Tampereen yliopiston vuoden 2025 tilinpäätös: Rahoitus ja tutkintomäärät kasvoivat, varsinaisen toiminnan tulos kääntyi positiiviseksi
Vuoden 2025 olennaisiin tapahtumiin kuului yliopistojen rahoitusmallin uudistuminen sopimuskaudelle 2025–2028. Uudeksi rahoituskriteeriksi tuli uusien ensikertalaisten opiskelijoiden määrä, lisäksi tavoiteajassa tutkinnon suorittaneiden ja tohtoritutkintojen painoarvoa kasvatettiin. Myös tutkimusrahoituksen painoarvoa lisättiin painottaen samalla kansainvälistä rahoitusta, yritysrahoitusta ja T&K-toimintaa.
Yliopistossa toteutettiin ja valmisteltiin useita toimitilaohjelman mukaisia muutostyö-, peruskorjaus- ja uudisrakennushankkeita. Keskustakampuksen Pinni A -rakennuksesta luovuttiin ja Hervannan kampukselle rakennettava Noodi-uudisrakennus saavutti harjakorkeuden.
Vuosi 2025 oli Tampereelta johdettavan Suomen siruosaamiskeskuksen ensimmäinen toimintavuosi. 40 miljoonan euron rahoituksen saaneen puolijohdesirujen kotelointilinjan projektit Tampereen yliopistossa käynnistyivät.
Tutkimusrahoitus kasvoi ja tutkimusinfrastruktuurien kehittäminen jatkui aktiivisena
Kansainvälisen tutkimus- ja kehitysrahoituksen määrä jatkoi kasvua vuonna 2025. EU-puiteohjelma-rahoituksen määrä nousi kuusi prosenttia edellisestä vuodesta. Kotimaisen rahoituksen määrää kasvattivat erityisesti kansallisen TKI-strategian mukaiset lisäpanostukset, jotka näkyvät varsinkin kasvaneessa Business Finland -rahoituksessa. Sekä kotimaisilta että kansainvälisiltä yrityksiltä saatu yritysrahoitus on pysynyt vakaana.
Yliopistossa alkoi kaksi uutta Euroopan tutkimusneuvoston rahoittamaa ERC-hanketta. Suomen Akatemian vuoden 2025 rahoitushauissa yliopisto sai yhden akatemiaprofessuurin ja on mukana kolmessa uudessa Suomen Akatemian huippuyksikössä. Yliopistojen profiloitumisenhaku kohdistui ulkomailta tulevien huippuprofessoreiden houkutteluun. Tampereen yliopisto sai rahoituksen yhdelle professorille.
Vertaisarvioitujen tieteellisten julkaisujen kokonaislukumäärä kasvoi edellisestä vuodesta reilulla yhdeksällä prosentilla. Julkaisujen laatu säilyi edellisten vuosien tasolla. Avoimesti saatavien julkaisujen osuus lähestyy jo 90 prosenttia kaikista julkaisuista.
Yliopisto sai kansallisesta tohtorikoulutuspilotista rahoitusta 106 väitöskirjatutkijalle kolmeksi vuodeksi. Kaikki väitöskirjatutkijat saatiin rekrytoitua pilottiohjelmiin ja heidän väitöskirjaprojektinsa käynnistyivät vuoden 2025 aikana.
Tutkimusinfrastruktuurikehitys jatkui aktiivisena. Vuonna 2025 toimintansa aloittivat yliopistotason infrastruktuurit tieteellinen laskenta (TSCS), mikroskopiakeskus (TMC) ja ihmiskeskeisen vuorovaikutuksen tutkimuksen laboratoriokeskittymä (NEXUS) ja niiden rahoitusmallista päätettiin.
Tutkintomäärät kasvoivat edelleen ja yhä useampi valmistui tavoiteajassa
Vuonna 2025 suoritettiin yhdeksältä koulutusalalta 5 104 tutkintoa, mikä oli noin 300 edellisvuotta enemmän. Ylempiä korkeakoulututkintoja suoritettiin 2 712 ja tieteellisiä jatkotutkintoja 237. Ulkomaalaisten alemman ja ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden määrä kasvoi.
Yliopiston koulutuksen profiili pysyi alakohtaisten tutkintomäärien perusteella entisellään. Ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneita valmistui eniten tekniikan aloilta (855) ja yhteiskunnallisilta aloilta (611). Tietojenkäsittelyn ja tietoliikenteen alalta valmistui 365 ja lääketieteistä sekä terveys- ja hyvinvointialoilta yhteensä 228. Useilla muillakin aloilla ylempien korkeakoulututkintojen määrä oli 100–200, poikkeuksena ainoastaan luonnontieteet sekä taiteet ja kulttuurialat.
Tavoiteajassa tutkinnon suorittaneiden osuus nousi hieman sekä alemmissa että ylemmissä korkeakoulututkinnoissa. Vuonna 2025 valmistuneista 39 prosenttia suoritti tutkintonsa tavoiteajassa, mikä jäi hieman alle OKM:n asettaman 40 prosentin tavoitteen. Alemmissa korkeakoulututkinnoissa OKM:n asettama tavoite saavutettiin.
