Terveys

Hyvinvointi

Lääketiede

Migreeni

Perinnölliset sairaudet

Useampi kuin joka kymmenes ihminen maailmassa kärsii migreenistä.

Pääkipu herättää aamuyöstä ja voimistuu henkäys henkäykseltä. Kipu säteilee vasemman lavan alta kiristävänä vaijerina silmän taakse ja ampuu sieltä lamauttavia nuolia koko päähän. Migreeni, taas.

Migreeni piinaa Suomessa arviolta 700&nbsp;000 henkilöä, eli enemmän kuin joka kymmenes kärsii siitä. Osuus on samaa suuruusluokkaa kaikkialla maailmassa.

Migreeniä esiintyy kaikenikäisillä ihmisillä, jopa alle kouluikäisillä lapsilla. Aikuisilla naisilla migreeni on kaksi kertaa yleisempi kuin miehillä, sillä naishormoni estrogeenin vaihtelu elimistössä altistaa sille.

Alttius migreenille periytyy, mutta mitään yksittäistä migreenigeeniä ei ole löydetty. Neurologian erikoislääkäri Marja-Liisa Sumelahti Tampereen yliopistosta kertoo, että kyseessä on polygeeninen eli monen eri geenin säätelemä alttius.

– Migreeniin liittyviä geenejä on tunnistettu yli 200.

Perinnöllinen alttius ikävälle sairaudelle kuulostaa tympeältä, mutta se on myös hyvä asia: migreeni osataan tunnistaa paremmin, jos sitä esiintyy suvussa.

– Hoidon kannalta on iso helpotus, kun migreeni tunnistetaan ajoissa. Näin etenkin lapsilla.

<h2>Ei pelkkä päänsärky</h2>

Migreeni on neurologinen sairaus, joka suurimmalla osalla potilaista ilmenee silloin tällöin tulevina kohtauksina. Pieni osa potilaista kärsii kroonisesta migreenistä, jossa särkypäiviä on vähintään 15 kuukaudessa.

– Migreeniä pidetään yhä monesti vain pääkipuna, mutta sen oireet ovat paljon moninaisemmat, Sumelahti sanoo.

Migreeni aiheuttaa kokonaisvaltaisemman kipukokemuksen kuin esimerkiksi tavallinen jännityspäänsärky. Migreenikipu on sykkivää ja tuntuu useimmiten vain toisella puolella päätä. Siihen liittyy yleensä kuvottava olo tai pahoinvointia sekä valo- tai hajuherkkyyttä.

Migreeni vaikuttaa keskittymiseen töissä ja aiheuttaa työpäivien menetyksiä. Sairauden parempi huomioiminen edistäisi työssä jaksamista.

Sumelahti kertoo, että lähes kolmasosa migreenipotilaista kokee kipua edeltävän auraoireen. Usein se on näköhäiriö, kuten näkökentän poikki kulkeva sahalaitakuvio.

– Aura voi esiintyä myös tuntoaistin häiriönä. Auran harvinaisia alatyyppejä ovat halvausoireet ja puheen motorinen häiriintyminen.

<h2>Vähättely on yhä yleistä</h2>

Yleisyydestään huolimatta – tai juuri siksi – migreeniä ei vieläkään oikein osata mieltää sairaudeksi. Migreenin kustannukset yhteiskunnalle ovat kuitenkin korkeat: Suomen Migreeniyhdistyksen arvion mukaan yli 400 miljoonaa euroa vuosittain. Yhdistyksen kuntoutuskoordinaattori Sari Viitasaari kertoo, että monet migreenipotilaat kokevat vähättelyä töissä tai opinnoissa. Sairauden huomioiminen kuitenkin edistäisi työssä jaksamista.

– Migreeni on hyvin yksilöllinen sairaus, ja sen ilmeneminen on monimuotoista. Joillekin riittää hoidoksi lepo ja tulehduskipulääkkeet, toiset tarvitsevat täsmälääkkeitä. Yhteistä on se, että päänsäryn normaalit hoitokeinot, kuten käveleminen raikkaassa ilmassa, eivät välttämättä auta migreenikohtauksen aikana.

<blockquote>
Migreenistä kärsiville ei ole olemassa kuntoutusta. Sellainen olisikin aika mahtava juttu!
</blockquote>

Muutama vuosi sitten tehdyssä My Migrane Voice -kyselyssä kävi ilmi, että kroonista migreeniä sairastavista suomalaisista lähes 60 % koki migreenin laskevan heidän elämänlaatuaan paljon tai äärimmäisen paljon. Lääkeyhtiö Novartiksen teettämä kansainvälinen kysely oli suunnattu henkilöille, joilla on vähintään neljä migreenipäivää kuukaudessa. Suomessa kyselyyn vastasi 345 henkilöä.

