Kunta- ja aluejohtaminen tässä ajassa kattaa myös globaalit ilmiöt
Arvatenkin suosion syynä oli käytännönläheinen opetus ja tie kunnan virkoihin. Kunnallistutkintoa kutsuttiin aluksi ”kunnankirjuritutkinnoksi”, sittemmin Tampereella kunnanjohtajakouluksi.
Vuoden 1977 kuntalaki teki pakolliseksi kunnanjohtajan viran kaikissa kunnissa, mihin Tampereen yliopisto alan pitkän perinteen puolesta vastasi. Kunnallispolitiikan professori Arto Haveri arvioi, että 2000-luvun vaihteessa yli puolet Suomen kuntajohtajista oli saanut koulutuksensa Tampereella.
Nykyinen kunta- ja aluejohtaminen on hallintotieteiden tutkinto-ohjelman opintosuunta, joka tarjoaa paikan vaikuttaa yhteiskunnallisiin asioihin monipuolisesti.
Kunnat ja kaupungitkaan eivät ole pelkkiä hallinto- ja palveluorganisaatiota, vaan niillä on suurempi merkitys, jota tehtävien muuttuminen hallinnon uudistuksissa ei niin vain murenna. Professori Haveri, yliopistonlehtori Anni Jäntti ja yliopistonlehtori Henna Paananen korostavat satavuotisjuhlan alla globaaleita ilmiöitä paikallisesti tarkasteltuna.
Professori Arto Haveri, mikä on kuntien merkitys 2020-luvulla?
Suomalaisten kuntien asema on vahvistunut koko ajan. Vaikka hyvinvointialueet vähensivät kuntien tehtäviä, voi silti sanoa, että kuntatasolla tehdään edelleen paljon merkittäviä kansalaisia ja yrityksiä koskevia yhteiskunnallisia päätöksiä.
Nämä liittyvät palveluihin ja asumiseen, työllisyyteen tai elinvoimaan. Nykyään kestävä kehitys on yhä tärkeämpi, ja esimerkiksi ilmastonmuutoksen torjunnassa kunnilla ja kaupungeilla on todella suuri rooli.
Sen vuoksi on ymmärrettävä kuntien toimintaa. Se vaatii erityistä osaamista, ja olemme koulutuksella vastanneet siihen jo 100 vuoden ajan Suomessa. Se, että kunnilla on edelleen näin iso rooli yhteiskunnassa, antaa tietysti hyvän tuen koulutukseen.
Minusta kuntien merkitys on pikemminkin kasvanut, vaikka palvelurooli on vähentynyt.
Yliopistonlehtori Anni Jäntti, mitä vahvuuksia koulutuksella on nykyään?
Opintosuunta Tampereen yliopistossa on monipuolinen, ja siihen vaikuttavat pitkät perinteet. Vielä vähän aikaa sitten meillä opiskeltiin kunnallisalan koulutusohjelmassa, jossa aineina olivat kunnallispolitiikka, kunnallistalous, kunnallisoikeus, yhdyskuntatekniikka. Tästä muodostui laaja-alaisuus, joka näkyy edelleen opintosuunnassa, erityisesti yhdessä aluetieteen kanssa.
Opinnoissa on helppo löytää omia intressejä tukevia asioita ja ilmiöitä. Jos esimerkiksi kulttuuri, liikunta ja koulutus kiinnostavat, kaikki on löydettävissä kohteina kunta- ja aluejohtamisen ja hallintotieteiden sateenvarjon alla. Valmistunut pääsee tekemään monipuolisia töitä hallinnossa, järjestöissä ja politiikassa, eikä suuntautumista tarvitse lyödä lukkoon opintojen alkaessa.
Yliopistonlehtori Henna Paananen, mikä erottaa Tampereen muista?
Meitä kiinnostaa erilaisten intressien yhteensovittaminen yhteiskunnallisessa toiminnassa. Monissa opintokokonaisuuksissa ja myös tutkimuksessamme tarkastellaan, miten esimerkiksi vuorovaikutusprosesseilla sovitetaan yhteen intressejä, näkyvät ne sitten johtamisessa, päätöksenteossa tai ylipäätään demokratian kysymyksissä.
Kun yhteiskunnallisesti merkittävä valtaa keskittyy keskushallinnolle, paikallisdemokratia ja paikallisyhteisöt muodostavat vastavoimaa. Voimme miettiä demokratian luisua ja autoritaarista kehitystä maailmalla, jolloin kuntien demokratia ja paikallisyhteisön rooli turvaavat yhteiskunnallista vakautta.
– Kunnallisella itsehallinnolla oli merkitystä myös Suomen valtiollisen itsenäisyyden pohjustamisessa, professori Haveri lisää demokratia-ajatukseen.
Alumnit vaikuttavat yhteiskunnassa
Opintosuunnasta valmistuneet sijoittuvat esimerkiksi kaupunkien ja kuntien johtotehtäviin, kansainvälisiin asiantuntijatehtäviin sekä yritysten ja järjestöihin johto-, asiantuntija-, kehittämis- ja hallintotehtäviin.
Tutkimusta tehdään monista kuntiin liittyvistä ilmiöistä kuten kuntajohtamisesta, kuntien ja hyvinvointialueiden välisistä suhteista ja digitaalisista alustoista kaupunkikehittämisessä. Opiskelijoita puolestaan kannustetaan totuttujen ajattelu- ja toimintatapojen kriittiseen arviointiin ja soveltamaan luovaa ajattelua käytännön tehtävissä.
Se ei kuitenkaan estä, etteikö koulutus voisi olla käytännönläheistä. Opiskelijoille avautuu jatkuvasti harjoittelumahdollisuuksia, opinnäytteiden aiheita ja valmistuttua oman alan töitä. Myös tutkijaopettajien on ymmärrettävä, mitä kunnissa tässä ajassa tapahtuu. Haveri, Jäntti ja Paananen vaalivat sen vuoksi läheisiä suhteita kuntakentän toimijoihin. Opiskelijoita on päässyt mukaan myös tutkimushankkeiden keräämään aineistoa ja haastattelemaan kuntatoimijoita.
– Siten meillä on vahvat alumnit eri puolilla yhteiskuntaa. Tampereella erityisesti pormestari Ilmari Nurminen, korkein viranhaltija Juha Yli-Rajala, valtakunnantasolla ex-pääministeri Sanna Marin. Koulutus mahdollistaa monipuoliset työurat. Meiltä päädytään kuntien kehittämisen ja tulevaisuuden kannalta tärkeisiin paikkoihin. Ja vaikka emme ole enää erityinen kunnanjohtajakoulu, meneehän toki edelleen valmistuneita kunnanjohtajiksi, opettajakolmikko pohtii.
Alumnien merkitys näkyy vahvana tulevassa satavuotisjuhlassa. Tampereella väitellyt ja työskennellyt Jenni Airaksinen toimii nykyisin Kunnallisalan kehittämissäätiön toimitusjohtajana. Airaksinen puhuu juhlassa otsikolla Kuntajohtaminen ajassa: tarinoita ja tutkimusta.
Seminaarin lopuksi alumnit pääsevät ääneen yhteiskeskustelussa, jonka aiheena on kunnallisalan korkeakoulutus opiskelijoiden kokemana 1970-luvulta 2020-luvulle. Keskustelijoina ovat Kari Hakari (johtaja, THL), Venla Hatakka (yhteyskoordinaattori, