Uusi Lastensairaala 2017 -kampanja muokkasi suomalaisten suhdetta valtioon, hyväntekeväisyyteen ja lapsuuteen
Säätiöomisteisen Uuden lastensairaalan avaaminen vuonna 2018 merkitsi poikkeamaa Suomessa vallinneeseen perinteeseen ja osittaista paluuta vuosisadan takaiseen aikaan, jolloin hyväntekeväisyydellä oli vielä merkittävä rooli suomalaisessa terveydenhuollossa.
Asian toteavat Tampereen yliopiston antropologit Henni Alava, Janette Lindroos ja Arvi Pihlman, jotka kartoittivat tutkimuksessaan muutoksia suomalaisessa lasten terveydenhuollossa 1900-luvun alusta tähän päivään saakka. Tutkijat analysoivat Uusi Lastensairaala 2017 -kampanjan keskeisiä materiaaleja ja kampanjan ympärillä käytyä julkista keskustelua.
Kampanjaa siivittäneestä julkisesta keskustelusta tutkimus tuo esiin kolme keskeistä väitettä.
Keskustelussa esiintyi aluksi kriittinen sävy, jossa sairaaloiden rakentamisen katsottiin kuuluvan julkisen rahoituksen ja valvonnan piiriin. Säätiömuotoista mallia puollettiin kuitenkin juuri poliitikkojen epäonnistumisilla ja siitä lapsille aiheutuvalla kärsimyksellä. Kolmas näkökulma korosti uuden sairaalan mahdollisuuksia vahvistaa Suomen pediatrista huippuosaamista ja edistää terveysteknologian vientiä.
Tutkijat havaitsivat, että rahankeruun edetessä kriittinen keskustelu väheni, jolloin yksityisrahoitteisuus ja huippuosaaminen painottuivat debatissa. Muutos keskustelun sävyssä tapahtui yllättävän nopeasti.
– Näkökulman muutosta vauhdittivat kliseiset kulttuuriset kertomukset, kuten viittaukset ‘sisuun’ ja ‘talkoisiin’, jotka esittivät luonnollisena ja vääjäämättömänä tietynlaiset ratkaisut ja toimintatavat, Alava, Lindroos ja Pihlman toteavat.
Tunteet tarttuvat keskusteluun ja peittävät politiikan
Tutkijakolmikko kuvailee, että tunteet, kuten myötätunto ja halu auttaa, tarttuvat keskustelussa lastensairaalaan ja ylipäätään lapsuuteen tavalla, joka häivyttää taakseen poliittiset päätökset ja olosuhteet. Tunteiden korostuminen keskustelussa paitsi heijastelee laajempaa yhteiskunnallista muutosta kohti hyvinvointivaltion jälkeistä aikaa, myös osallistuu tuon muutoksen tekemiseen.
Vaikka lastensairaalan rakentamisella on ollut valtava merkitys siellä hoidettaville lapsille ja perheille, tulee tutkijoiden mukaan nähdä muutakin kuin tarina suomalaisesta erinomaisuudesta.
– Sairaalan seiniin kiteytyy myös se tosiasia, että Suomessa pidämme lapsia usein mieluummin passiivisina hyväntekeväisyyden kohteina kuin verorahoin kustannettuihin palveluihin oikeutettuina täysivaltaisina kansalaisina, Alava, Lindroos ja Pihlman sanovat.
Tutkimus aiheesta julkaistiin osana BMJ Medical humanities -lehden hyväntekeväisyyttä ja lastensairaaloita käsitellyttä teemanumeroa.
Tutkimus:
Alava H, Lindroos J, Pihlman A (2025) Finland’s New Children’s Hospital and resurgent charity in a Nordic post-welfare state. BMJ Medical Humanities. Published OnlineFirst: 08 February 2025.
