Logopedian koulutus
Puheen, kielen, äänen ja viestinnän kuntouttaja
Logopedia on humanistis-käyttäytymistieteellinen tieteenala, joka tutkii ihmisten vuorovaikutusta ja viestintää, erityisesti niiden häiriöitä ja häiriöiden ennaltaehkäisyä sekä kuntoutusta ja kuntoutuksen vaikuttavuutta. Muita ihmisen terveyteen ja hyvinvointiin liittyviä logopedisia tutkimuskohteita ovat syömis- ja nielemistoimintojen häiriöt ja niiden kuntoutus.
Logopedian koulutuksesta valmistuvalla filosofian maisterilla on valmiudet toimia itsenäisesti puheterapeutin tehtävissä ja muissa alan asiantuntijatehtävissä sekä suorittaa alansa tieteellisiä jatkotutkintoja.
Logopedian opinnoissa teoreettinen tieto ja käytännön harjoittelu nivoutuvat yhteen. Opinnot sisältävät useita harjoittelujaksoja. Kuntoutusasiakkaina on lapsia ja aikuisia, joiden kielen ja viestinnän häiriöiden sekä syömis- ja nielimishäiriöiden taustalla on muun muassa erilaisia neurologisia häiriöitä, aivovamma, liikuntarajoitteita tai puheen tuoton motorisia häiriöitä. Kuntoutuksia toteutetaan yksilö-tai ryhmäkuntoutuksena.
Monipuolisten opetusmenetelmien avulla opiskelijat harjaannutetaan ratkaisemaan sekä teoreettisia että logopedisiin käytäntöihin liittyviä ongelmia ja perustelemaan ratkaisujaan.
Omaan koulutukseen kuuluvien opintojen lisäksi voit hyödyntää laajasti koko Tampereen korkeakouluyhteisön opetustarjontaa opinnoissasi. Tervetuloa joukkoomme!
Koulutustyyppi
Tutkintonimike
Suunniteltu kesto
Koulutuksen laajuus
Kaupunki
Logopedian tutkinto-ohjelmasta valmistuvalla filosofian maisterilla on valmiudet toimia itsenäisesti puheterapeutin tehtävissä ja muissa alan asiantuntijatehtävissä sekä suorittaa alansa tieteellisiä jatkotutkintoja. Maisterin tutkinnon suoritettuaan logopedian opiskelija voi hakea Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirastolta merkitsemistä laillistetuista terveydenhuollon ammattihenkilöistä pidettävään rekisteriin ja oikeutta toimia puheterapeuttina.
Logopedia on humanistis-käyttäytymistieteellinen tieteenala, jonka yhteiskunnallinen merkitys syntyy sen tutkimuskohteitten inhimillisestä erityislaadusta, pyrkimyksestä tukea ihmisiä, joilla on viestinnän vaikeuksia. Logopedia tutkii ihmisten vuorovaikutusta ja viestintää, erityisesti niiden häiriöitä ja häiriöiden ennaltaehkäisyä sekä kuntoutusta ja kuntoutuksen vaikuttavuutta. Muita ihmisen terveyteen ja hyvinvointiin liittyviä logopedisia tutkimuskohteita ovat syömis- ja nielemistoimintojen häiriöt ja niiden kuntoutus. Logopedian tutkinto-ohjelmasta valmistuvalla filosofian maisterilla on valmiudet toimia itsenäisesti puheterapeutin tehtävissä ja muissa alan asiantuntijatehtävissä sekä suorittaa alansa tieteellisiä jatkotutkintoja. Logopedian tutkinto-ohjelmassa asiantuntijaksi kasvaminen tarkoittaa myös ammattitoiminnan yhteiskunnallisten ja eettisten reunaehtojen ymmärtämistä, ja opintojen aikana perehdytäänkin kuntoutusjärjestelmiin ja -lainsäädäntöön, kuntoutuksen arvoperusteisiin ja monenlaisiin kuntoutustyön toimintamalleihin sekä harjaannutetaan ammatillisia viestintä- ja vuorovaikutustaitoja. Näitä opintoja toteutetaan integroidusti muiden sosiaali- ja terveydenhuollon alalle pätevöittävien koulutusten – erityisesti psykologian ja sosiaalityön tutkimuksen – kanssa.
