiedekunta, Tampereen yliopisto)
Kuuluva ääni (Nelly Penttilä, FT; logopedia, yhteiskuntatieteiden tiedekunta Tampereen yliopisto)
Ääniergonomia (Leena Rantala, dos.; logopedia, yhteiskuntatieteiden tiedekunta Tampereen yliopisto)
Nielemisen varhaiset muutokset Parkinsonin taudissa ja Alzheimerin taudissa (Tiina Ihalainen, FT; logopedia, yhteiskuntatieteiden tiedekunta, Tampereen yliopisto)
Nielemisliikkeiden tunnistaminen kaulalta (Johanna Virkki, TkT; terveyslääketieteen ja terveysteknologian tiedekunta, Tampereen yliopisto)
Katseohjattavan tietokoneen hyödyntäminen kommunikoinnissa henkilöillä, joilla on Rett -oireyhtymä (Lotta Lintula, FM; logopedia, yhteiskuntatieteiden tiedekunta, Tampereen yliopisto)
Älyvaate esteettömän viestinnän mahdollistajana (Johanna Virkki, TkT; terveysteknologia, lääketieteen ja terveysteknologian tiedekunta, Tampereen yliopisto)
Teknologialla osallisuutta – verkostolla vaikuttavuutta (Tekos) (Johanna Virkki, TkT; terveysteknologia, lääketieteen ja terveysteknologian tiedekunta, Tampereen yliopisto)
Technology-enhanced foreign and second-language learning of Nordic languages (TEFLON)
(Sari Ylinen, Tenure track -professori; logopedia, yhteiskuntatieteiden tiedekunta, Tampereen yliopisto)
NordForskin rahoittamassa pohjoismaisessa hankkeessa tutkitaan automaattista puheentunnistusta hyödyntävän digitaalisen pelin käyttöä ääntämisen ja artikulaation oppimisessa. Kohderyhmänä ovat toista tai vierasta kieltä oppivat lapset sekä lapset, joilla on äännevirheitä. https://teflon.aalto.fi
Tutkijat:
Sari Ylinen, Tampereen yliopisto
Anna-Riikka Smolander, Tampereen yliopisto
Mikko Kurimo, Aalto-yliopisto
Minna Lehtonen, Turun yliopisto/University of Oslo
Pernille Hansen, Inland Norway University of Applied Sciences
Giampiero Salvi, Norges teknisk-naturvitenskapelige universitet
Torbjørn Svendsen, Norges teknisk-naturvitenskapelige universitet
Sofia Strömbergsson, Karolinska Institutet
Puheen sujuvuus tyypillisessä ja epätyypillisessä puheessa
(Nelly Penttilä, FT; logopedia, yhteiskuntatieteiden tiedekunta, Tampereen yliopisto)
Projektin tavoitteena on tarkastella puheen sujuvuutta eri häiriöryhmissä sekä kehittää menetelmiä puheen sujuvuuden arviointiin.
Tutkijat:
Nelly Penttilä, Tampereen yliopisto
Anna-Maija Korpijaakko-Huuhka, Tampereen yliopisto
Judit Bona, Eötvös Lorand University
Automaattinen puheen ymmärrettävyyden arviointi
(Nelly Penttilä, FT; logopedia, yhteiskuntatieteiden tiedekunta, Tampereen yliopisto)
Projektin tavoitteena on tarkastella puheen ymmärrettävyyttä automaattisella vokaaliartikulaatioindeksillä.
Tutkijat:
Nelly Penttilä, Tampereen yliopisto
Tiina Ihalainen, Tampereen yliopisto
Yuanyuan Liu, Tampereen yliopisto
Okko Räsänen, Tampereen yliopisto
Rachel Convey, Tampereen yliopisto
Puheen prosodiset muutokset ja niiden arviointi eri häiriöryhmissä
(Nelly Penttilä, FT; logopedia, yhteiskuntatieteiden tiedekunta, Tampereen yliopisto)
Projektin tavoitteena on tarkastella puheen prosodisia muutoksia eri häiriöryhmillä sekä kehittää menetelmiä puheen prosodian arviointiin.
