Tutkijat loivat uuden ihmisperäisen rasvakudosmallin – auttaa ymmärtämään lihavuutta ilman eläinkokeita
Lihavuus ja sen liitännäissairaudet, kuten sydän- ja verisuonitaudit, tyypin 2 diabetes sekä useat syövät, aiheuttavat miljoonia kuolemia vuosittain. Rasvakudos- ja lihavuustutkimusta tehdään paljon, mutta ongelmana on sen toteutustapa. Lähes kaikki rasvakudos- ja lihavuustutkimus tehdään ihmiskehoa ja sen toimintaa huonosti vastaavissa eläinmalleissa.
Tulevaisuudessa tutkimus on kuitenkin mahdollista toteuttaa paremmin. Väitöskirjatutkija Sini Saarimaa on kehittänyt yhdessä tiiminsä kanssa kolmiulotteisen ihmisperäisen in vitro -rasvakudosmallin, jota voidaan hyödyntää lihavuustutkimuksissa.
Saarimaa kehittää ja tutkii erityisesti hermoston ja rasvakudoksen välistä yhteyttä. Monelle yllättävä tieto on, että keskushermoston eli aivojen ja ydinjatkeen tiedetään säätelevän rasvakudoksen toimintaa yhdessä ääreishermoston kanssa. Onko siis mahdollista säädellä painonhallintaa pelkän ajatuksen voimalla?
– Painonhallinta määräytyy monimutkaisesta vuorovaikutuksesta biologian, käyttäytymisen ja ympäristön välillä. Pelkkä ajattelu ei siis nykytiedon valossa säätele painoa, Saarimaa avaa.
Rasvakudos on aktiivinen ja välttämätön energiatasapainolle ja aineenvaihdunnalle. Se vaatii sekä hermostoperäistä että hormonaalista signalointia toimiakseen normaalisti. Esimerkiksi hermoston toimintahäiriöt on yhdistetty ylipainon ja lihavuuden kehittymiseen.
Saarimaan kehittämä kudosmalli tarjoaakin uutta tietoa hermoston ja rasvakudoksen välisistä vuorovaikutuksista. Erityisesti se lisää ymmärrystä keskushermoston roolista rasvakudoksen kantasolujen kypsymisen, metabolisen aktiivisuuden ja toiminnallisen signaloinnin tehostamisessa.
Rasvasolut ovat aktiivisia viestijöitä
Herättävintä Saarimaalle oli huomata, kuinka aktiivisia soluja kypsyvät rasvasolut ovat. Yksi tutkimuksen menetelmistä oli kuvata hermosolujen sähköaktiivisuutta niiden ilmentämien kalsiumpiikkien avulla, jotka näkyvät mikroskoopissa fluoresoivana välkkeenä solun sisällä.
– Huomasimme, että myös rasvasolut "välkkyvät", eli niilläkin oli aktiivista kalsiumvälitteistä viestintää. Se oli todella positiivinen yllätys, Saarimaa muistelee.
Erityisen yllätyksestä tekee sen, että tutkimus harvoin tarjoilee TV-sarjoista tuttuja äkkinäisiä ahaa-elämyksiä, vaan tulokset ovat pitkäjäinteisen työn tulosta. Tässäkin työssä tuloksia varmistettiin eri potilaista eristetyllä solulinjoilla, mikä tarkoittaa kokeiden toistamista kutakin analyysiä varten lukuisia eri kertoja.
Tulevassa tutkimuksessa mallia jatkokehitetään tarkastelemalla hermotuksen tiheyttä ja toiminnallisuutta. Tällöin tarkasteluun otetaan esimerkiksi sähköisten hermoimpulssien välittyminen hermopäätteisiin ja hermopäätteistä vapautuvien välittäjäaineiden vaikutus rasvasoluihin.
– Mukaan lisätään ihmisen ääreishermoston hermosoluja ja kypsiä rasvasoluja, jolloin rasvakudosmallimme pääsee vielä lähemmäs ihmiskehon rasvakudoksen rakennetta, Saarimaa kertoo.
Kehitteillä oleva kudosmalli voi auttaa tunnistamaan uusia lääkeainemolekyylejä, jotka vaikuttavat suoraan rasvakudokseen. Lisäksi kudosmallin avulla voidaan vähentää eläinmallien käyttöä, sillä se tarjoaa relevantimman, ihmisperäisen tutkimusalustan, joka tukee parempien ennaltaehkäisy- ja hoitomenetelmien kehittämistä. Samalla se edistää yksilöllistä lääketiedettä lihavuuden ja siihen liittyvien aineenvaihduntasairauksien hoidossa.
Artikkeli Human induced pluripotent stem cell-derived neurons and coculture conditions regulate the adipogenic differentiation and functionality of human adipose stromal/stem cells julkaistiin Cell Communication and Signaling -lehdessä marraskuussa 2025. Artikkelin kirjoittajat: Sini Saarimaa, Miia Juntunen, Lotta Isosaari, Reija Autio, Marika Kuuskeri, Susanna Narkilahti, Susanna Miettinen. Tutustu artikkeliin
Tutkimuksen päärahoittajia ovat Suomen Akatemia, Tampereen yliopistollinen sairaala, Pirkanmaan hyvinvointialue, Suomen Kulttuurirahasto, Suomen Diabetesliitto, sekä Tampereen yliopiston tutkijakollegium (IAS).