Logopedian tutkinto-ohjelmassa teoreettiset ja metodiset oppisisällöt nivoutuvat yhteen puheen, kielen, äänen ja nielemistoimintojen häiriöiden diagnostiikkaa ja kuntoutusta käsitteleviksi kokonaisuuksiksi. Opinnot sisältävät useita harjoittelujaksoja, joissa opiskelijat soveltavat teoreettista osaamistaan käytännön työtilanteissa. Harjoittelujaksoilla opiskelijat työskentelevät erilaisissa oppimisympäristöissä (esim. sairaala, päiväkoti, terveyskeskus) kuntoutusasiakkaiden kanssa. Kuntoutusasiakkaina on lapsia ja aikuisia, joiden kielen ja viestinnän häiriöiden taustalla on muun muassa erilaisia neurologisia häiriöitä, aivovamma, liikuntarajoitteita tai puheen tuoton motorisia häiriöitä. Kuntoutuksia toteutetaan yksilö-tai ryhmäkuntoutuksena. Monipuolisten opetusmenetelmien avulla opiskelijat harjaannutetaan ratkaisemaan sekä teoreettisia että logopedisiin käytäntöihin liittyviä ongelmia ja perustelemaan ratkaisujaan. Ryhmätyöskentelyssä ja ammatillisissa opinnoissa tarvitaan sosiaalisia taitoja. Logopedian opinnot sopivat valinnaisiksi opinnoiksi erityisesti kasvatustieteiden, psykologian ja sosiaalityön opiskelijoille, mutta myös kaikille muille, joiden työssä on tärkeää ymmärtää, miten vuorovaikutus- ja viestintätaitojen puutteet vaikuttavat ihmisen muuhun toimintakykyyn ja elämänlaatuun.
Logopedian tutkinto-ohjelmassa voi suorittaa seuraavat tutkinnot:
Humanististen tieteiden kandidaatin tutkinto, HuK, 180 op
Filosofian maisteri, FM, 120 op
Tutkinto-ohjelma koostuu kandidaattiohjelmasta ja maisteriopinnoista. Kandidaatin tutkinto on mahdollista suorittaa kolmessa vuodessa. Tämän jälkeen siirrytään kaksivuotisiin maisteriopintoihin.
Kandidaatin tutkinto muodostuu seuraavista opinnoista:
- Logopedian perusopinnot 25 op ja aineopinnot 70 op
- Yleiset valmiudet:
- Tiedekunnan yhteiset opinnot, 15 op
- Viestintä- ja kieliopinnot, 15 op
- Opiskeluvalmiudet, 5 op
- Muut pakolliset opinnot, 50 op
Maisterin tutkinto (120 op) koostuu seuraavista opinnoista:
- Logopedian syventävät opinnot
- Maisterivaiheen vapaasti valittavat opinnot
Humanististen tieteiden kandidaatin tutkintoon kuuluvat seuraavat viestintä- ja kieliopinnot (15 op):
- vieraan kielen opintojakso 4 op (taitotasolla B1-B2)
- ruotsin kielen kirjallinen ja suullinen viestintä 4 op
- tieteellinen kirjoittaminen 3 op
- asiantuntijan puheviestintä ja vuorovaikutus 2 op
- valinnainen opintojakso 2 op
Tutkinnon sisältö ja rakenne kuvataan tarkemmin opetussuunnitelmassa.
Logopedian tutkinto-ohjelmasta valmistuvalla filosofian maisterilla on valmiudet toimia itsenäisesti puheterapeutin tehtävissä ja muissa alan asiantuntijatehtävissä sekä suorittaa alansa tieteellisiä jatkotutkintoja. Maisterin tutkinnon suoritettuaan logopedian opiskelija voi hakea Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirastolta merkitsemistä laillistetuista terveydenhuollon ammattihenkilöistä pidettävään rekisteriin ja oikeutta toimia puheterapeuttina.
Logopedian opetuksella on vahva työelämäyhteys. Kandidaattiohjelmaan sisältyy neljä harjoittelujaksoa, joissa opiskelija työskentelee ohjattuna puheterapeutin asiakkaiden kanssa. Maisteriohjelmassa opiskelijat suorittavat yhden lyhyen harjoittelujakso sekä neljän kuukauden ohjatun harjoittelun puheterapeutin työtehtävissä. Lisäksi opiskelijat käyvät tutustumiskäynneillä sosiaali- ja terveydenhuollon yksiköissä opintojensa eri vaiheissa.
Logopedian tutkinto-ohjelmassa toimii opetus- ja tutkimusklinikka PuTuKe, jolla vahvistetaan opiskelijoiden käytännön opetusta ja harjoittelua, työelämästä koulutukseen tulevaa opetuspanosta, tutkielmayhteistyötä sekä työelämän kehittämistä ja täydennyskoulutusta.
Tampereen yliopisto on strategiassaan sitoutunut edistämään yhteiskunnan oikeudenmukaisuutta, tasa-arvoa, oman maan ja maailman kansalaisten hyvinvointia, kulttuurien vuorovaikutusta ja kestävää kehitystä.
