Hyppää pääsisältöön
Tutkimus

Millaisia mikrobeja päiväkodissa asuu? Tutkimus avaa mikrobien maailmaa lapsille

Julkaistu 7.2.2025
Tampereen yliopisto
Aistihuone, joka on luotu mikrobien näkymättömän maailman tutkimista varten. Pimeä huone on verhoiltu harsoilla.
Mikrobilapsuus-projektissa selviää, miten lapset suhtautuvat näkymättömiin elollisiin olioihin. Kuvan aistihuone on luotu mikrobien näkymättömän maailman tutkimiseen. Kuva: Zsuzsa Millei
Varhaiskasvatuksen tutkimushanke tekee mikromaailman lapsille näkyväksi ja pyrkii vaikuttamaan siihen, miten suhtaudumme mikrobeihin.

Mikrobit eivät ole pelkkiä pöpöjä, vaan ne ovat maapallon elämän perusta. 

– Mikrobit ovat kietoutuneet elämäämme monin tavoin, myös terveyteemme. Terveenä pysyminen ei onnistu vain ”pahoja pöpöjä” tappamalla, sanoo varhaiskasvatuksen professori Zsuzsa Millei.

Millein johtama Tampereen yliopiston ”Mikrobilapsuus: Päivähoidon ekologioiden palauttaminen” -tutkimushanke pyrkii ymmärtämään mikrobien ja ihmisten monimutkaisia suhteita päiväkotiympäristössä – ja lopulta kehittämään näihin soveltuvaa pedagogiikkaa.

Tutkijoita ja taitelijoita sisältävä projektiryhmä asettaa ihmiset ja mikrobit tasavertaiseen asemaan ja tunnustaa mikrobien läsnäolon maailmassa. 

– En voi puhua mikrobien puolesta, mutta kuvittelen, että ne haluavat vain turvallisen paikan ja ruokaa elääkseen. Mielikuvituksen ja tieteen avulla teemme mikrobien maailmasta helpommin lähestyttävän lapsille ja heidän perheilleen, Millei sanoo.

Uutta tietoa lasten tavoista lähestyä näkymätöntä

Missä mikrobit asuvat päiväkodissa? Hankkeen tutkija Jan Varpanen vietti syksyllä 2024 kaksi päivää viikosta päiväkodissa ja keräsi hanketta varten tietoa mikrobien ja lasten arjesta. 

– Lasten elimistöön pääsee muutakin kuin terveellistä ruokaa. Mikrobien näkökulmasta päivähoidon arki onkin kiehtova sekoitus räkää, lumilounaita ja käsienpesurutiineja. Varhaiskasvattajat tasapainoilevat rajoitusten kanssa, jotta lapset saavat leikkiä lumessa, jossa mikrobit elävät. Toisaalta rajojen avulla lapset pysyvät turvassa lialta ja tauteja aiheuttavilta mikrobeilta, Varpanen kuvailee. 

Postdoc-tutkija ja ekologi Mira Grönroos otti näytteitä päiväkodin eri paikoista, joissa lasten mukaan asuu mikrobeja. Grönroosin tehtävänä on selvittää, mitä mikrobeja päiväkodista löytyy. Laboratoriossa näytteet analysoidaan metagenomiikan avulla, ja Grönroos keskustelee tuloksista lasten kanssa. 

Päiväkodin mikrobiyhteisöjen tutkiminen tarjoaa uutta tietoa siitä, miten lapset suhtautuvat näkymättömiin elollisiin olioihin. 

Taiteen avulla mikromaailmat näkyviksi

Taiteilija Erika Aalto tekee mikromaailmoja näkyväksi nukketeatterin avulla. 

– Lapsilla on ollut ihania kohtaamisia Biffen kanssa, hän on aivastelevan bifidus-bakteerin innoittama nukke. Lasten ja Biffen tutustuminen toisiinsa on ollut molemminpuolista. He ihmettelevät yhdessä tuntematonta ja näkymätöntä bakteerimaailmaa, Aalto kuvailee kokemuksiaan lasten kanssa.

– Nukketeatterin avulla luomme uusia suhteita, kuten empatiaa, mikrobeja kohtaan, Millei jatkaa.

Keväällä 2025 Aalto ja päiväkodin henkilöstö vievät lapset mielikuvitusmatkalle suoliston sisälle.

Kesällä projekti suuntaa toimintaa myös laajemmalle yleisölle, kun Aalto ja unkarilainen yhteisötaiteilija ja aktivisti Eva Bubla suunnittelevat työpajoja perheille taidefestivaaleille.
 

Mikrobilapsuus-projekti jatkuu elokuuhun 2025 asti. Projektissa tuotetaan pedagogisia tarinoita, festivaaliesityksiä, taidetta ja tieteellisiä artikkeleita. Hanke on osa laajempaa monitieteistä Microbial childhood collaboratory -tutkimusryhmää, joka yhdistää biologisia ja sosiaalisia näkökulmia. Hanketta rahoittaa Maj ja Tor Nesslingin säätiö.