Vaikeita kysymyksiä, mutta selkeitä vastauksia koronapandemiasta
Koko maailma odottaa lääkettä tai rokotetta koronavirusta vastaan. Miksi sitten tuhlattiin rahaa ja aikaa tutkimalla malarialääke hydroksiklorokiinia, jonka tehoa Covid-19 taudin hoidossa ei olla kuitenkaan pystytty todistamaan? Vastauksen voit lukea tästä artikkelista, joka on osa Tampereen korkeakouluyhteisön Unit-lehdessä julkaistusta Koronan jäljillä -juttusarjasta. Viisiosaisen juttusarjan tavoitteena on tuoda esiin näkökulmia, jotka saattavat jäädä median päivittäisessä koronauutisoinnissa piiloon, ja tarjota lukijoille tutkittua tietoa koronapandemiaan liittyvistä ilmiöistä. Jutut on julkaistu Unitissa kevään ja kesän 2020 aikana.
Sarjassa käsitellään muun muassa ilmastonmuutoksen vaikutusta virusten leviämiseen, median toimintaa kriisissä ja talouden pelastamiseen liittyviä kovia päätöksiä. Synkkien faktojen lisäksi Tampereen yliopiston tutkijat tarjoavat myös toivoa: jos koronapandemian oli tultava, sen oli parasta tulla nyt, koska ihmiskunta kykenee selviämään viruksesta todennäköisesti paremmin kuin koskaan aikaisemmin.
Artikkelit on kirjoittanut toimittaja-valokuvaaja Juho Paavola, kuvituksista vastaa valokuvaaja Jonne Renvall.
Juttuihin pääset näistä linkeistä:
Ihminen ja ilmastonmuutos antavat viruksille siivet
Huono data voi johtaa harhaan taistelussa koronaa vastaan
Kovia valintoja terveyden ja talouden välillä
Laadukas journalismi pitää koronapornon poissa
Jos koronan oli tultava, sen oli parasta tulla nyt
Unit - Tutkitun tiedon puolesta.
Teksti: Tiina Lankinen
Kuva: Jonne Renvall
