Tieteenala

Gerontologia

Tampereen yliopisto

Arvo Ylpön katu 34, 33520 Tampere

Gerontologia on monitieteinen tutkimusala, joka tutkii ikääntymistä monista näkökulmista. Tutkimuksen ja opetuksen tavoitteena on tuottaa tietoa, joka edistää ikääntyvien terveyttä, toimintakykyä ja aktiivista kansalaisuutta.

Suomi ikääntyy nopeasti. Ikärakenteen muutos on yksi yhteiskuntamme tärkeimmistä kysymyksistä, sillä väestön vanhenemisen vaikutukset ulottuvat kaikille sektoreille.

Ikääntymistä koskevaa tutkimustietoa ja tiedon hyödyntämistä käytäntöihin, suunnitteluun ja päätöksiin tarvitaan lukuisilla aloilla. Tarvitsemme tulevaisuudessa osaajia, jotka ottavat ihmisten ja yhteisöjen ikääntymisen huomioon esimerkiksi palvelumuotoilussa, asumisen suunnittelussa, työvoimapolitiikassa, terveydenhoidon järjestämisessä, kaupunkien infrastruktuureissa sekä sosiaali- ja terveyspalveluiden arjen toiminnassa.

Gerontologian opinnot antavat hyvät lähtökohdat asiantuntijuuden kehittämiseen niin työelämää kuin jatko-opintojakin ajatellen.

Tutustu Tampereen yliopiston gerontologian opetukseen sekä tekemäämme tutkimukseen Gerontologian tutkimuskeskuksessa (GEREC) ja Suomen Akatemian rahoittamassa Ikääntymisen ja hyvinvoinnin huippuyksikössä (CoEAgeCare).

Tutkimus

Vanhenemisen ja ikääntyvän yhteiskunnan tutkimusta tehdään Gerontologian tutkimuskeskus GEREC:ssä sekä Ikääntymisen ja hoivan tutkimuksen huippuyksikössä.

Gerontologian tutkimuskeskuksessa tutkitaan monitieteisesti ja elämänkulun näkökulmasta ikääntyviä ihmisiä ja heidän elämäänsä.

GEREC:n tutkimushankkeet kattavat laajasti ikääntyviin ihmisiin ja ikääntyvään yhteiskuntaan liittyviä teemoja. Monitieteellinen tutkimustyö tavoittaa vanhenemiseen liittyvät biologiset, psykologiset ja sosiaaliset ilmiöt sekä väestön vanhenemisen yhteiskunnalliset muutokset. Tampereen yliopisto ja GEREC:n tutkijat ovat vahvasti mukana ikääntyneiden terveyden, toimintakyvyn ja elämänlaadun, palveluiden ja hoivan sekä väestön ikääntymisen tuomien yhteiskunnan muutosten tutkimuksessa.

GEREC:n tärkeimmät tutkimusalueet ja hankkeet

Ikääntymisen ja hoivan tutkimuksen huippuyksikkö CoEAgeCare

Ikääntymisen ja hoivan tutkimuksen huippuyksikkö (CoEAgeCare) on yksi Suomen Akatemian vuosille 2018-2025 valitsemista 12 tutkimuksen huippuyksiköstä. Huippuyksiköt ovat oman tieteenalansa kansainvälisessä kärjessä. Niiden odotetaan uudistavan tutkimusta, kehittävän luovia tutkimusympäristöjä ja kouluttavan suomalaiseen tutkimus- ja elinkeinoelämään uusia lahjakkaita tutkijoita.

CoEAgeCaressa tutkitaan ikääntymisen ja hoivan käynnissä olevaa muutosta uusien käsitteellisten näkökulmien ja monitieteisen tutkimusyhteistyön avulla. Huippuyksikkö yhdistää arkielämän monimuotoistumisen analyysin yhteiskunta- ja politiikkatason tutkimukseen. Tutkimuksessa keskitytään erityisesti transnationalisaation ja digitalisaation vaikutuksiin ikääntymiseen ja hoivaan. CoEAgeCare perustuu sosiaalipolitiikan, sosiologian ja gerontologian ja terveyden tutkijoiden tiiviiseen yhteistyöhön, jonka kautta analysoidaan ikääntyvän väestön hoivatarpeita, toimijuutta ja tasa-arvoa sekä muutoksessa olevaa hoivatyötä.

CoEAgeCare yhdistää neljä Jyväskylän, Tampereen ja Helsingin yliopistoissa toimivaa tutkimusryhmää (RG) ja on läheisessä yhteistoiminnassa alan johtavien kansainvälisten tutkijoiden kanssa. CoEAgeCare toimii myös nuorten tutkijoiden kansainvälisenä koulutusfoorumina.

CoEAgeCare Tutkimusryhmät ja tutkijat

CoEAgeCare Julkaisut

Opinnot

Gerontologiaa opetetaan terveystieteiden yksikössä osana kansanterveystieteen ja hoitotieteen tutkinto-ohjelmia sekä yhteistyössä muiden yksiköiden ja oppialojen kanssa. Gerontologian opinnot käsittelevät biologiseen, fyysiseen, psyykkiseen ja sosiaaliseen vanhenemiseen liittyviä tekijöitä ja ikääntymisen tuomia muutoksia yksilöiden ja yhteiskunnan näkökulmista. Gerontologian opinnot edistävät monitieteellistä oppimista, minkä takia kannustamme myös muiden alojen opiskelijoita valitsemaan gerontologian opintoja osaksi sivuaineopintoja.