Logopedian tutkimus on kansanvälisesti ajankohtaista. Opintojen aikana tutustutaan alan kansainväliseen kirjallisuuteen ja pyritään järjestämään kansainvälisiä tutkijavierailuita. Kunkin opiskelijan on mahdollista suorittaa tutkintonsa yhteydessä ns. kansainvälistymiskokonaisuus, joka merkitään näkyviin myös tutkintotodistukseen. Omassa yliopistossa suoritettavien opintojen lisäksi yksikkö ja yliopisto tarjoavat erinomaiset mahdollisuudet osallistua opiskelijavaihtoon ja suorittaa tutkinnon osia myös ulkomailla.
Yliopistomme opiskelijana sinulla on mahdollisuus valita kursseja myös Tampereen ammattikorkeakoulun tarjonnasta. Tämän ristiinopiskelun kautta voit osallistua kursseille, yhteisiin projekteihin ja rakentaa yksilöllistä osaamistasi.
Ristiinopiskelun ajatus on auttaa opiskelijoitamme rakentamaan joustavia ja yksilöllisiä opintopolkuja. Tampereen korkeakouluyhteisössä läsnä olevana tutkinto-opiskelijana voit näin hankkia lisää osaamista myös toisesta korkeakoulusta.
Yhteiskuntatieteiden tiedekunta kokoaa uudella tavalla yhteen yhteiskunnan ja terveyden tutkimuksen, jonka panosta hyvinvointihaasteiden ratkaiseminen tarvitsee. Kansainvälisesti korkeatasoinen ja monitieteinen osaaminen yltää kulttuurisen muutoksen pitkien prosessien ymmärtämisestä ajankohtaisiin yhteiskuntarakenteen, instituutioiden ja arkielämän kysymyksiin.
Uuden ja laajan yhteiskuntatieteiden tiedekunnan perustaminen vastaa moniin muuttuvan yhteiskunnan tulevien vuosikymmenten ydinhaasteisiin. Yhteiskunnan ja terveyden tutkimuksen kentällä tiedekunta tuottaa ajankohtaista ja kriittistä tutkimusta, jolla on itsenäistä arvoa yhteiskuntaelämän ongelmiin vastaamisessa. Tutkimuksen kivijalka ovat vahvat oppiaineet, mutta tiedekunnan omintakeiset vahvuudet jäsentyvät oppiainerajat ylittävinä, monitieteisinä painopisteinä. Uuden tiedekunnan lähtötilanteessa vahvojen tutkimusteemojen kattama kenttä on laaja.
- Sosiaalinen kognitio ja vuorovaikutus
- Sukupuoli ja ruumiillisuus
- Muuttoliike, monikulttuurisuus
- Lapsuus, nuoruus ja perhe
- Vanheneminen, ikääntyvien terveys ja toimintakyky
- Työelämä, työhyvinvointi ja työterveys
- Hyvinvointipalvelut
- Syövän syyt, syiden ja haittojen vähentäminen
- Politiikan ja hallinnan kulttuurit
- Tiede, teknologia ja innovaatiot
- Väkivalta, konfliktit ja rauhanomainen muutos
- Yhteiskuntateoria
- Yhteiskuntahistoria
Logopedian tutkinto-ohjelmasta valmistuvalla maisterilla on valmiudet aloittaa jatko-opinnot. Opinto-oikeuden myöntämisen ehtona on pro gradu -tutkielmasta vähintään cum laude -arvosana (valtakunnallinen sopimus) ja korkealaatuinen ja toteuttamiskelpoinen tutkimussuunnitelma.
Alta löydät tähän koulutukseen liittyvät hakuväylät ja valintaperusteet. Perehdythän sinulle soveltuvan hakukohteen valintaperusteisiin huolellisesti ennen hakemista. Mikäli sinulla on kysyttävää, voit ottaa yhteyttä Tampereen yliopiston hakijapalveluihin.
Huom! Yhteishaun hakukohteen valintaperusteet ovat muuttuneet koronavirustilanteen vuoksi 30.4.2020. Löydät uudet valintaperusteet alta kohdasta ”Hae yhteishaussa”. Opintopolku.fi:ssä näkyvillä ovat vain vanhat valintaperusteet.
Hae yhteishaussa
Korkeakoulujen kevään 2020 toinen yhteishaku
Kevään 2020 toisen yhteishaun hakuaika 18.3.-1.4.2020 klo 15.00
- Valinta ylioppilastutkintotodistuksen tai valintakokeen perusteella
-
Huom! Koronavirustilanteen vuoksi muuttuneet uudet valintaperusteet julkaistu 30.4.2020
Opiskelijaksi voi hakea henkilö, joka on saavuttanut yliopistolaissa määritellyn yleisen korkeakoulukelpoisuuden. Katso tarkemmat ohjeet sivulta hakukelpoisuus.
Hakija voidaan hyväksyä logopedian koulutuksen opiskelijaksi yhteishaussa vain, mikäli hänellä on opintoja varten riittävä suomen kielen taito. Katso tarkemmat ohjeet lisätietoja suomen kielen taidon todentamisesta.