Lähes 90 % suomalaisvastaajista kertoi migreenin vaikuttavan keskittymiseen töissä ja aiheuttavan työpäivien menetyksiä. Kyselyyn vastanneet olivat olleet migreenin vuoksi poissa töistä keskimäärin 2,1 työpäivää kuukaudessa.&nbsp;Lähes kaikki olivat joutuneet muuttamaan suunnitelmiaan migreenin takia.

<h2>Kohtausten syntymekanismi tunnetaan</h2>

Migreenikohtaus on aivojen häiriötila, joka ei kuitenkaan jätä aivoihin mitään muutoksia. Marja-Liisa Sumelahti kertoo, että kohtausten syntymekanismi aivoissa on opittu tuntemaan melko hyvin lääketutkimusten ja eläinkokeiden perusteella.

Nykytietämyksen mukaan migreenikohtaus saa alkunsa hypotalamuksen tuntumassa aivojen syvissä osissa. Hypotalamuksen lähellä sijaitsee aivorunko, josta kipua aiheuttava viesti välittyy pään alueen tuntohermoon eli kolmoishermoon. Aktivoitunut kolmoishermo vapauttaa aivokalvolla tulehdusvälittäjäaineita, muun muassa CGRP-nimistä neuropeptidiä. Vapautuneet välittäjäaineet aiheuttavat paikallisen steriilin tulehdusreaktion, jonka ihminen aistii migreenikipuna.

Kevään kirkas auringonvalo voi aiheuttaa migreenikohtauksen.

Migreenin auraoireiden aikana aivokuorella tapahtuu poikkeavaa aktivaatiota, jonka vaikutukset potilas saattaa havaita auraoireena. Ne kestävät korkeintaan tunnin, mutta monilla menevät ohi nopeammin.

– Migreenikohtaus kestää määritelmän mukaan aikuisilla neljästä tunnista kolmeen vuorokauteen.

<h2>Täsmälääke on monille tarpeen</h2>

Mikä ajaa aivot häiriötilaan, joka aiheuttaa migreenikohtauksen? Sitä ei tiedetä tarkalleen.

Kohtaukselle altistavia tekijöitä tunnetaan paljon. Niitä ovat esimerkiksi stressi, alkoholinkäyttö, unenpuute, nestehukka ja verensokerin lasku. Myös kevään kirkas valo voi aiheuttaa kohtauksen. Monilla naisilla esiintyy säännöllisesti kuukautismigreeniä, joka on seurausta estrogeenitason voimakkaasta laskusta ennen kuukautisia.

– Migreenikohtaus ei paljon varoittele tuloaan. Monet potilaat elävät hyvin kurinalaista elämää välttääkseen kohtaukselle altistavia tekijöitä, ja silti kohtauksia tulee, Sumelahti sanoo.

<blockquote>
Perinteisesti migreenin estoon on käytetty lääkkeitä, jotka on alun perin kehitetty johonkin muuhun tarkoitukseen ja joilla on sattumalta havaittu migreeniä ehkäiseviä vaikutuksia.
</blockquote>

Käypä hoito -suositusten mukaan migreenikohtauksia voidaan hoitaa sekä lääkkeettömästi että lääkkeillä. Lääkkeetön hoito on yksinkertaista: lepoa hämärässä ja viileässä huoneessa, kylmä kääre silmillä. Kohtauslääkkeinä käytetään sekä tavallisia tulehduskipulääkkeitä että täsmälääkkeitä, joista yleisimpiä ovat triptaanit.

Triptaanien teho perustuu siihen, että ne estävät kolmoishermoa vapauttamasta aivokalvolla CGRP-neuropeptidiä. Sumelahti korostaa, että kohtauksen alkaessa on tärkeää ottaa lääke mahdollisimman pian, jotta kipuviesti aivokalvolta takaisin keskushermostoon saadaan salvattua.

Pitkään migreenistä kärsineet ovat oppineet tunnistamaan omasta olotilastaan oireita, jotka kertovat lähestyvästä kohtauksesta. Niitä voivat olla esimerkiksi jatkuva haukottelu, yletön makeanhimo tai tolkuton väsymys. Oireiden perusteella potilaat osaavat ottaa kohtauslääkkeen jo illalla, mikä saattaa ehkäistä varsinaisen kivun syntymisen.

<h2>Uudet tarkat estolääkkeet</h2>

Jos migreenikohtauksia esiintyy hyvin usein, potilaalle voidaan määrätä kohtauslääkkeen lisäksi estolääkettä.

Perinteisesti migreenin estoon on käytetty lääkkeitä, jotka on alun perin kehitetty johonkin muuhun tarkoitukseen ja joilla on sattumalta havaittu migreeniä ehkäiseviä vaikutuksia. Tällaisia ovat esimerkiksi verenpaine-, epilepsia- ja masennuslääkkeet sekä kosmeettisissa hoidoissa käytettävä botuliinitoksiini.