Tutkijat:
Nelly Penttilä, Tampereen yliopisto
Lauri Tavi, Itä-Suomen yliopisto
Marianne Kosin, Tampereen yliopisto
Tiina Ihalainen, Tampereen yliopisto
Puheteknologia terveydentilan analyysissa
(Nelly Penttilä, FT; logopedia, yhteiskuntatieteiden tiedekunta, Tampereen yliopisto)
Projektin tavoitteena on tunnistaa puheen akustisesta signaalista ja kasvojen videokuvaan perustuvasta analyysista sellaisia piirteitä, jotka auttavat tunnistamaan Parkinsonin tai Alzheimerin taudin mahdollisimman varhain, jo ennen diagnoosia. Tutkimuksen toisena tavoitteena on kehittää akustisen ja audiovisuaalisen signaalin analysointiin perustuvia automaattisia ja puoliautomaattisia koneoppimisen menetelmiä Parkinsonin taudin ja Alzheimerin taudin arviointiin, etämonitorointiin ja pitkittäisseurantaan.
Tutkijat:
Nelly Penttilä, Tampereen yliopisto
Tiina Ihalainen, Tampereen yliopisto
Okko Räsänen, Tampereen yliopisto
Paavo Alku, Aalto-yliopisto
Kuuluva ääni
(Nelly Penttilä, FT; logopedia, yhteiskuntatieteiden tiedekunta, Tampereen yliopisto)
Projektin tavoitteena on tarkastella äänen, puheen ja mielialan muutoksia Parkinsonin tautia sairastavilla henkilöillä. Projektin toinen tavoite on tutkia laulullisen kuntoutusmuodon vaikutusta edellä mainittuihin oireisiin.
Kuuluva ääni: Parkinson-potilaiden äänen ja kommunikointikyvyn soveltava kuntoutustutkimus | T7 | Tampereen korkeakouluyhteisö (tuni.fi)
Tutkijat:
Nelly Penttilä, Tampereen yliopisto
Leena Rantala, Tampereen yliopisto
Tarja Keskustalo-Rautiainen, Tampereen yliopisto
Kaisa Tienvieri, Tampereen yliopisto
Saija Helmi, Tampereen yliopisto
Ääniergonomia
(Leena Rantala, dos.; logopedia, yhteiskuntatieteiden tiedekunta Tampereen yliopisto)
Logopedisessa puheäänen tutkimuksessa on dosentti Leena Rantalan johdosta keskitytty ääniergonomiaan: kuinka paljon riksitekijöitä puhujalla on äänenkäyttöympäristössään ja miten ne kuormittavat äänielimistöä. Syynä tutkimushankkeen synnylle oli huoli äänihäiriöiden lisääntymisestä ja se, että yhä useammalle työntekijälle ääni on keskeinen työväline. Hankkeessa tehtyjen tutkimusten tuloksia on artikkelin lisäksi julkaistu seuraavissa kirjoissa:
Sala, E. & Rantala, L. (2019). Voice ergonomics: occupational and professional voice care. Newcastle upon Tyne: Cambridge Scholars Publishing.
Khidr, A. (2017). Voice training programs for professional speakers: global outcomes. San Diego: Plural Publishing.
Sala, E., Hellgren, U.-M., Ketola, R., Laine, A., Olkinuora, P., Rantala, L. & Sihvo, M. (2009). Ääniergonomian kartoitusopas työpaikalla tehtävää ääniergonomista selvitystä varten. Työterveyslaitos.
Jónsdóttir, V. I., Rantala, L. & McAllister, A. (N.d.). Taikakorkkien seikkailu äänipajassa. Saatavilla Suomen Ääniergonomiaseura Ry:n jäsenille osoitteessa: http://www.aaniergonomiaseura.com/
Ääniergonomiahankkeen tutkijat ovat lisäksi perustaneet Suomen Ääniergonomiaseuran, jonka tavoitteena on yhteistyössä läheisten tieteenalojen kanssa vähentää ja ehkäistä äänihäiriöiden syntyä SUOMEN ÄÄNIERGONOMIASEURA RY - Etusivu (aaniergonomiaseura.com).
Nielemisen varhaiset muutokset Parkinsonin taudissa ja Alzheimerin taudissa
(Tiina Ihalainen, FT; logopedia, yhteiskuntatieteiden tiedekunta, Tampereen yliopisto)
Projektin tavoitteena on tarkastella EAT-10-kyselylomakkeella kerättyjen tietojen ja sairauskertomustietojen avulla nielemisessä tapahtuvia muutoksia sairauden varhaisvaiheesta alkaen Parkinsonin tautia ja Alzheimerin tautia sairastavilla tutkimushenkilöillä. Tutkimuksessa tarkastellaan myös nielemisen, puhemotoriikan, puheäänen välistä yhteyttä. Tutkimushenkilöitä seurataan viiden vuoden ajan.
