Mikrobilapsuus: Päivähoidon ekologioiden palauttaminen

guerilla-julistekampanja, 2025

eri kaupunkialueilla Etelä-Suomessa

Oletko koskaan kadottanut ketään? 

Emme ole ainoita, jotka kaipaavat rakkaitaan.

Kaupungissa yksin jäänyt puu kaipaa äitinsä huolenpitoa. Sen alla oleva maaperä kaipaa pudonneiden lehtien suojaa ja pölyttäjiä, joita se kerran isännöi. Mutta ei vain metsä kärsi – myös omat kehomme kaipaavat ympäristössä eläviä mikrobeja, jotka kouluttavat vastustuskykyämme toimimaan oikein. Olemme kaikki syvästi yhteydessä ympäröivään elävään maailmaan. Kuten yhden suuren, laajennetun perheen jäsenet, meidän on huolehdittava toisistamme – puista, maaperästä, hyönteisistä ja ihmisistä. Etsitään siis kadonneet sukulaisemme ja palautetaan siteet, jotka ylläpitävät meitä kaikkia.

Pidä silmällä julisteitamme ympäri kaupunkia, tutustu alla oleviin kadonneiden sukulaistemme yksityiskohtaisiin profiileihin etsintääsi varten tai tutustu tarkemmin installaatiomme taustaan!

Kuva: Eva Bubla

Tieteelliset tutkimukset viittaavat siihen, että maaperän mikrobit – organismit, joiden kanssa ihmiset ovat olleet vuorovaikutuksessa evoluution aikana – ovat olleet ratkaisevassa roolissa ihmisen suolistomikrobiomin muotoutumisessa ja immuunijärjestelmän kehittymisessä. Viime vuosikymmeninä kaupungistuminen ja biologisen monimuotoisuuden maailmanlaajuinen väheneminen ovat kuitenkin johtaneet suolistomikrobien monimuotoisuuden vähenemiseen. Samalla immuunijärjestelmän häiriöt ovat yleistyneet kaupunkiväestössä.

Ympäristömme – jossa elämme, työskentelemme ja vietämme aikaa – vaikuttaa ihon, hengityselinten ja ruoansulatuskanavan mikrobiyhteisöihin. Maaperä ja ulkokasvillisuus sisältävät laajan valikoiman mikro-organismeja, joita sisäympäristöissä ei usein esiinny.

Yksi esimerkki merkittävistä maaperän mikrobeista on Mycobacterium vaccae, luonnossa esiintyvä bakteeri, jolla on tulehdusta ehkäiseviä ja immuunijärjestelmää sääteleviä ominaisuuksia. Se on osoittanut potentiaalia allergisten reaktioiden vähentämisessä, erityisesti atooppisen ihottuman kaltaisten sairauksien ehkäisyssä. On jopa tutkittu M. vaccaen potentiaalia lievittää stressiin liittyviä häiriöitä, kuten posttraumaattista stressihäiriötä. Christopher Lowry (Marshall, 2019) kommentoi tutkimustaan seuraavasti: ”Tämä on vain yksi kanta yhdestä bakteerilajista, jota esiintyy maaperässä, mutta maaperässä on miljoonia muita kantoja. […] Olemme alkaneet nähdä vasta jäävuoren huippua, kun yritämme tunnistaa mekanismeja, joiden avulla ne ovat kehittyneet pitämään meidät terveinä.” Tämä voi auttaa selittämään, miksi puutarhanhoito, fyysisten hyötyjensä lisäksi, liittyy parempaan henkiseen hyvinvointiin. 

Lähteet:

Roslund, M. I., Laitinen, O. H., & Sinkkonen, A. (2024). Scoping review on soil microbiome and gut health—Are soil microorganisms missing from the planetary health plate? People and Nature, 6, 1078–1095. https://doi.org/10.1002/pan3.10638

Strygin, A.V., Nesmiyanov, P.P., Petrov, V.I. et al. Mycobacterium vaccae Lysate Induces Anti-Allergic Immune Response In Vitro. Bull Exp Biol Med170, 226–229 (2020). https://doi.org/10.1007/s10517-020-05039-6

Marshall, L. (2019) Healthy, stress-busting fat found hidden in dirt https://www.colorado.edu/today/2019/05/28/healthy-stress-busting-fat-found-hidden-dirt 

Smith, D.G., Martinelli, R., Besra, G.S. et al. Identification and characterization of a novel anti-inflammatory lipid isolated from Mycobacterium vaccae, a soil-derived bacterium with immunoregulatory and stress resilience properties. Psychopharmacology 236, 1653–1670 (2019). https://doi.org/10.1007/s00213-019-05253-9

Kuva: Eva Bubla

Vuonna 2021 julkaistussa kirjassaan Finding the Mother Tree: Uncovering the Wisdom and Intelligence of the Forest (Allen Lane) Suzanne Simard tutkii metsän pohjalla piileviä puiden ja sienien välisiä suhteita. Hän kuvaa, kuinka puut muodostavat symbioottisia yhteyksiä mykorritsoiksi kutsuttujen sienien kanssa. Nämä sienet kietoutuvat puiden juurien ympärille ja sulautuvat niihin, auttaen veden ja ravinteiden imeytymisessä. Vastineeksi puut tarjoavat sienille fotosynteesin kautta tuotettuja hiilipitoisia sokereita.