Logopedian koulutukseen valitaan korkeakoulujen yhteishaussa 20 uutta opiskelijaa. Aloituspaikoista 14 on varattu ensikertalaisille.
Katso lisätietoja aloituspaikkojen varaamisesta ensikertalaisille
Logopedian päävalinnan hakukohteeseen valitaan uusia opiskelijoita kahdella eri valintatavalla: todistusvalinnassa ja valintakokeen perusteella. 70% aloituspaikoista varataan ensikertalaisille hakijoille.
|
VALINTATAPA |
ALOITUSPAIKAT |
JOISTA ENSIKERTALAISILLE |
|
TODISTUSVALINTA |
12 |
9 |
|
VALINTAKOEVALINTA |
8 |
5 |
|
YHTEENSÄ |
20 |
14 |
Hakijan ei tarvitse ilmoittaa, millä valintatavalla hän hakee. Hakija huomioidaan niissä valintatavoissa, joihin hänen koulutustaustansa soveltuu.
Mikäli todistusvalinnan perusteella hyväksyttäville varattuja paikkoja jää täyttämättä, paikat voidaan täyttää valintakoepisteiden perusteella hyväksyttävillä hakijoilla. Mikäli valintakoepisteiden perusteella hyväksyttäville hakijoille varattuja paikkoja jää täyttämättä, paikat voidaan täyttää todistuspisteiden perusteella hyväksyttävillä hakijoilla.
Mikäli ensikertalaisille hakijoille varattuja paikkoja jää täyttämättä, paikat voidaan täyttää muilla hakijoilla. Jos opiskelupaikkaa ei ole varattu ensikertalaiselle hakijalle, opiskelupaikkaan voidaan valita niin ensikertalainen hakija kuin muukin hakija.
Todistusvalinta
Todistusvalinnassa valitaan 12 opiskelijaa todistuspisteiden perusteella ilman valintakoetta. Ensikertalaisille todistusvalinnasta on varattu 9 paikkaa. Hakija on ensikertalainen, jos hän ei ole suorittanut Suomen koulutusjärjestelmän mukaista korkeakoulututkintoa tai ottanut vastaan korkeakoulututkintoon johtavaa opiskelupaikkaa koulutuksesta, joka on alkanut syksyllä 2014 tai sen jälkeen. Hakija on mukana todistusvalinnassa, jos hän on ensikertalainen ja on suorittanut suomalaisen ylioppilastutkinnon, IB- tai EB-tutkinnon tai Helsingin saksalaisen koulun lukion RP-/DIA-tutkinnon.
Todistusvalinnassa otetaan huomioon ne viimeistään keväällä 2020 suomalaisen ylioppilastutkinnon suorittavat, joiden tiedot ovat ylioppilastutkintorekisterissä 12.5.2020. Yliopistot eivät vastaa lukiosta johtuvista suoritustietojen myöhästymisistä. Yhteishaun aikataulun mukaan todistusvalinnan tuloksista ilmoitetaan hakijoille viimeistään 27.5.2020. Logopedian päävalinnan haun osalta todistusvalinnan tulokset pyritään saamaan valmiiksi ennen valintakoetta, mutta hakijoiden on syytä varautua osallistumaan valintakokeeseen siltä varalta, että todistusvalinnan tulokset eivät valmistu ennen koetta. Valintakokeeseen osallistuminen ei tässä tapauksessa estä mahdollisuutta tulla valituksi todistusvalinnassa.
Hakukeväänä IB- tai EB-tutkinnon suorittavan hakijan on toimitettava ennakkoarvio, josta pisteet voidaan laskea (IB-tutkinto: Candidate Predicted Grades). Hakukeväänä IB- tai EB-tutkinnon suorittaneiden todistusvalinta on ehdollinen, kunnes hakijan saamat pisteet ja hakukelpoisuus on tarkastettu lopullisesta tutkintotodistuksesta. Jos hakijan arvosanat muuttuvat ennakkoarvioinnista siten, että hakija nousee valitsematta jääneiden joukosta valittavien joukkoon, voidaan hakija valita opiskelijaksi asetetun opiskelijavalintakiintiön ulkopuolelta. Jos arvosanat muuttuvat niin, että hakija ei tulisikaan valituksi, opiskelupaikka raukeaa. DIA-tutkinnon keväällä 2020 suorittavien osalta valinta on ehdollinen, kunnes hakijan hakukelpoisuus on tarkistettu lopullisesta tutkintotodistuksesta. Liitteet on toimitettava valtakunnallisen aikataulun mukaisesti.
Jos hakija tulee todistusvalinnassa hyväksytyksi jollekin alemmalle hakutoiveelleen, voi hän todistusvalinnan varasijasijoittelussa tai hakukohteen muilla valintatavoilla tulla vielä hyväksytyksi ylemmälle hakutoiveelleen.
Valintakoevalinta
Valintakoevalinnassa valitaan 8 uutta opiskelijaa pelkän valintakoesuorituksen perusteella. Valintakokeeseen voivat osallistua kaikki hakukelpoiset hakijat. Ensikertalaisille valintakoevalinnasta on varattu 5 paikkaa.
IB-ja EB-tutkinnon keväällä 2020 suorittavat: Vaikka hakija olisi hyväksytty todistusvalinnassa ennakkoarvioiden perusteella ensimmäiseen hakutoiveeseensa, voi hän osallistua kaikkien hakutoiveidensa valintakokeisiin, koska lopulliset arvosanat eivät välttämättä riitä todistusvalinnassa hyväksytyksi tulemiseen.
Keväällä 2020 tutkinnon suorittavan hakijan on toimitettava ennakkoarvio hakukelpoisuuden todentamiseksi. Hakukeväänä valmistuvan opiskelijavalinta on ehdollinen, kunnes hakijan hakukelpoisuus on tarkastettu hakijan toimittaman lopullisen tutkintotodistuksen perusteella. Liitteet on toimitettava valtakunnallisen aikataulun mukaisesti.
Aloituspaikkamäärät päivitetty 2.7.2020.
Todistusvalinnan pisteytys
Todistusvalinnan kynnysehtona on, että äidinkieli on suoritettu vähintään arvosanalla M. Todistusvalinnassa pienin hyväksyttävä pistemäärä on 65 pistettä.
Pisteitä voi todistusvalinnassa saada viidestä aineesta:
- Äidinkieli
- matematiikka (pitkä tai lyhyt)
- enintään kaksi ainereaalia
- enintään yksi kieli
Jos hakijalta puuttuu jokin edellä mainituista aineista, ei hän saa siitä pisteitä. Hänet kuitenkin otetaan huomioon todistusvalinnassa, mikäli kynnysehdot täyttyvät. Yhdestä aineesta voi saada pisteet vain kerran. Matematiikasta voi saada pisteitä vain pitkästä tai lyhyestä matematiikasta. Vanhamuotoisesta reaalista ei voi saada pisteitä.
|
LOGOPEDIA |
L |
E |
M |
C |
B |
A |
|
äidinkieli* |
33,0 |
27,5 |
22,0 |
16,5 |
11,0 |
5,5 |
|
matematiikka |
||||||
|
matematiikka, pitkä |
36,1 |
30,0 |
24,0 |
18,0 |
12,0 |
6,0 |
|
matematiikka, lyhyt |
28,3 |
23,6 |
18,9 |
14,1 |
9,4 |
4,7 |
|
Ainereaalit |
||||||
|
biologia |
22,4 |
18,6 |
14,9 |
11,2 |
7,5 |
3,7 |
|
filosofia |
20,0 |
16,7 |
13,3 |
10,0 |
6,7 |
3,3 |
|
fysiikka |
26,5 |
22,0 |
17,6 |
13,2 |
8,8 |
4,4 |
|
historia |
24,5 |
20,4 |
16,3 |
12,2 |
8,2 |
4,1 |
|
kemia |
22,4 |
18,6 |
14,9 |
11,2 |
7,5 |
3,7 |
|
maantiede |
20,0 |
16,7 |
13,3 |
10,0 |
6,7 |
3,3 |
|
psykologia |
22,4 |
18,6 |
14,9 |
11,2 |
7,5 |
3,7 |
|
terveystieto |
17,3 |
14,4 |
11,5 |
8,7 |
5,8 |
2,9 |
|
uskonto/ |
24,5 |
20,4 |
16,3 |
12,2 |
8,2 |
4,1 |
|
yhteiskuntaoppi |
20,0 |
16,7 |
13,3 |
10,0 |
6,7 |
3,3 |
|
muut reaaliaineet** |
22,4 |
18,6 |
14,9 |
11,2 |
7,5 |
3,7 |
|
Kielet |
||||||
|
kieli, pitkä |
28,3 |
23,6 |
18,9 |
14,1 |
9,4 |
4,7 |
|
kieli, keskipitkä |
25,1 |
20,9 |
16,8 |
12,6 |
8,4 |
4,2 |
|
kieli, lyhyt |
22,6 |
18,9 |
15,1 |
11,3 |
7,5 |
3,8 |
*äidinkieli: suomi, ruotsi, saame tai suomi/ruotsi toisena kielenä
** EB-, IB-, RP-/DIA-tutkintoaineet, joille ei löydy vastinetta suomalaisessa ylioppilastutkinnossa pisteytetään kohdan muut reaaliaineet mukaan.
Enimmäispistemäärä: 148,4
Todistusvalinnan pistetaulukko löytyy kuvattuna myös opintopolku.fi -sivustolla.
