Tutkimus

Tampereen yliopisto koordinoi kansallista SPARK-ohjelmaa

henkilö asettelee näyteputkia telineeseen
Tampereen yliopisto koordinoi terveysteknologia- ja life science -alan kehittymistä tukevaa kansallista SPARK Finland -ohjelmaa huhtikuussa alkaneen kolmivuotiskauden.

Ohjelman avaintoimijat pääkaupunkiseudulla, Tampereella, Turussa ja Kuopiossa ovat päättäneet jatkaa ohjelman toimintaa vuodet 2020 - 2023.

- Tampereen yliopisto haluaa vahvistaa entisestään kykyään viedä terveysteknologisia innovaatioita markkinoille, sanoo Tampereen yliopiston tutkimuksesta vastaava vararehtori Juha Teperi.

- Samalla SPARK avaa ovet globaaliin, Stanford-lähtöiseen verkostoon. Toimintamallista saatavilla opeilla voi olla iso merkitys myös muiden toimialojen innovaatiotoiminnan kehittämiselle, Teperi toteaa.

Ideoista lääkkeitä, diagnostiikkaa ja teknologiaa

SPARK Finland -ohjelma perustettiin Työ- ja elinkeinoministeriön tuella keväällä 2017.

Stanfordin yliopistossa Yhdysvalloissa 14 vuotta sitten käynnistynyt ohjelma tukee tutkimuksesta ja kliinisestä palvelutuotannosta kumpuavien ideoiden jalostamista uusiksi tuotteiksi, palveluiksi ja liiketoiminnaksi. Samalla se tukee tutkijoiden ja kliinikkojen osaamisen kehittymistä ja uramahdollisuuksien monipuolistumista.

Aihiot voivat olla esimerkiksi lääkkeitä, diagnostiikkaa, terveysteknologiaa tai terveysalan IT-ratkaisuja.

Covid-19-kriisi osoittaa SPARKin merkityksen

- Suomessa on käyty tavattoman pitkään aktiivista yhteiskunnallista keskustelua terveydenhuollon rakenteista. Sen sijaan keskustelu uusien tuotteiden ja ratkaisujen merkityksestä on ollut tavattoman niukkaa, toteaa SPARK Finlandin sekä SPARKin Euroopan ohjelmaverkoston johtaja Pasi Sorvisto.

Sorvisto korostaa, että moderni terveydenhuolto on lähes täysin riippuvainen uusista teknisistä tuotteista, olipa sitten kyse turvavarusteista, diagnostiikasta, lääkkeistä tai terveystiedon hallinnasta.

- Valitettavasti liian moni odottaa niiden tulevan automaattisesti ”jostain” samalla tavalla kuin sähkö tulee töpselistä ja vesi hanasta, Sorvisto harmittelee.

Sorvisto toteaa, että Covid-19 kriisin lauettua käsiin, jokainen kansalainen ja terveydenhuollon ammattilainen odottaa uusia ratkaisuja ja odottaa niiden löytyvän kuin apteekin hyllyltä.

- Ideoita ja aihioita on ollut ympäri maapallon lukemattomia, mutta niitä ei ole kehitetty ratkaisuiksi ja tuotu markkinoille. Kriisi paljastaakin vakavan virhearvion... Systeemissä on ollut vähintäänkin SPARKin mentävä aukko.

- Meidän ei pidä vain odottaa muiden jossain kehittävän ratkaisuja terveyden ylläpitämiseen ja hoitamiseen. Meidän pitää itse olla merkittävä ja arvoa luova ratkaisujen rakentaja, Sorvisto painottaa.

Ensimmäisellä kaudella syntyi kahdeksan uutta yritystä

Ensimmäisten vajaan kolmen toimintavuoden aikana SPARK Finland -ohjelman osallistujien joukossa on syntynyt jo kahdeksan uutta yritystä, jotka ovat kotimaisten ja osin ulkomaisten ”bisnesenkelien” tai pääomasijoittajien rahoittamia.

Lisäksi on syntynyt yksi kansainvälinen lisensiointi-tapaus. Alumniyritykset ovat keränneet ohjelmasta siirryttyään tähän mennessä useita miljoonia euroja yksityistä pääomaa. Ne ovat myös saaneet useita miljoonia euroja Business Finlandin ja EU:n tuotekehitysrahaa.

Lisäksi valtaosa ohjelmaan osallistuneista tiimeistä ja projekteista on saanut muun muassa  Business Finlandin, Suomen Akatemian sekä useiden kotimaisten ja ulkomaisten säätiöiden rahoitusta ideoidensa kehittämiseksi kohti konkreettista ratkaisua ja kansainvälisiä markkinoita.

- Ohjelmassa menestyneimpiä tiimejä ja projekteja ovat olleet ne, jotka ottavat itse rohkeasti vastuun ratkaisun kehittämisestä ja osallistuvat aktiivisimmin SPARKin tarjoamaan kansalliseen ja kansainväliseen toimintaan, toteaa SPARK Finlandin kehittämispäällikkö Juho Väisänen Tampereen yliopistosta.

- Ohjelmaan on osallistunut aktiivisesti opiskelijoita, hoitajia, tutkijoita, lääkäreitä ja yliopistohallinnon edustajia. Onkin ollut mahtavaa huomata, kuinka nämä aktiiviset, sitoutuneet ja rohkeat ideoiden omistajat ovat koulutus- tai työtaustasta riippumatta löytäneet ohjelman kautta apua projektiensa eteenpäin viemiseen, Väisänen jatkaa.

SPARK mahdollistaa kansainväliset yhteydet

Suomen ohjelma toimii aktiivisena kumppanina ja arvonluojana globaalissa SPARK-ohjelmien verkostossa. Keskeisiä kumppaniohjelmia USA:n lisäksi löytyy muun muassa Australiasta, Saksasta, Japanista, Norjasta, Israelista ja Taiwanista.

Ohjelmaan osallistuneet projektit ovatkin saaneet mentoreita ja yhteistyökumppaneita SPARK Globalin kansainvälisestä verkostosta sekä mahdollisuuksia esitellä projektejaan kansainvälisille toimijoille ja sijoittajille muun muassa San Franciscossa Bioinvestor Forumissa.

Suomalaisilla on merkittävä asema SPARK Global -verkostossa. Suomen ohjelman johtaja Pasi Sorvisto on SPARK Global -ohjausryhmän jäsen. Suomen ohjelma vastaa Outi Väisäsen koordinoimana kansainvälisen SPARK Global -koulutusalusta kehittämisestä.

SPARK Finland verkossa

Kuva: Jonne Renvall

Uusimmat uutiset kategoriassa Tutkimus

Uusimmat uutiset