Tutkimus selvitti epigeneettisen kellon toiminnan taustasyitä
Erilaisia kelloversioita on kehitetty 2010-luvulta lähtien useita käyttämällä datalähtöistä koneoppimismenetelmää. Epigeneettisten kellojen sisäinen toimintamekanismi on kuitenkin selvittämättä. Puuttuu siis kokonaiskuva siitä, millä mekanismilla epigeneettinen kello tikittää.
Väestötason tutkimuksissa käytetään yleisimmin biologisena näytemateriaalina kokoverta, joka koostuu erilaisten verisolutyyppien sekoituksesta. Tiedetään myös, että monet fysiologiset ja patologiset tilat sekä vanhenemisprosessi muuttavat verenkierrossa olevien solualatyyppien määriä.
Tampereen yliopiston tutkijat selvittivät, kuinka vanhoja tai nuoria veren erilaiset solutyypit ovat epigeneettiseltä iältään. Tutkimustiedolla pyritään ymmärtämään paremmin, mitä kokoverestä mitattu epigeneettinen ikä edustaa. Tutkimus toteutettiin usean erilaisen kelloalgoritmin avulla sadoissa biologisissa näytteissä.
Tutkijat havaitsivat, että verisolutyyppien epigeneettinen ikä eroaa toisistaan merkittävissä määrin lähes kaikkien solutyyppien välillä. Solujen välinen ikäero saattoi olla useita vuosikymmeniä.
Suurimpia solujen välisiä ikäeroja havaittiin erityisesti uudemman ajan, kehittyneemmillä epigeneettisillä kelloilla. Jotkin verisolutyypit, kuten naiivit T-solut, olivat selvästi nuorempia kuin muut solut keskimäärin ja vastaavasti monosyytit osoittautuivat vanhimmiksi.
– Tutkimusnäyttö viittaa kokonaisuutena siihen, että ihmisen vanhetessa verenkierrossa yleistyvät sellaiset solutyypit, jotka ovat epigeneettiseltä iältään vanhempia. Vastaavasti sellaiset solut, joilla epigeneettinen ikä on nuorempi, tulevat harvinaisemmiksi, toteavat dosentit Saara Marttila ja Laura Kananen Tampereen yliopistosta.
Laura Kananen ja Saara Marttila työskentelevät Tampereen yliopistolla biogerontologisen tutkimuksen parissa.
Tutkijoiden mukaan solutyyppien tuoma vaikutus tulisi ottaa huomioon kaikissa epigeneettisillä kelloilla tehtävissä tutkimuksissa. Muutoin ei voida olla varma siitä, missä määrin havaittu epigeneettisen iän muutos johtuu immuunisysteemin verisolujen määrien muutoksesta.
Tutkimus julkaistiin kesällä Geroscience-tiedelehdessä.
Tutkimusartikkeli
Marttila S, Rajić S, Ciantar J, Mak JKL, Junttila IS, Kummola L, Hägg S, Raitoharju E, Kananen L. Biological aging of different blood cell types. Geroscience. 2024 Jul 26. doi: 10.1007/s11357-024-01287-w.
Lisätietoja:
Dosentti Laura Kananen laura.kananen [at] tuni.fi (laura[dot]kananen[at]tuni[dot]fi)
Dosentti Saara Marttila saara.marttila [at] tuni.fi (saara[dot]marttila[at]tuni[dot]fi)