Tutkintokoulutukseen hakeneiden ensisijaisten hakijoiden määrä nousi kaikilla koulutusasteilla ollen yhteensä 13 862. Englanninkielisiin alempaan tai ylempään korkeakoulututkintoon johtaviin koulutuksiin hakeneiden määrä oli yhteensä 6 328, mikä oli yli 3 200 vähemmän kuin edellisenä vuonna. Kansainvälisten hakijoiden määrien lasku Tampereella ja muissa yliopistoissa johtui uusien hakijamaksujen käyttöönotosta ja tutkintojen täyskatteellisuudesta aiheutuneesta apurahojen merkittävästä vähenemisestä.
Kohti strategisempaa ja vastuullisempaa yhteistyötä
Yliopisto jatkoi tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan yhteistyötä useiden toimijoiden kanssa. Eri toimialoille on vuosien varrella muodostunut osaamisverkostoja ja yhteisiä alustoja, joissa tutkimus, koulutus ja uuden tiedon kehittäminen kytkeytyvät toisiinsa esimerkiksi vihreän siirtymän ja digitalisaation edistämiseksi. Uudet ja kehittyvät infrastruktuurit palvelevat sekä yliopiston että sen kumppaneiden tarpeita ja tukevat osallistumista eurooppalaisiin tutkimusratkaisuihin ja teknologisiin kehityskulkuihin.
Kumppanuustyössä käynnistettiin vuonna 2025 strategisemman toiminnan suunnittelu. Kansainvälisen yhteistyön vastuullisuutta edistettiin arvioimalla kumppanuuksiin liittyviä riskejä ja kehittämällä toimintamalleja, jotka tukevat turvallista ja kestävää yhteistyötä. Vuonna 2025 suosituksia annetiin pakotteisiin, kaksikäyttöteknologioihin ja vientirajoitteisiin liittyen.
Perinteisen innovaatiotoiminnan alueella kirjattiin 73 keksintöilmoitusta. Keksintöaktiivisuus on jatkanut merkittävää nousua. Vuoden aikana yliopiston toimesta lähdettiin hakemaan patenttisuojaa 15 uudelle keksinnölle. Kumppaniyrityksiin siirrettiin 22 keksintöä ja tutkimukseen pohjautuvia spinoff-yrityksiä syntyi kolme.
Yrittäjyys kiinnostaa opiskelijoita kasvavassa määrin kaikissa tiedekunnissa. Yliopiston opiskelijoiden määrä Tampereen korkeakouluyhteisön yrittäjyys- ja innovaatioympäristö HUBSin yrittäjyysopinnoissa kasvoi vuonna 2025 noin 50 prosenttia, ja on nyt noin 1 000 opiskelijaa vuosittain.
Yliopiston vuosittaiset tapahtumat toimivat näkyvinä keskustelufoorumeina ajankohtaisille teemoille. Vuonna 2025 tapahtumia järjestettiin tavallista enemmän, sillä yliopisto juhlisti Tampereen yliopiston 100-vuotista ja tamperelaisen teknillisen korkeakoulutuksen ja tutkimuksen 60-vuotista historiaa.
Varsinaisen toiminnan tulos kääntyi positiiviseksi
Tampereen yliopiston varsinaisen toiminnan tuotot olivat tilikaudella 2025 yhteensä 389,6 miljoonaa euroa. Kasvua edellisvuodesta oli 22,0 miljoonaa euroa. Valtionrahoitus kasvoi edellisestä vuodesta 16,3 miljoonaa euroa ollen 240,3 miljoonaa euroa. Kasvu johtui pääosin yleistä kustannustason nousua huomioivasta yliopistoindeksistä sekä opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittamasta tohtorikoulutuspilotista.
Yliopiston varsinaisen toiminnan kulut olivat 387,3 miljoonaa euroa. Kasvua edellisvuodesta oli 18 miljoonaa euroa. Henkilöstökulut kasvoivat 15,0 miljoonaa euroa johtuen tohtoripilotista, palkkojen yleiskorotuksista ja uusista rekrytoinneista. Tilavuokrat laskivat budjetoidusti toimitilaohjelman myötä.
Yliopiston talouden tavoitellusta tasapainottumisesta kertoo, että varsinaisen toiminnan tulos kääntyi ensimmäistä kertaa vuonna 2019 toimintansa käynnistäneen yliopiston historiassa positiiviseksi. Varsinaisen toiminnan liikevoitto oli 2,3 miljoonaa euroa. Varainhankinnan tulos 0,9 miljoonaa euroa ja sijoitus- ja rahoitustoiminnan tulos 31,4 miljoonaa euroa nostivat tilikauden kokonaistuloksen 32,0 miljoonaan euroon.
Tampereen korkeakoulusäätiön konsernin varsinaisen toiminnan tuotot olivat tilikaudella yhteensä 468,8 miljoonaa euroa. Varsinaisen toiminnan voitoksi muodostui 5,4 miljoonaa euroa. Tampereen korkeakoulusäätiön konsernitilinpäätökseen sisältyy tytäryhteisöinä Tampereen ammattikorkeakoulu Oy (omistus 87,0 prosenttia), kiinteistöpalveluita tuottava Campusta Oy (omistus 100 prosenttia) ja TUNI Start Oy (omistus 100 prosenttia).