Migreenikohtauksen hoitoon voi riittää pelkkä lepo ja tavalliset tulehduskipulääkkeet. Toiset tarvitsevat täsmälääkkeitä ja myös estolääkkeitä, jos kohtauksia tulee usein.

Muutama vuosi sitten markkinoille tuli uusia, nimenomaan migreenin estoon kehitettyjä biologisia estolääkkeitä. Ihon alle pistettävät estolääkkeet toimivat siten, että ne sitovat kolmoishermosta vapautuvan CGRP-neuropeptidin. Se ei siten pääse aiheuttamaan kipuaistimusta.

Sumelahden mukaan uusissa estolääkkeissä on hyvää se, että ne eivät vaikuta elimistön muihin fysiologisiin säätelyjärjestelmiin. Niillä ei myöskään ole todettu yhteisvaikutuksia muiden lääkkeiden kanssa.

– Sekä migreenikohtausten hoitoon käytettävät&nbsp;täsmälääkkeet että uudet biologiset estolääkkeet blokkaavat paikallisesti vain aivokalvolla kipua aiheuttavan reseptorin toiminnan.

<h2>Joustot edistävät jaksamista</h2>

Migreeniyhdistyksen Sari Viitasaaren mukaan migreenipotilaan elämän helpottaminen työpaikalla ei edellytä ihmeitä. Työajan joustoilla, työtehtävien muokkaamisella ja hyvällä ergonomialla päästään jo pitkälle. Myös erilaisten altisteiden kuten hajujen ja valojen karsiminen auttaa.

– Tärkeää on päästä yhteistyöhön työterveyden kanssa. Se osaa yleensä auttaa migreenipotilasta eteenpäin hakemaan tehokasta hoitoa. Migreenidiagnoosin saaminen mahdollisimman aikaisin on tärkeää, jotta päästään aloittamaan oikea-aikainen hoito.

Migreeniyhdistys tarjoaa jäsenilleen neuvontaa ja vertaistukea, tekee migreeniä tunnetuksi ja ajaa potilaiden asiaa esimerkiksi sote-uudistuksen yhteydessä. Yhdistyksen tavoitteena on mahdollistaa migreenipotilaille hyvät ja joustavat työolosuhteet sekä sairauden hyvä hoito. Töitä riittää yhä.

– Migreenistä kärsiville ei ole olemassa kuntoutusta. Sellainen olisikin aika mahtava juttu!

Migreeni on tuttu kärsimys monelle – uudet lääkkeet estävät kohtauksia täsmävaikutuksella

Tekniikka

Talous

Ympäristö

Metsä

Ilmastonmuutos

Hyvät uutiset ensin. Suomen metsät kasvavat hyvällä vauhdilla.

– Suomen puuvarat ovat suuremmat kuin koskaan sinä aikana, kun niitä on arvioitu. Myös taudinaiheuttajat ovat pysyneet melko hyvin aisoissa, Tampereen ammattikorkeakoulun metsätalouden tutkinto-ohjelman tutkintovastaava&nbsp;Ari Vanamo sanoo.

Samalla metsät tarjoavat työtä. Metsäteollisuuden yritykset työllistävät Suomessa noin 42 000 ihmistä. Taloudellisesti metsistä hyötyvät myös metsänomistajat. Vuonna 2019 pelkästään yksityismetsänomistajat saivat niin sanottua bruttokantorahatuloa yhteensä noin kaksi miljardia euroa.

Metsää kasvaa enemmän kuin sitä hakataan, Vanamon työtoveri, metsänhoitaja ja metsäekologian lehtori Petri Keto-Tokoi huomauttaa.

– 80 % lajeista on edelleen elinvoimaisia. Toisin sanoen ne, jotka eivät ole riippuvaisia vanhoista metsistä, vanhoista puista tai järeistä kuolleista puista, Keto-Tokoi sanoo.

Metsä siis näyttää voivan hyvin, mutta se ei ole aivan koko totuus.

<h2>Suomi-metsän vitsauksena on yksipuolisuus</h2>

Jos lentää lentokoneella Suomen ylitse, maa näyttää vihreältä. Niin se onkin, mutta metsissämme on yksi melko vakava ongelma. Ne ovat varsin yksipuolisia, usein yhden tai kahden pääpuulajin talousmetsiä. Suurimmassa osassa metsistä yli 75 % kasvavasta puusta on yhtä lajia.

Sekametsien määrä on vähäinen, sillä havupuuvaltaisuus on tyypillistä pohjoiselle havumetsävyöhykkeelle. Suomessa havupuulajeista menestyvät mänty ja kuusi. Iältään metsä, joka kasvaa, on nuorta.