Todistusvalinnan tasasijakriteerit
Mikäli Tampereen yliopiston todistusvalinnassa on useampi kuin yksi hakija tasasijalla ja valittavien kiintiö ylittyisi, ratkaistaan tasasijatilanne seuraavien kriteerien perusteella seuraavassa järjestyksessä:
- Äidinkieli
- Matematiikka
- Parhaat pisteet antava muu kieli
- Parhaat pisteet antava ainereaali
Jos tämän jälkeen valittavien kiintiö ylittyy, ketään tasapistesijalla olevista ei hyväksytä. Mikäli todistusvalinnassa jää paikkoja täyttämättä, vapautuneet paikat siirretään valintakoevalintaan.
Tasasijakriteerejä noudatetaan myös mahdollisissa oikaisuvaatimuksiin liittyvissä tilanteissa.
Valintakokeen pisteytys ja tasasijakriteerit
Päivitetty 29.5.2020
Tullakseen huomioiduksi valintakoevalinnassa hakijan täytyy suorittaa valintakoevalinnan molemmat vaiheet hyväksytysti.
Mikäli useilla hakijoilla on samat pisteet AMK-valintakokeesta ja toiseen vaiheeseen kutsuttavia pitää karsia, ratkaistaan tasapistetilanne AMK-valintakokeen yksittäisten osioiden pistemäärien perusteella seuraavassa järjestyksessä:
- Opetuskieli (suomi tai ruotsi)
- Päätöksentekotaidot
- Matemaattiset taidot
- Englannin kieli
- Eettiset taidot
Jos tämän jälkeen hakijoita on edelleen tasapisteissä, valitaan toiseen vaiheeseen kutsuttavat arpomalla.
Aiemmin ilmoitetusta poiketen AMK-valintakoetta ei hylätä, jos hakija saa jostakin AMK-valintakokeen osiosta alinta hyväksyttyä pistemäärää vähemmän pisteitä, sillä AMK-valintakokeessa ei aiemmin ilmoitetusta poiketen käytetä osiokohtaisia alimpia hyväksyttyjä pistemääriä.
Valintakoevalinnassa valitaan opiskelijaksi toisessa vaiheessa parhaat pisteet saaneet hakijat.
Toisen vaiheen kokeen maksimipistemäärä on 100. Toisen vaiheen kokeesta saatava yhteenlaskettu raakapistemäärä muutetaan pisteiksi välille 0,000 – 100,000 seuraavasti:
- Kaikista logopedian alan valintakoeyhteistyönä järjestettävän valintakoevalinnan toisen vaiheen kokeeseen osallistuneista hakijoista se hakija, joka on vastannut parhaiten ja saavuttanut korkeimmat raakapisteet, saa lopulliseksi toisen vaiheen kokeen pistemääräkseen 100,000 pistettä.
- Skaalauskerroin lasketaan jakamalla luku 100,000 parhaiten vastanneen hakijan raakapistemäärällä.
- Muiden hakijoiden lopullinen toisen vaiheen kokeen pistemäärä lasketaan kertomalla hakijan raakapistemäärä skaalauskertoimella. Pistemäärä pyöristetään kolmen desimaalin tarkkuudella.
Tullakseen huomioiduksi valintakoevalinnassa hakijan täytyy suorittaa toisen vaiheen koe hyväksytysti. Minimipisteraja (valintakoevalinnan toisesta vaiheesta edellytetty vähimmäispistemäärä) on 35 pistettä. Mikäli hakija saa toisesta vaiheesta alle 35 pistettä, toisen vaiheen koe on hylätty, eikä hakijaa voida huomioida valintakoevalinnassa.
Mikäli useilla hakijoilla on samat pisteet toisen vaiheen kokeesta, ratkaistaan tasapistetilanne toisen vaiheen kokeen yksittäisten kysymysten raakapistemäärien perusteella seuraavassa järjestyksessä:
1. Kysymys 5
2. Kysymys 4
3. Kysymys 3
4. Kysymys 2
5. Kysymys 1
Jos tämän jälkeen hakijoita on edelleen tasapisteissä, valitaan opiskelijaksi valittava(t) arpomalla
Päivitetty 29.5.2020
Valintakoevalinnan ensimmäinen vaihe on etäkokeena toteutettava AMK-valintakoe, joka järjestetään 4.6.2020. Koeajankohtana hakijat osallistuvat ammattikorkeakoulujen yhteiseen digitaaliseen valintakokeeseen omilla laitteillaan. Koe sisältää seuraavat osiot:
- Päätöksentekotaidot
- Opetuskieli (suomi tai ruotsi)
- Englannin kieli
- Matemaattiset taidot
- Eettiset taidot
Hakija vastaa kokeeseen hakulomakkeella ilmoittamallaan kielellä (suomi/ruotsi) englanninkielistä englannin kielen osiota lukuun ottamatta. Kokeessa vastataan monivalintakysymyksiin.
