Uraohjauspäivillä pysähdyttiin olennaisen äärelle

Jo viidennen kerran toteutetun uraohjauspäivän järjestäjinä toimivat Tampereen korkeakouluyhteisö, Uraohjaajat ja -valmentajat ry sekä Suomen Kasvatustieteellinen seura Fera. Juha Lahtinen ja Outi Rantanen Tampereen ammatillisesta opettajakorkeakoulusta toivottivat osallistujat tervetulleiksi pohtimaan sitä, mikä uraohjauksessa on olennaista. Järjestäjätahon Uraohjaajat ja valmentajat ry:n tervehdyksen toi Auli Sesay, joka painotti uraohjauksen kehittämisen, tunnettavuuden ja arvostuksen tärkeää merkitystä.  

– Jo osallistumismääräkin osoittaa, että tarvetta uraohjauskeskustelulle on. On hienoa, että valtakunnalliset Uraohjauspäivät ja Ohjaustutkimuksen konferenssi ovat löytäneet paikkansa vuosittaisena yhteisenä tapahtuma-areenana, uraohjauspäivien tapahtumajärjestelyistä vastaava lehtori Outi Rantanen kiitteli.  

Avauspuheenvuorossaan OKM:n neuvotteleva virkamies Ulla-Jill Karlsson toi esille ajankohtaisia kuulumisia elinikäisen ohjauksen kansallisesta kehittämisestä. Hän esitteli muun muassa Elinikäisen ohjauksen strategiaa 2020–2028, Elontila-hankkeen kuulumisia ja arviointitutkimusta sekä tutkijoiden suosituksia ja esitteli Elinikäisen ohjauksen käsikirjaa. 

Seitsemässä rinnakkaisessa teemaryhmässä pohdittiin uraohjausta muun muassa maahanmuuttajien uraohjaajien ja uraohjauksen, tulevaisuustietoisuuden, mielen hyvinvoinnin, kansainvälisyyden ja digitaalisen uraohjauksen näkökulmista. TAMKin ammatillisen opettajakorkeakoulun TAOKin henkilöstö oli aktiivisesti mukana järjestämässä teemaryhmiä. 

Yulia Sergeeva ja Sirpa Levo-Aaltonen TAMKista sekä Mari Poikolainen Tampereen Aikuiskoulutuskeskus TAKKista vetivät teemaryhmää: Mitä maahanmuuttaneiden uraohjaajien täytyy osata? Millaista ohjausosaamista tarvitaan maahanmuuttaneiden uraohjauksessa? 

He kertoivat, miten MOPO-hankkeessa (Monikulttuurisen ohjauksen polut) rakennetaan kokonaisvaltaista ohjausalan urapolkua maahanmuuttaneille ja maahanmuuttaneiden kanssa eri ympäristöissä työskenteleville. Teemaryhmässä keskusteltiin lisäksi kulttuurienvälisestä työstä ja siihen liittyvistä osaamisista. Lisäksi pohdittiin, millaista ohjausosaamista tarvitaan maahanmuuttaneiden uraohjauksessa.

Keskusteluissa pohdittiin muun muassa suomalaisen työelämän ja koulutusjärjestelmän tuntemuksen tärkeyttä sekä kieli- ja kulttuurierojen mukanaan tuomien haasteiden selättämistä. Ohjaajan on hyvä myös tuntea ohjattavan lähtömaan koulutusjärjestelmää. 

Keynote-puheenvuorossaan Miika Kekki toi esille, että on tärkeää tunnistaa maahanmuuttajien ohjaukseen liittyviä tiedostamattomia prosesseja, niin yksilön kuin yhteiskunnankin taholta: keitä ohjaamme, mihin ohjaamme, kuka ohjaa ja mikä on uraohjauksen ja ohjauksen rooli. Hän kiteytti tämän oman esityksensä lopussa niin, että "ohjaus voi sekä vahvistaa, että himmentää kotoutumista". Ajatuksia herättelevä puheenvuoro kirvoitti osallistujilta monia kommentteja.  

Tulevaisuuden uraohjauksen äärellä -paneelikeskustelussa olivat mukana panelisteina Tiina Äijänaho Uraohjaajat ja valmentajat ry:stä, tutkimuspäällikkö Johanna Ollila Tulevaisuuden tutkimuskeskuksesta, Savonia-ammattikorkeakoulun SIMHE-ohjaaja ja uraohjaaja Kaja Rahkema Turun yliopistosta sekä Mari Paananen, hygieniahoitaja ja sairaanhoitaja Keski-Suomen Hyvinvointialueelta.