Tutkijat:
Tiina Ihalainen, Tampereen yliopisto
Nelly Penttilä, Tampereen yliopisto
Nielemisliikkeiden tunnistaminen kaulalta
(Johanna Virkki, TkT; terveyslääketieteen ja terveysteknologian tiedekunta, Tampereen yliopisto)
Projektin tavoitteena on luoda aluksi tutkimuskäyttöön soveltuva kaulalle aseteltava nielemisliikkeitä mittaava laite.
Tutkijat:
Johanna Virkki, Tampereen yliopisto
Tiina Ihalainen, Tampereen yliopisto
Karri Palovuori, Tampereen yliopisto
Erja Sipilä, Tampereen yliopisto
Tiina Vuohijoki, Tampereen yliopisto
Saara Törmä, Tampereen yliopisto
Katseohjattavan tietokoneen hyödyntäminen kommunikoinnissa henkilöillä, joilla on Rett -oireyhtymä
(Lotta Lintula, FM; logopedia, yhteiskuntatieteiden tiedekunta, Tampereen yliopisto)
Projektissa tarkastellaan kuntoutusprosessia, jonka tavoitteena on hyödyntää katseohjattavaa tietokonetta kommunikoinnin apuvälineenä henkilöillä, joilla on Rett-oireyhtymä. Monimenetelmäisessä tutkimuksessa kartoitetaan kuntoutukseen vaikuttavia keskeisiä toimintakyvyn osa-alueita ja niihin vaikuttavia tekijöitä, jotta näiden henkilöiden ja heidän lähiyhteisöjensä tarvitsema tuki ja kuntoutus voitaisiin suunnata jatkossa mahdollisimman tarkoituksenmukaisesti.
Tutkijat:
Lotta Lintula, Tampereen yliopisto
Sari Ylinen, Tampereen yliopisto
Anna-Maija Korpijaakko-Huuhka, Tampereen yliopisto
Kaisa Launonen, Helsingin yliopisto
Älyvaate esteettömän viestinnän mahdollistajana
(Johanna Virkki, TkT; terveysteknologia, lääketieteen ja terveysteknologian tiedekunta, Tampereen yliopisto)
Dosentti Johanna Virkin tutkimusryhmä on kehittänyt vuodesta 2018 alkaen RFID-teknologiaan perustuvaa älyvaatetta, joka tunnistaa kehon liikkeitä ja erilaisia kosketuksia vaatteen pinnalla. RFID älyvaate voidaan yhdistää esimerkiksi älypuhelimeen tai tablettiin, ja tällöin älyvaatteen käyttäjä voi kosketuksen tai kehon liikkeiden avulla ohjata esimerkiksi älypuhelimen tai tabletin sovelluksia. Tämä ratkaisu voisi tarjota täysin uudenlaisia mahdollisuuksia puhetta tukevaan ja korvaavaan kommunikointiin.
https://research.tuni.fi/intelligent-clothing/
Tutkijat:
Johanna Virkki, Tampereen yliopisto
Tiina Ihalainen, Tampereen yliopisto
Erja Sipilä, Tampereen yliopisto
Tanja Vihriälä, Tampereen yliopisto
Lotta Lintula, Tampereen yliopisto
Charlotta Elo, Tampereen yliopisto
Teknologialla osallisuutta – verkostolla vaikuttavuutta (Tekos)
(Johanna Virkki, TkT; terveysteknologia, lääketieteen ja terveysteknologian tiedekunta, Tampereen yliopisto)
Satakunnan ammattikorkeakoulun, Tampereen yliopiston, Turun yliopiston monitieteisen Sote-akatemian sekä Oulun ammattikorkeakoulun kanssa toteutettava Opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittama moniammatillinen hanke. Verkosto kerää yhteen teknologian, toiminta- ja puheterapian sekä erityispedagogiikan tutkijat, opettajat, opiskelijat ja työelämän ammattilaiset.
https://www.roboai.fi/tekos/
https://www.facebook.com/groups/524457112044097/
Tutkijat:
Johanna Virkki, Tampereen yliopisto
Tiina Ihalainen, Tampereen yliopisto
Tiina Vuohijoki, Tampereen yliopisto
Opetus logopedian tutkinto-ohjelmassa
Logopedian opiskelussa perehdytään logopedian tieteenalan tutkimukseen sekä logopedisiin ammattikäytäntöihin. Monipuolisten opetusmenetelmien avulla opiskelijoita harjaannutetaan ratkaisemaan sekä teoreettisia että logopedisiin käytäntöihin liittyviä ongelmia ja perustelemaan ratkaisujaan. Logopedian koulutuksesta valmistuvalla filosofian maisterilla on valmiudet toimia itsenäisesti puheterapeutin tehtävissä ja muissa alan asiantuntijatehtävissä sekä suorittaa alansa tieteellisiä jatkotutkintoja.