AMK-valintakokeen tarkemmat tiedot, osallistumisohjeet ja laitevaatimukset löytyvät täältä:https://opintopolku.fi/wp/valintojen-tuki/yhteishaku/korkeakoulujen-yhteishaku/yliopistojen-valintakokeet-amk-jarjestelmassa/
AMK-valintakoe toimii esivalintana valintakoevalinnan toiseen vaiheeseen.
Toiseen vaiheeseen kutsutaan ensimmäisessä vaiheessa korkeimmat pisteet saaneita hakijoita vähintään kaksinkertainen määrä valintakoevalinnan aloituspaikkoihin nähden.
AMK-valintakokeen pistemäärää ei oteta huomioon valintakoevalinnan toisessa vaiheessa. Lopullinen opiskelijavalinta tehdään pelkän toisen vaiheen pistemäärän perusteella.
Toisen vaiheen kokeen tehtävät edellyttävät aineiston ymmärtämistä, tulkintaa ja soveltamiskykyä sekä päättely- ja oivalluskykyä. Aineisto voi sisältää suomen- ja ruotsinkielisen materiaalin lisäksi tai asemesta englanninkielistä materiaalia. Mikäli aineisto sisältää englanninkielistä materiaalia, julkaistaan aineiston yhteydessä ydintermien käännökset. Hakija suorittaa toisen vaiheen kokeen hakulomakkeella valitsemallaan kielellä (suomi tai ruotsi).
Toisen vaiheen koe järjestetään pandemiatilanteen salliessa kirjallisena lähikokeena Helsingin, Oulun, Tampereen ja Turun yliopistojen järjestämissä tiloissa viranomaisten ohjeita ja rajoituksia noudattaen. Lähikoe järjestetään maanantaina 15.6.2020 klo 13.00 - 14.15 ja siihen kutsutaan lähettämällä kutsu hakijan Opintopolussa ilmoittamaan sähköpostiosoitteeseen 10.6.2020 mennessä. Myös kutsumatta jääneille ilmoitetaan asiasta sähköpostitse. Hakija osallistuu lähikokeeseen hakulomakkeella ilmoittamassaan kaupungissa. Hakija vastaa kysymyksiin lähikokeessa jaettavan aineiston pohjalta.
Hakijan tulee todistaa henkilöllisyytensä toisen vaiheen kokeen yhteydessä. Mikäli toiseen vaiheeseen kutsuttu hakija on hakenut valintakokeeseen erityisjärjestelyjä/yksilöllisiä järjestelyjä, hän saa niistä erillisen päätöksen toisen vaiheen kokeen osalta. (Päivitetty 10.6.2020).
On mahdollista, että hakijan pisteet valintakoevalinnan ensimmäisessä vaiheessa oikeuttavat hänet toiseen vaiheeseen useammassa kuin yhdessä logopedian valintayhteistyön hakukohteessa, johon hän on hakenut. Tällöin hakijalle lähetetään yksi kutsuviesti, hän osallistuu toisen vaiheen kokeeseen vain kerran ja toisen vaiheen kokeen pisteet huomioidaan kussakin hakukohteessa, jossa hakija on edennyt toiseen vaiheeseen.
Vilppiin syyllistyneen hakijan valintakoesuoritus hylätään.
Hakija voi halutessaan valita yhden tai useamman logopedian hakukohteen. Hakukohteiden hakutoivejärjestyksen hakija määrittelee Opintopolun hakulomakkeella. Ensisijaisuudesta ei anneta lisäpisteitä.
Erityisjärjestelyjä/yksilöllisiä järjestelyjä haetaan erillisellä lomakkeella. Hakemuksesta on käytävä täsmällisesti ilmi, millaisia järjestelyjä haetaan. Hakemus toimitetaan siihen yliopistoon, jonka järjestämään valintakoetilaisuuteen hakija on ilmoittanut osallistuvansa.
Valintakoe voidaan järjestää erillisessä tilassa, tai kokeessa voidaan käyttää tarvittaessa erityismateriaalia tai apuvälineitä. Kokeeseen voidaan myöntää lisäaikaa enintään 60 min. Myönnettävä lisäaika on sama kaikilla valintakoeyhteistyössä hakevilla hakijoilla.
Erityisjärjestelyjä/yksilöllisiä järjestelyjä terveydellisistä syistä hakevan on liitettävä hakemukseen lääkärinlausunto, josta selviää vamman tai sairauden laatu ja erityisjärjestelyn/yksilöllisten järjestelyn tarve. Lukemisen tai kirjoittamisen vaikeuden todentamiseksi vaaditaan erityisopettajan, psykologin tai puheterapeutin lausunto. Todistukseksi erityisjärjestelyjen/yksilöllisten järjestelyiden tarpeesta hyväksytään myös ylioppilastutkintolautakunnan erityisjärjestelypäätös, mikäli erityisjärjestelyjen tarve käy päätöksestä ilmi.
