Professori Sanna Kumpulainen selvittää, miten haemme ja käytämme tietoa muuttuvassa maailmassa
Informaatiotutkimuksen professori Sanna Kumpulainen on tottunut oman alansa muutoksiin. Kun hän aloitti yliopisto-opintonsa 1990-luvulla, internet löi isosti läpi. Somen tulo muutti 2000-luvulla tapamme viestiä. Nyt 2020-luvulla olemme keskellä tekoälyn tuomaa murrosta.
– Tekoäly tulee muuttamaan koko informaatiotutkimuksen alan ja sen, mitä informaatio on, Kumpulainen sanoo.
Kumpulainen tutkii informaatiota ja sen välittymistä, kuten tiedonhakua, erilaisia tietojärjestelmiä ja niiden tietosisältöjä. Hän muun muassa tarkastelee, miten ihmiset hakevat tietoa ja miten tietojärjestelmät palvelevat meitä. Tutkimuksessaan Kumpulaista on erityisesti kiinnostanut työn konteksti ja tehtävälähtöinen näkökulma.
Nyky-yhteiskunnassa informaation merkitystä ei voi kiistää. Sen asema tulee vain kasvamaan käsittelykapasiteetin kehittyessä ja muuttuessa, arvioi Kumpulainen.
– Perinteisesti informaatio on ollut kirjaan tallennettua tietoa, inhimillistä pääomaa. Uudessa informaatioympäristössämme se on myös jotain aivan muuta – tutkin sen olemusta, mitä informaatio tuo inhimilliseen toimintaan ja laajemmin yhteiskuntaan, Kumpulainen kuvailee.
Tekoäly vie informaatiotutkimuksen alaa uuteen suuntaan
Kumpulainen johtaa InfUSE-tutkimusryhmää Tampereen yliopistossa. Ryhmä on tutkinut paljon muun muassa kuva-aineistojen hyödyntämistä. Käytännössä se tarkoittaa esimerkiksi sitä, että ryhmä selvittää, miten some-tutkija käyttää kuvia tutkimuksessaan – miten informaatio löytyy ja voidaanko sitä tukea jollain tavalla.
Kumpulaisen tutkimuksessa on esillä myös vahvasti avoin tiede, kuten avointen tutkimusaineistojen hyödyntäminen. Ryhmä tutkii muun muassa sitä, miten avoimia tutkimusaineistoja pitäisi tarjota ja mitä ongelmia niiden käyttämisessä on.
Tekoäly näkyy voimakkaasti Kumpulaisen projekteissa. Hänen ryhmänsä tutkii esimerkiksi tekoälyn käyttöä toimituksellisessa, journalistisessa työssä.
– Tekoälyä kohtaan on luotu isoja lupauksia esimerkiksi tekstin tuottamisesta. Projektissa tutkitaan, miten tekoälyä voi oikeasti hyödyntää toimitustyössä, missä se tukee toimittajaa ja missä ei, Kumpulainen avaa.
Tekoäly ei ole uusi asia informaatioalalla. Kumpulainen kuvaa, että esimerkiksi kielimalleja on hyödynnetty jo pitkään tiedonhaun puolella. Sen sijaan suuri muutos on tapahtunut siinä, miten keskustelevat tekoälyt ovat muuttaneet tapaamme hakea tietoa.
– Vuorovaikutus esimerkiksi ChatGPT:n kanssa on aivan erilaista kuin aiemmin, jolloin käytimme tiedonhakujärjestelmiä. Enää meidän ei tarvitse tietää oikeita hakusanoja, joiden avulla etsimme tietoa. Nykyään voimme pyytää ChatGPT:tä suoraan päättelemään asioita ja selittämään ilmiöitä. On mielenkiintoista nähdä, miten tämä muutos vaikuttaa jatkossa ihmisten tiedonhakutapoihin ja tiedon käyttöön, Kumpulainen sanoo.
Kumpulainen ajattelee, että alalla tapahtuvat muutokset ovat aina sysäys eteenpäin.
– Voisin tutkia samaa tutkimuskysymystä koko ajan maailman ja alan muuttuessa. Siinä mielessä työskentelen metatieteenalalla – informaatio läpäisee koko yhteiskunnan, hän sanoo.
Tutkimuksen avulla voidaan kehittää tietojärjestelmiä
Kumpulainen keskittyy työssään perustutkimukseen. Työ on monitieteistä, sillä informaatiota voidaan tutkia laajasti eri näkökulmista ja tieteenaloista käsin. Muun muassa maailman megatrendit ja suuret kriisit vaikuttavat alan tutkimukseen.
– Vaikkapa ilmastonmuutosta voidaan tarkastella informaatioilmiöiden kautta, Kumpulainen kertoo esimerkin.
Kumpulainen toivoisi, että alalla päästäisiin eroon liian kapeakatseisista tutkimusasetelmista.
– Tietojärjestelmien tavoitehan on palvella ihmisten tavoitteita. Olisi tärkeää, että emme turhaan hankaloittaisi asioita putkinäköisyydellä, hän sanoo.
Kumpulainen näkee, että informaatiotutkimuksella on mahdollisuus alana tehdä tiivistä yhteistyötä sen eteen, jotta tietojärjestelmät kehittyvät ja palvelevat ihmisiä hyvin.