Logopedian opiskeluun sisältyy luentoja, ryhmätöitä, itsenäisiä tehtäviä, kirjallisuuden lukemista sekä kliinisiä asiakasharjoittelujaksoja. Opintojen aikana opiskelija pääsee harjoittelemaan käytännön asiakastyötä yhdellä asiakastyön kliinisiin käytänteisiin johdattelevalla jaksolla, kolmella lyhyellä asiakasjaksolla, 1 - 2 vapaasti valittavalla klinikkajaksolla sekä opintojen loppuvaiheessa suoritettavalla neljä kuukautta kestävällä pitkän harjoittelun jaksolla.
Logopedian tieteenalan oma opetus kattaa seuraavat alueet:
- Puheen, kielen ja viestinnän kehitys
- Logopedisten häiriöiden diagnostiikka ja kuntoutus
- Asiakastyön valmiudet ja kliinisen asiakastyön taidot
- Logopedian tieteenalan tutkielma- ja menetelmäopinnot
Näiden lisäksi logopedian tutkinto-ohjelmaan kuuluu seuraavat monitieteelliset osa-alueet:
- Psykologian perusopinnot, 25 op
- Lääketieteen opinnot, 15 op
- Kielitieteen opinnot, 10 op
- Vapaasti valittavat opinnot, 25 op
Tule opiskelemaan: Logopedian koulutus
Logopedian kandidaattiohjelma – Logopedian maisteriohjelma
Logopedian tohtorikoulutus tapahtuu psykologian ja logopedian tohtoriohjelmassa. Tohtorin tutkinto antaa valmiudet toimia sekä akateemisissa (tutkija, opettaja) että muissa asiantuntijatehtävissä yhteiskunnassa.
Logopedian opiskelijoilla on oma ainejärjestönsä Ääni ry. Ainejärjestö Ääni ry:n löydät parhaiten Facebookista @Ääni ry sekä Instagramista @logopediatampere. Ainejärjestön omien profiilien lisäksi voit seurata Tampereen yliopiston logopedian tutkinto-ohjelman tapahtumia Facebookissa @Logopedia – Tampereen yliopisto.
Yhteiskunnallinen vaikuttavuus ja yhteistyö
Logopedian tutkimustulosten avulla saavutetaan parempaa ymmärrystä erilaisista logopedisistä ilmiöistä. Tutkimustuloksia sovelletaan systemaattisesti kliinisessä työssä käytettävien puheterapeuttisten arviointi- ja kuntoutusmenetelmien kehittämisessä ja toteuttamisessa. Tampereen yliopiston logopedian oppiaine tuottaa monipuolista tutkimusta yhteistyössä poikkitieteellisten asiantuntijoiden ja eri asiakasryhmien edustajien kanssa. Tutkimuksen tekemiseen liittyviin yhteistyötahoihin voi perehtyä logopedian tutkimusta esittelevillä sivuilla.
Oppiaineen piirissä kehitetään osaamista laajasti lasten ja aikuisten puheen, kielen, vuorovaikutuksen, äänen ja nielemisen häiriöistä sekä niiden arvioinnista ja kuntoutuksesta. Tieteellistä tietoa pyritään jakamaan ja soveltamaan mahdollisimman aktiivisesti monitieteellisissä tutkimusportaaleissa, logopedian ammattihenkilöstön koulutuksissa, opetustyössä sekä kliinisessä asiakastyössä. Logopedian oppiaine tarjoaa eri asiakasryhmien edustajille mahdollisuuden osallistua ohjatuille yksilö- ja ryhmämuotoisille asiakasjaksoille osana logopedian yliopisto-opintoja. Oppiaine tekee yhteistyötä paikallisten yhdistysten kanssa.
Oppiaineessa tehdään opetukseen ja ohjaukseen liittyvää paikallista yhteistyötä esimerkiksi Tampereen kaupungin puheterapiayksikön ja Tampereen yliopistollisen sairaalan puheterapeuttien kanssa. Tämän lisäksi oppiaine tekee kansallista yhteistyötä muiden suomalaisten logopedian opetusta järjestävien yliopistojen kanssa Logonet -verkostossa.