– Suomalaisen metsän heikkous on sen monimuotoisuus. Prosentti metsälajeista on hävinnyt, yhdeksän prosenttia on uhanalaisia ja seitsemän prosenttia silmälläpidettäviä, Keto-Tokoi sanoo.

Metsälajeilla tarkoitetaan puiden lisäksi kaikkia eläin-, sieni- ja kasvilajeja, joille metsä tarjoaa luontaisen asuinympäristön. Metsien yksipuolistuessa asuinympäristöt häviävät. Keskeinen syy on se, miten metsän hahmotamme. Näemme puut, emme metsää ja sen asukkaita.

– Metsää on Suomessa ajateltu ja siitä on puhuttu pitkään talouskäytön näkökulmasta, Keto-Tokoi sanoo.

Teollisuuspuun hakkuisiin keskittyneen metsätalouden aika alkoi noin 1870-luvulla. Jo ennen sitä metsää kaskettiin, raivattiin pelloiksi ja hakattiin talonpoikaismaatalouden tarpeisiin. Vaikutukset metsiin olivat merkittäviä Etelä- ja Keski-Suomen tiheään asuttuja alueita ympäröivissä metsissä. Etelä-Suomen syrjäisten ja karujen vedenjakaja-alueiden sekä Pohjois-Suomen metsät sen sijaan olivat 1900-luvun alussa vielä laajalti lähellä luonnontilaa.

<blockquote>
Suomessa on metsää noin 20 miljoonaa hehtaaria.
</blockquote>

Sittemmin juuri metsäteollisuudesta on tullut yksi suomalaisen yhteiskunnan tärkeimmistä vetureista. Ensin sahatavaran, sitten sellun ja paperin ja viimeksi myös muiden biotuotteiden muodossa. Metsänhoitoa ovat ohjanneet puulajit, joista saadaan paras jalostusarvo.

– Havupuut ovat olleet ne, mistä raha tulee. Suomalaisista puista esimerkiksi koivu on todella hieno, mutta koivuvanerille ei tunnu löytyvän markkinoita. Lyhytkuituisena lehtipuuna koivulle toisaalta löytyy sellun raaka-aineena kilpailijoita eteläisemmistä maista, Vanamo sanoo.

<h2>Metsät sitovat puolet Suomen hiilidioksidipäästöistä</h2>

Suomessa on metsää noin 20 miljoonaa hehtaaria. Suomi on selvästi Euroopan metsäisin maa, ja suuren mutta nuoren puubiomassansa vuoksi myös mantereen tehokkaimpia hiilinieluja.

Sitä sanaa käytetään nykyään ahkerasti. Mutta mikä hiilinielu oikeastaan on?

Asetelman perustana on tämä: Ilmakehään vapautuessaan hiilidioksidi estää lämmön haihtumisen avaruuteen ja maapallo lämpenee.&nbsp;Metsät ja niiden kasvillisuus puolestaan sitovat hiiltä itseensä. Fotosynteesin eli yhteyttämisen avulla kasvit muuttavat energianhankintansa sivutuotteena hiilidioksidin hapeksi.

Maapallo hengittää metsillä. Siksi esimerkiksi sademetsiä kutsutaan maapallon keuhkoiksi – jotka tosin pitkälti Brasilian laajojen kaskeamistöiden vuoksi muistuttavat nykyisin lähinnä innokkaan tupakkimiehen kuin maratonjuoksijan hengityselimiä.

Vuonna 2019&nbsp;Suomen metsien nettohiilinielu oli noin 25,6&nbsp;miljoonaa tonnia&nbsp;(CO2-ekv). EU:n alueella nielut vastaavat keskimäärin noin kymmentä prosenttia muiden sektoreiden päästöistä, Suomessa noin puolta.

– Kyllähän suomalaisetkin metsät ovat aika suuria hiilinieluja. Metsä toimii hiilinieluna niin kauan, kun metsää kasvaa enemmän kuin sitä kaadetaan, Vanamo sanoo.

Keto-Tokoita puhe hiilinieluista aavistuksen jopa huvittaa. Ei siksi, etteikö hiilen sidonta olisi tärkeää, vaan siksi, että uutisagendalle mahtuu usein kerrallaan vain yksi näkökulma.

– Viime aikoina minua on harmittanut, että metsistä puhuttaessa hiilinielukeskustelu dominoi, kun taas vähintään yhtä tärkeä näkökulma eli luonnon monimuotoisuus jää jalkoihin.&nbsp;

<h2>Eläinkunta tarvitsee monipuolista metsäluontoa</h2>

Suomalaisesta metsästä enää arviolta kolmisen prosenttia on luonnontilaista.

– Puhtaasti luonnontilaisen metsän ohessa meillä on kuitenkin huomattavasti enemmän sellaisia metsiä, joita on joskus käsitelty, mutta jotka silti ovat monimuotoisuuden näkökulmasta arvokkaita, Keto-Tokoi sanoo.