Simard paljastaa, että nuoret puut ja taimet saavat ravintonsa maaperästä vanhemmilta, vakiintuneilta puilta – erityisesti ”äitipuilta”, jotka toimivat laajan verkoston keskuksina. Nämä äitipuut ovat yhteydessä nuorempiin kasveihin erilaisten sienilankojen kerrosten kautta, jotka muodostavat tiheän ja monimutkaisen verkon. Kun metsät raivataan ja nämä äitipuut poistetaan, ekosysteemi menettää tärkeitä sen terveyttä edistäviä tekijöitä.

Simardin tutkimus osoittaa lisäksi, että puut auttavat toisiaan stressitilanteissa, kuten kuivuuden tai tautien aikana. Ne voivat ilmoittaa tarpeistaan ja jakaa resursseja. Puut eivät ole erillisiä, vaan osa syvästi toisiinsa kytkeytynyttä yhteisöä – ja tämä käsite ulottuu metsien ulkopuolelle. Tutkimukset osoittavat nyt, että mykorritsaverkostot kukoistavat monenlaisissa ympäristöissä, arktisesta tundrasta ruohomaastoihin, joissa ne kutovat maaperää monimutkaisiksi, eläviksi järjestelmiksi.

Sen sijaan kaupunkipuut kasvavat eristyksissä. Ilman metsän verkoston tukea ne joutuvat kärsimään kuivuudesta, ajoneuvojen ja lemmikkieläinten aiheuttamasta saastumisesta, hyönteistuholaisista ilman läheisten puiden varoitussignaaleja sekä melu- ja valosaasteesta. Ilman yhteisön tukea ja resurssien jakamista kaupunkipuut elävät lyhyempää ja yksinäisempää elämää.

Kuva: Eva Bubla

Kasvillisuuden peittämä maaperä on huomattavasti ravinteikkaampaa ja mikrobeja sisältävämpää kuin paljas maaperä. Intensiiviset ja kestämättömät viljely- ja puutarhanhoitokäytännöt voivat heikentää maaperän terveyttä vähentämällä mikro-organismien ja sienien biodiversiteettiä ja hedelmällisyyttä. Tämä johtaa ravinnekierron heikkenemiseen ja kasvien kasvun heikentymiseen. 

Regeneroiva maataloustuotannon malli edistää maaperän terveyttä ja biodiversiteettiä. Regeneroivien maatalousjärjestelmien tavoitteena on parantaa maatalousmaan maaperän laatua ja biologista monimuotoisuutta ja tuottaa samalla ravitsevia maataloustuotteita kannattavasti. Regeneroivien maatalousjärjestelmien periaatteisiin kuuluvat (1) kyntämisen lopettaminen (tai maaperän yhteisöjen aktiivinen uudelleenrakentaminen kyntämisen jälkeen), (2) paljaan maaperän poistaminen, (3) kasvien monimuotoisuuden edistäminen maatilalla ja (4) karjanhoidon ja viljelyn integroiminen. Kasvillisuuden palauttaminen lisää maaperän sienien ja bakteerien monimuotoisuutta ja runsautta, jotka ovat välttämättömiä terveiden ekosysteemien kannalta. Tällainen palauttaminen voi lisätä pintamaan hiilivarastoa jopa 10 %, mikä edistää merkittävästi ilmastonmuutoksen hillitsemistä.

Monimuotoinen kasvipeite rikastuttaa maisemaa väreillä, tekstuurilla ja ekologisella arvolla.

Lähde:

LaCanne CE, Lundgren JG. 2018. Regenerative agriculture: merging farming and natural resource conservation profitably. PeerJ 6:e4428 https://doi.org/10.7717/peerj.4428

interaktiivinen installaatio ja työpaja

31.7.–2.8.2025, Hippalot-festivaali, Hämeenlinna, Suomi

Mitä suolisto tekee puistossa? 

Kuka siellä asuu ja kuka puuttuu? 

Ryhdy suolistopuutarhuriksi ja lähde leikkisälle, tutkimukseen perustuvalle matkalle kuvitteelliseen suolistoomme luomaan sukulaisuussuhteita sinun sisälläsi ja ympärilläsi eläviin outoihin kavereihin!

Voit lukea lisää projektistamme täältä sekä kuunnella podcastin työstämme Tahmelan päiväkodissa täällä.

Valokuvia installaatiosta tulossa pian!

Taiteilija-tutkijatiimi: Erika AALTO, Eva BUBLA, Mira GRÖNROOS, Zsuzsa MILLEI, Jan VARPANEN

Äänisuunnittelija: Tuure Tammi

Metallityöt: Jarmo Salonen

Äänet: Alvar Tammi, Helinä Kalaja, Touko Santamaa, Tuure Tammi, Erika Aalto

Gut Gardener asusteet: CHUCHU / Maria Schuller

Erityiskiitos Henna sekä perheet Aalto ja Tammi

Rahoittaja: Maj ja Tor Nesslingin säätiö