Hakemuksen erityisjärjestelyistä/yksilöllisistä järjestelyistä on oltava yliopistossa viimeistään 8.4.2020 klo 15.00 mennessä. Kyseisen ajankohdan jälkeen saapunut hakemus voidaan hyväksyä vain siinä tapauksessa, että hakija osoittaa tarpeen erityisjärjestelyihin/yksilöllisiin järjestelyihin syntyneen edellä mainitun hakuajan päättymisen jälkeen eikä tarve ole ollut ennakoitavissa ennen sitä.
Yliopiston päätöksessä otetaan huomioon hakijan esittämä selvitys sekä valintakokeen kesto ja luonne. Päätökseen voi hakea muutosta valittamalla hallinto-oikeuteen.
Valintakoesuoritusten arvostelu tapahtuu yliopiston ohjeiden mukaisesti ja kokeen arvostelussa hakijaan sovelletaan samoja periaatteita kuin muihin hakijoihin. Lääkärintodistuksia ei liitetä koesuoritukseen eikä tietoa vammasta välitetä kokeen tarkastajalle.
Tampereen yliopiston osalta yksilöllisten järjestelyjen lomake löytyy sivulta yksilölliset järjestelyt valintakokeessa.
Mikäli hakija on hakenut yksilöllisiä järjestelyjä valintakokeeseen, siihen liittyvä hakemus ja päätös ovat voimassa myös muuttuneilla valintaperusteilla. Yksilöllisenä järjestelynä myönnetty lisäaika suhteutetaan kuitenkin uuteen kokeen kestoon.
Jos muuttuneiden valintakoejärjestelyjen myötä ilmenee uudenlaisia tarpeita yksilöllisille järjestelyille, hakijan tulee olla välittömästi yhteyttä niiden korkeakoulujen hakijapalveluihin, joihin on hakenut.
Digitaalisissa valintakokeissa tietokoneen käyttöön ja erilliseen tilaan liittyvät yksilölliset järjestelyt ovat hakijan itsensä toteuttamisvastuulla.
Hakukohde on mukana korkeakoulujen kevään toisessa yhteishaussa ja siihen haetaan korkeakoulujen sähköisessä hakujärjestelmässä osoitteessa opintopolku.fi. Katso lisätietoja yleisistä hakuohjeista.
Huomioithan hakemuksen täyttämisen yhteydessä sinulle mahdollisesti esitetyt liitepyynnöt.
Huomioithan hakemuksen täyttämisen yhteydessä sinulle mahdollisesti esitetyt liitepyynnöt. Tarkistathan liitteitä koskevat ohjeet ennen liitteiden lataamista hakulomakkeelle. Pääsääntöisesti liitteitä ei kumminkaan pyydetä. Katso lisätietoja sivulta liitteet yhteishaussa.
Logopedian päävalinnan hakukohteessa varasijojen määrää ei ole rajattu todistusvalinnassa.
Valintakoevalinnassa varasijojen määrä on rajattu 20 varasijaan kiintiöittäin.
Päivitetty 15.5.2020
Todistusvalinnan osalta tulokset pyritään julkaisemaan ennen valintakoetta, kuitenkin viimeistään 27.5.2020. Muutoin valinnan tulokset julkaistaan viimeistään 15.7.2020. Kaikkia yhteishakuun osallistuneita tiedotetaan valinnan tuloksesta. Hakijat voivat tarkistaa oman tilanteensa myös kirjautumalla Oma Opintopolku -palveluun osoitteessa opintopolku.fi. Valintakokeeseen osallistuneilla hakijoilla on oikeus saada koevastauksensa nähtäväksi 14 päivän ajan edellä ilmoitetusta tulosten julkistamispäivästä (15.7.2020) lähtien. Tarkemmat ohjeet päivitetään ennen tulosten julkistamista sivulle valintakokeiden näyttöpalvelu (Tampereen yliopisto).
Kirjallinen oikaisupyyntö opiskelijavalinnassa mahdollisesti tapahtuneesta virheestä on toimitettava Tampereen yliopistoon viimeistään 14 päivän kuluessa ilmoitetusta (15.7.2020) valinnan tulosten julkistamisesta. Oikaisupyyntö on toimitettava määräpäivään klo 15.00 mennessä Tampereen yliopistoon. Siinä tapauksessa, että tulokset julkistetaan vasta ilmoitetun ajankohdan jälkeen, mainitut 14 päivää lasketaan todellista julkistamisajankohtaa seuraavasta päivästä alkaen. Katso tarkemmat ohjeet sivulta oikaisumenettely (Tampereen yliopisto).
Valinnan tulosta ei saa edellä mainitun oikaisupyynnön johdosta muuttaa kenenkään opiskelemaan valitun vahingoksi.