Monimuotoisuuden arvo ekosysteemien ja sitä kautta koko maapallon hyvinvoinnille on ymmärretty Keto-Tokoin mukaan ainakin 1990-luvun alusta asti. Otsikoihin se on kuitenkin noussut vasta viime aikoina, kun tietoisuus ja uutiset lajikadoista ovat yleistyneet. Paras hetki toimia oli 30 vuotta sitten, toiseksi paras olisi nyt.

– Suomessa on noin 5000 eläin-, kasvi- ja sienilajia, jotka ovat riippuvaisia lahopuusta, Keto-Tokoi huomauttaa.

Kun metsää hoidetaan ja hakataan pääosin metsätalouden ehdoilla, järeitä kuolevia ja sittemmin lahoavia puunrunkoja ei kerry metsiin kovin paljon. Se puolestaan vaikuttaa eläinten elinympäristöihin.

<blockquote>
Keskustelu metsästä on hyvin polarisoitunutta.
</blockquote>

Vielä 1950-luvulla hömötiainen oli Suomen neljänneksi yleisin lintu, mutta nyt ne ovat alkaneet käydä harvinaisiksi.&nbsp;Tämä johtuu siitä, että pehmeään koivupökkelöön pesänsä hakkaava hömötiainen ei tahdo löytää metsistä riittävästi ravintoa eikä paikkoja mihin pesiä.

Pelkästään yhden hyönteislajin katoaminen voi vaarantaa useiden muiden eläinlajien ravintoketjun.

– Jokaisella eliölajilla on paikkansa ja oikeutuksensa elää luonnossa. Monimuotoisuus on tärkeää myös siksi, että luonnon kiertokulussa jokaisella kasvilla ja eläimellä on osansa. Emme voi tietää, kuinka pitkälle ketju kestää tuhoja, Vanamo sanoo.

<h2>Hyvä ja paha avohakkuu</h2>

Viime vuosina otsikoihin ovat nousseet myös avohakkuut. Keskustelu avohakkuun ja jatkuvan kasvatuksen metsänhoidon välillä on kasvattanut muun muassa koronapandemiasta ja jääkiekon arvokisoista tuttua kotisohva-asiantuntijoiden joukkoa. Harvalla on metsää, monella mielipide.

– Ylipäätään keskustelu metsästä on hyvin polarisoitunutta siitä huolimatta, että suomalainen metsä kasvaa ja voi kokonaisuutena hyvin. Tilanne on hyvä siksikin, että asiat voidaan aina tehdä vieläkin paremmin, Vanamo näkee.

Ari Vanamo ymmärtää avohakkuisiin kohdistuvan kritiikin, mutta huomauttaa, että avoimen kammo ei kuulu luontoon. Metsäpalot ovat kautta aikain muokanneet metsää, ja metsä on lähtenyt kasvamaan uudelleen.

Suuri hakkuuaukea keskellä metsää höystettynä metsäkoneen kulku-urilla on kieltämättä raju näky.&nbsp;Avohakkuut myös näivettävät metsän monimuotoisuutta. Vaikka pystyyn jätetään niin sanottuja säästöpuita, tehokkaan korjaustavan vuoksi monille lajeille tärkeitä lahopökkelöitä ei jää.

Samalla avoin paikka vähentää monelle eläimelle tärkeää suojaa – tosin vastaavasti joidenkin lajien, kuten pöllöjen, saalistaminen voi helpottua ja kannat sitä kautta vahvistua.

Vanamo ymmärtää kritiikin, mutta huomauttaa, että aukeita on luonnossa ollut jo kauan ennen ihmisen koneita. Kautta aikain metsää ovat muokanneet metsäpalot, jotka luonto on sammuttanut itse.

– Avoimen kammo ei kuulu luontoon. Aina sinne on säilynyt jotakin ja metsä on lähtenyt kasvamaan uudelleen. Suomessa myös toimitaan niillä puulajeilla, jotka täällä luonnostaankin kasvavat. Se on monimuotoisuuden kannalta oleellista, Vanamo sanoo.

<h2>Jatkuva kasvatus ei sovi joka metsään</h2>

Kaikki metsät eivät voi, eikä niiden tarvitsekaan olla sekametsiä. Kuitenkin on havaittavissa, että Suomessa myös metsätaloudella ja metsänhoidollisella perinteellä on lusikkansa sopassa. Varsinaisia sekametsiä on Suomessa vain noin 14 % metsäpinta-alasta. Metsien on haluttu kasvavan jämäkkää kuusta ja mäntyä, joiden rungosta saadaan sahaamalla parhaan jalostusasteen tuotetta eli rakentamisessa tarvittavaa lankkua ja lautaa.