Gerontologian opetus perustuu tutkimukseen

Tampereella tehdään merkittävää ja monipuolista ikääntymisen tutkimusta. Gerontologian tutkimus keskittyy Gerontologian tutkimuskeskus GEREC:n ja Suomen Akatemian rahoittaman Ikääntymisen ja hoivan tutkimuksen huippuyksikön CoEAgeCare:n alle. Gerontologian opetuksen sisällöt rakentuvat alan keskeisten teorioiden sekä uuden tutkimustiedon ympärille.

Löydät opintojaksot lukuvuoden opetustarjonnasta.

Gerontologian opinnoista on hyötyä monella alalla

Yksilöiden ja yhteisöjen ikääntymiseen liittyvää tietoa tarvitaan monilla aloilla. Gerontologian opinnoista on hyötyä esimerkiksi sosiaali- ja terveydenhuoltoalan ammattilaisille, alan opettajille ja yhdyskuntasuunnittelun parissa työskenteleville niin julkisella, yksityisellä kuin kolmannellakin sektorilla. Ikääntymiseen liittyvän tiedon tuntemus tukee asiantuntijoiden työtä esimerkiksi suunnittelun, kehittämisen, johtamisen ja tutkimuksen kentillä. Gerontologian opinnot sopivat hyvin myös eri alojen asiantuntijaosaamisen täydentämiseen.

Tutkijakoulutus

Terveystieteiden tohtoriohjelmassa voit suorittaa terveystieteiden tohtorin tutkinnon (TtT) tai filosofian tohtorin tutkinnon (FT) gerontologian oppialalla. Opintojen tavoitteena on tieteellisen ajattelun omaksuminen ja hyvän tieteellisen toimintatavan sisäistäminen sekä monipuolisten tutkijan taitojen hallitseminen.

Useimmat tohtoriopiskelijat tekevät väitöskirjaa oppialansa tutkimusryhmissä. Jatko-opintojen tavoitteena on antaa väitöskirjatutkijalle valmiudet toimia menestyksekkäästi sekä akateemisissa (tutkija, opettaja) että muissa asiantuntijatehtävissä yhteiskunnassa.

Jatko-opiskelija perehtyy syvällisesti gerontologiaan omana erityisalanaan, mutta hankkii myös laajan näkemyksen omasta oppialastaan yleisemmin. Jatko-opintojen tavoitteena on tieteellisen ajattelun omaksuminen ja hyvän tieteellisen toimintatavan sisäistäminen sekä monipuolisten tutkijan taitojen hallitseminen. Tohtorin tutkinto mahdollistaa myös opiskelijoiden ohjaamisen ja tutkimusryhmien johtamisen.

Terveystieteiden tohtoriohjelmavastaava on Kirsi Lumme-Sandt.

Lue lisää terveystieteiden tohtoriohjelmasta

Kansainvälinen epidemiologian ja kansanterveyden tohtoriohjelma (IPPE)

Kansainvälinen epidemiologian ja kansanterveyden tohtoriohjelma (IPPE) on tarkoitettu epidemiologian ja kansanterveysalan tutkijoille ja ammattilaisille, jotka tähtäävät tohtorintutkintoon epidemiologian tai kansanterveyden oppialoilta. Ohjelman tarkoituksena on lisätä tietämystä ja ymmärrystä suurista kansanterveyden ongelmista etenkin kehitysmaissa ja rakentaa pysyvää kapasiteettia näihin maihin yhdessä kansainvälisten yhteistyökumppaneiden kanssa. IPPE-tohtoriohjelma kouluttaa epidemiologeja ja kansanterveyden asiantuntijoita johtotehtäviin tutkimuksen, hallinnon ja politiikan kehittämisen aloilla.

Tohtoriohjelma koostuu vuoden intensiivisistä teoreettisista opinnoista epidemiologiassa, biostatistiikassa ja muilla terveystieteen oppialoilla, viikoittaisista tutkimusseminaareista ja yksilöllisestä ohjauksesta. Vaikka ohjelman ydin koostuu epidemiologian ja biostatistiikan opinnoista, opiskelijoilla on mahdollisuus valita kursseja eri oppialoilta ja ohjelma voidaan räätälöidä opiskelijan henkilökohtaisiin opinto- ja urasuunnitelmiin sopivaksi.

Ohjelmaan valitut opiskelijat viettävät lukuvuoden Suomessa suorittaen teoriaopinnot ja viimeistelevät tutkimussuunnitelman väitöskirjaansa varten. Väitöskirjan aineiston hankinta ja analysointi sekä artikkeleiden kirjoittaminen tehdään yleensä pääosin teoria opintojen suorittamisen jälkeen noin 3-4 vuoden aikana Suomessa tai ulkomailla.

Lue lisää IPPE-ohjelmasta

Avoin yliopisto-opetus

Terveyden ja hyvinvoinnin avoimet opinnot