– Tutkijat tuottavat uutta tietoa paljon, ja se voisi hyödyttää monenlaisia tietopalveluja suoraan, hän sanoo.
Kumpulainen on ryhmänsä kanssa tehnyt yhteistyötä esimerkiksi tutkimuksen infrastruktuurien kehittämiseksi: esimerkiksi kansalliskirjaston ja -arkiston kanssa tutkijat ovat kehittäneet tutkimuksen palveluita. Lisäksi InfUSE-ryhmä on mukana kehittämässä kansallista FIN-CLARIAH-tutkimusinfrastruktuuria yhteiskuntatieteelliseen ja humanistiseen tutkimukseen.
Informaatiotutkijat ovat vaikuttaneet suoraan myös internetin hakukoneisiin.
– Esimerkiksi Googlen hakukoneessa käytetään aiempien informaatiotutkimuksen professorien kehittämiä evaluointimittareita, Kumpulainen sanoo.
Kirjastomaailma houkutteli alalle
Kumpulainen kuvailee, että hän oli nuorena kirjastojen himokäyttäjä. Jo lapsuudessa kirjastoleikit olivat yksi hänen suosikeistaan. Kirjastoala johdattikin hänet lopulta informaatioalan opintojen pariin.
– Silloin en ajatellut, että minusta tulisi tutkija. Vasta, kun päädyin kirjastotyön ja yrittäjyyden jälkeen yliopistoon tutkimusprojektiin töihin ja tekemään väitöskirjaa, huomasin, että tutkimuksen tekeminen kiehtoo minua ja on sopivan haastavaa, Kumpulainen kuvailee.
Postdoc-tutkimus vei Kumpulaisen Hollantiin Amsterdamin yliopistoon, minkä jälkeen hän palasi hetkeksi kirjastoon töihin silloiseen Tampereen teknilliseen yliopistoon. Tutkimustyö kuitenkin jatkui vapaa-ajalla.
Kun tehtävälähtöistä informaatiovuorovaikutusta tarkastelevaan tutkimusprojektiin tuli Suomen Akatemialta neljän vuoden projektirahoitus, hän päätti valita tutkijuuden.
– Tutkimus veti puoleensa, ja ongelmanratkaisu kiehtoi minua. Tutkimustyössäni pystyn myös hyödyntämään kirjastoalan kokemustani, Kumpulainen sanoo.
Vuonna 2020 Kumpulainen valittiin Tampereen yliopiston tenure track -urapolulle apulaisprofessoriksi. Tammikuussa 2025 hänet nimitettiin professoriksi.
– Tutkimusurani on kulkenut pienissä pätkissä eteenpäin. Nyt professuurissa voin keskittyä pitkäjänteisesti työhön tutkijana.
”Koulutamme taitavia ihmisiä kehittämään yhteiskuntaamme”
Kumpulainen on vahvasti mukana informaatioalan opetuksessa. Hän nauttii opettamisesta ja kuvaa opettamista yliopiston tärkeäksi yhteiskunnalliseksi vaikuttamiskeinoksi.
– Koulutamme akateemisesti taitavia ihmisiä työelämään ja kehittämään yhteiskuntaamme. Lisäksi käymme paljon vuoropuhelua työelämän kentän kanssa. Vaikka maailma muuttuu, ajattelun taitojen opetus kantaa, Kumpulainen sanoo.
– Tietenkin toivon myös, että osa opetettavista opiskelijoista suuntautuisi tutkijan uralle, hän jatkaa.
Tulevaisuutta varten Kumpulaisella on paljon tutkimusideoita, ja hän toivoo, että pääsee edistämään oman tutkimuslinjansa perustutkimusta eteenpäin. Myös väitöskirjatutkijoilta tulee uusia ideoita, sillä he tulevat tekemään tutkimustaan alalle omista itsenäisistä aiheistaan.
Itsenäisyys on Kumpulaiselle tärkeä arvo akateemisessa työssä.
– Akateeminen vapaus ja vastuu luovat yliopistosta poikkeuksellisen työpaikan. Yliopistossa saa mahdollisuuden toteuttaa omia ajatuksiaan aivan eri tavalla kuin missään muualla, Kumpulainen sanoo.
Sanna Kumpulainen
- Informaatiotutkimuksen professori Tampereen yliopistossa informaatioteknologian ja viestinnän tiedekunnassa.
- Johtaa InfUSE-tutkimusryhmää.
- Tenure track -apulaisprofessoriksi Tampereen yliopistoon vuonna 2020.
- Tutkijatohtorina Suomen Akatemian projektissa 2017–2020.
- Työskennellyt myös kirjaston tutkimuspalveluissa silloisessa Tampereen teknillisessä yliopistossa 2015–2017.
- Tutkijatohtorina Hollannissa Amsterdamin yliopistossa 2015.
- Filosofian tohtori informaatiotutkimuksen alalta Tampereen yliopistosta.
- Viettää vapaa-aikaansa perheen, puutarhanhoidon ja maine coon -rotukissaharrastuksen parissa.
Kirjoittaja: Elina Kirvesniemi