– Avohakkuu itsessään ei vähennä puulajien määrää, sillä sinne alkaa kyllä kasvaa koivua, pihlajaa ja haapaa. Suurempi vaikutus on viidestä kymmeneen vuoden kuluttua tehtävällä hoidolla, jossa lehtipuut raivataan pois, jotta havupuut voisivat paremmin, Vanamo sanoo.

Vaihtoehto avohakkuille on niin sanottu jatkuva kasvatus. Siinä osa puista jätetään kasvamaan ja talteen kerätään vain sahatavaraksi kelpaavat puut. Menetelmä vaatii avohakkuuta enemmän tarkkuutta ja on siksi myös kustannuksiltaan hintavampi. Kääntöpuolena metsän omistaja voi saada metsästään tuottoa pitkällä aikavälillä tasaisempaan tahtiin kuin avohakkuussa, jolloin metsän ”kypsymistä” on odotettava seuraavat 60–80 vuotta.

<blockquote>
Metsäteollisuudelta vaaditaan silmää nähdä metsä puilta.
</blockquote>

Tämäkään asia ei tosin ole aivan mustavalkoinen, Vanamo muistuttaa.&nbsp;Esimerkiksi keskimääräisellä 30 hehtaarin metsätilalla on aina monessa eri vaiheessa olevia metsiköitä.

– Kun esimerkiksi yksi hehtaarin metsikkö avohakataan joka kolmas vuosi, ei metsiä hakata kasvua enempää ja silti joka kolmas vuosi riittää hakattavaa. Lisäksi samalla tilalla harvennetaan nuorempia metsiä. Tämäkin fakta unohtuu yleensä tässä keskustelussa, Vanamo sanoo.

Jatkuva kasvatuskaan ei tosin ole hopealuoti, joka ratkaisisi metsän talouskäytön ja monimuotoisuuden ristiriidan.&nbsp;Jatkuvan kasvatuksen metsäänkään ei synny vanhoja puita, ellei niitä sinne tietoisesti jätetä, Keto-Tokoi huomauttaa.

<h2>Ilmastonmuutokseen on valmistauduttava</h2>

Keto-Tokoin mielestä olisi hyvä, jos metsä alettaisiin nähdä kokonaisuutena. Se sitoo hiiltä ja tarjoaa asuinpaikan lukemattomille lajeille, joita ilman meille näyttäytyvä maailma olisi hyvin erilainen. Keto-Tokoin mukaan se edellyttää jossain määrin nykyisen talousvetoisen metsäajatuksen haastamista.

– Tarvitaan synergisiä ratkaisuja, joissa korostuvat molemmat näkökulmat. Sellaisia ovat esimerkiksi metsien suojelupinta-alojen kasvattaminen sekä hiilivarastoina toimivien suometsien suojaaminen ojituksilta, Keto-Tokoi luettelee.

Petri Keto-Tokoi toivoisi ennen kaikkea monipuolisuutta metsänhoitoon. Ilmastonmuutokseen sopeutumisen kannalta olisi hyvä keksiä ajoissa enemmän talouskäyttöä esimerkiksi koivulle, haavalle ja tervalepälle.

On vaikea sanoa varmaksi, kuinka jälkijunassa ilmastonmuutoksen torjunnassa tullaan. Varmaa on vain se, että keskilämpötilojen nousu vaikuttaa myös Suomen metsiin. Viileiden vyöhykkeiden havupuut, etenkin kuusi, kärsii ilmaston lämpenemisestä ja lehtipuut hyötyvät siitä eniten. Suomelle tärkeältä metsäteollisuudelta vaaditaan silmää nähdä metsä puilta, Keto-Tokoi sanoo.

– Ilmastonmuutoksen hillinnän ohessa siihen olisi hyvä alkaa myös sopeutua. Tämä edellyttää puulajien kasvatuksen ja käytön monipuolistamista. Perinteisten havupuiden ohessa olisikin hyvä alkaa keksiä ajoissa enemmän talouskäyttöä puulajeille, kuten koivulle, haavalle, tervalepälle ja jalopuille, jotka menestyvät täällä jatkossa paremmin.

<h3>Yksityiset omistavat metsää etelässä, valtio pohjoisessa</h3>

Suomi on Euroopan metsäisin maa. Suomen pinta-alasta metsät peittävät noin 75 %. Puuntuotantoon sopivia metsämaita on noin 20,3 miljoonaa hehtaaria. Lisäksi metsiin kuuluu noin 2,3 miljoonaa hehtaaria talouskäyttöön kelpaamatonta kitumaata. Pelkästään metsäalallaan Suomi olisi EU:n 10. suurin valtio.&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;

Suomen metsistä noin 60 % on yksityisomistuksessa, joka painottuu Etelä- ja Keski-Suomeen. Näillä alueilla yksityiset henkilöt ja perheet omistavat noin 75 % metsämaasta. Valtio omistaa Suomen metsistä 26 %. Valtion metsät sijaitsevat suurimmaksi osaksi Itä- ja Pohjois-Suomessa.

Suomessa esiintyy luonnostaan hieman määrittelystä riippuen 22–30 erilaista puulajia, joista lajikirjolla mitattuna suurin osa on lehtipuita. Yleisimmät puulajit ovat mänty, kuusi sekä hies- ja rauduskoivu. Niiden jälkeen tulevat haapa, harmaa- ja tervaleppä, tuomi, raita ja pihlaja. Metsäteollisuudelle tärkeät mänty ja kuusi muodostavat noin 80 % Suomen puustosta.

Metsät muodostavat merkittävän osan Suomen kansantaloudesta. Vuonna 2018 metsäteollisuuden tuotannon bruttoarvo oli yli 23 miljardia euroa ja osuus Suomen tavaraviennistä noin 20 %.

Metsät ovat tärkeä voimavara ilmastonmuutoksen hallinnassa. Vuonna 2019 Suomen metsien puustoon ja maaperään oli sitoutunut hiiltä noin 22,9 miljoonaa tonnia (CO2-ekv).

Metsäinsinööriksi voi opiskella Tampereen ammattikorkeakoulussa. Vuosittain aloittaa noin 30–40 päiväopiskelijaa. Yhtä aloituspaikkaa hakee keskimäärin kolmesta neljään ensisijaista hakijaa. Työllistyminen isojen metsäyhtiöiden hankintatehtäviin sekä asiantuntijatehtäviin Suomen Metsäkeskukseen, paikallisiin metsänhoitoyhdistyksiin ja metsähallitukseen on ollut viime vuosina hyvä.

Metsätalous kulkee päin mäntyä, sillä havupuissa kasvaa raha

Yhteiskunta

Nuoret

Työelämä

Digiammatti

Sosiaalinen media

Maria Törhösen mielestä olisi tärkeää ottaa someyrittäminen vakavasti ja miettiä, millaista työ on ja millaista tukea ja koulutusta siihen tarvitaan.

Tubettaminen, livestriimaus ja muu videosisällön tuottaminen ja jakaminen ovat uusia nykyajan digiammatteja, joissa rikkoutuvat työn ja huvin rajat. Kun vapaa-ajan harrastuksen taltiointi, olipa se sitten pelaamista, kokkausta, filosofointia, autoja tai keppihevosia, muuttuu ammatiksi yhä useammilla, ollaan työelämän saralla uuden äärellä.&nbsp;

– Mitä tapahtuu, kun rakkaus lajiin muuttuu työksi? Meillä ei ole vielä kunnollista ymmärrystä siitä, millaisia uudet digiammatit ovat, mitä kaikkea niiden tekeminen vaatii tai miten vapaa-ajan toiminnasta ylipäänsä tulee työtä. Vaikka moni ei välttämättä näe someyrittäjyyttä työnä sen perinteisessä mielessä, se voi olla tekijälleen hauskan lisäksi hyvinkin raskasta ja haastavaa digiyrittäjyyttä, Maria Törhönen sanoo.

Törhönen väitteli elokuussa Tampereen yliopistossa yksilöiden videosisältöjen tuotannon ammatillistumisesta ja sen tavasta yhdistää työ ja vapaa-aika.

– Toiminnan ammattimaisuus on tullut näkyvämmäksi, etenkin juuri videostriimauksen ja tubettamisen parissa, Törhönen sanoo.

– Videosisältöjen tuotannossa hyvin monenlaisista taustoista tulevilla ihmisillä ja erilaisilla sisällöillä on mahdollisuus onnistua. Kaupalliset videosisältöalustat – kuten Youtube ja Twitch – tukevat ammattilaiseksi ryhtymistä ja rahan tienaamista videosisältöjä tuottamalla. Uusien sosiaalisten medioiden ja videoformaattien kehitys, kuten tarinaformaatit Instagramissa ja Facebookissa sekä lyhyet videoformaatit muun muassa Tiktokissa ja Snapchatissa, ovat kasvattaneet videosisältöjen suosiota ja katsojamääriä, Törhönen sanoo.

– Videotuotannon suosion kasvaessa videopalvelut ovat alkaneet myös huomioida menestyneitä videoiden julkaisijoita. Monissa palveluissa tuottajille on tarjolla eri tason kumppanuusohjelmia, joiden avulla tuotannosta voi kehittää yhä ammatillisempaa toimintaa.

<h2>Korona-ajan digielämä muuttaa työelämää</h2>

Uuden ajan ammattien ymmärryksestä on hyötyä laajemminkin. Työkulttuuri on suuressa muutoksessa koronan myötä. Digitaalisuus ja etätyö mahdollistavat vanhojen alojen muuttumisen ja uusien nousun, ja some tarjoaa monia mahdollisuuksia tehdä työtä uudella tavalla. Myös jotkut perinteisemmät ammatit hivuttautuvat somen puolelle.

– Somen sisällä on jo nyt paljon erilaisia digiammatteja, kuten bloggaajat tai somevaikuttajat eli influensserit sekä pelimaailmassa suosiotaan kasvattavat elektronisen urheilun pelaajat eli esports-pelaajat ja pelien juontajat eli shoutcasterit. On syntynyt myös agentuureja, jotka tukevat näiden ammattien kaupallistumista ja kehittymistä.

Maria Törhönen väitteli elokuussa yksilöiden videosisältöjen tuotannon, kuten tubettamisen ja striimaamisen, ammatillistumisesta ja sen tavasta yhdistää työ ja vapaa-aika.

Myös koulutusta tarvitaan. Tampereella käynnistyy tammikuussa 2022 TAMKin Proakatemian uusi opintokokonaisuus: Influencers Academy. Se on suoraan vaikuttajille ja sellaisiksi haluaville suunnattu AMK-tutkinto – ensimmäinen laatuaan. Siinä nykyiset ja tulevat vaikuttajat voivat opiskella samalla, kun jatkavat oman uransa edistämistä.

Maria Törhönen pitää Influencers Academya merkkinä uusien ammattien arvostuksen noususta.

– Vaikka sometyö eroaa perinteisestä työstä, se on aidosti yrittäjyyttä ja kovaa hommaa. Koska someammatit ovat etenkin nuorten ammatteja, ymmärrystä ja tukea tarvitaan. Influencers Academy lisää yrittäjäosaamista, mikä on erittäin hyvä. Meillä on oltava rakenteita, jotka tukevat somealan nuoria yrittäjiä ja heidän ammattinsa kehittymistä.

<h2>Nuoret persoonat pelissä</h2>

Sometyö hyvine ja huonoine puolineen osuu yksiin sen kanssa, mitä nuoret vuoden 2019 Nuorisobarometrin mukaan kaipaavat työelämältä. Nuoret toivovat työltä mielekkyyttä ja työelämään siirtyminen innostaa, mutta samaan aikaan työelämän pelätään kuormittavan liikaa. Monen mielessä työn ja vapaa-ajan rajat hälvenevät. Yli 70 prosentin mielestä yrittäjämäistä asennetta ja taitoa tarvitaan tulevaisuudessa kaikessa työssä.

<blockquote>
Miten tekemistä rajataan, kun työaikoja ei ole?
</blockquote>

Maria Törhösen mukaan olisikin tärkeää ottaa kovaa vauhtia kasvava ala vakavasti ja miettiä, millaista työ on ja millaista tukea ja koulutusta sitä tekevät tarvitsevat.

– Sometyötä tehdään usein persoonalla ja harva tubettaja pystyy hankkimaan itsellensä loman ajaksi tuuraajaa. Miten tekemistä rajataan, kun työaikoja ei ole? Miten tekijä voi olla yhtä aikaa jatkuvassa vuorovaikutuksessa yleisönsä kanssa ja pitää huolta omasta jaksamisestaan? Miten olla yhtä aikaa aito oma itsensä, kuten somessa vaaditaan, ja työtään yrittäjänä tekevä ammattilainen, Törhönen pohtii.

– Työläässä someyrittämisessä auttaa jaksamaan se, jos työssä säilyy riittävän hyvin se huvin elementti, joka asian pariin alun perinkin veti. Koska tekeminen on usein niin henkilökohtaista, sitä on hankala tehdä vain tulojen vuoksi.

<h3>Mitä seuraavaksi?</h3>

Jos haluaa nähdä somealan tulevaisuuteen, voi vilkuilla Aasian suuntaan. Sinne Maria Törhöstäkin kiinnostaisi seuraavaksi suunnata. Etelä-Koreassa hän ehti jo käydä, vaikkei siellä tehty tutkimus väitöskirjaan vielä mahtunutkaan.

– Aasia on pelaamisen ja somen suhteen oma maailmansa. Siellä alan historia on pidempi ja lähtökohdat erilaiset: erilaisia internetkahviloita oli jo varhain, pelaaminen on ollut laajasti suosittua. On suuria julkkiksia ja pienten yhteisöjen omia staroja. Kaupallisuus ylipäätään on isommassa roolissa.

Valittuja artikkeleita

Migreeni on tuttu kärsimys monelle – uudet lääkkeet estävät kohtauksia täsmävaikutuksella

Metsätalous kulkee päin mäntyä, sillä havupuissa kasvaa raha

Kiitti kun katsoit, käy follaamassa – Someyrittäjyys rikkoo työn ja huvin rajat

Luetuimmat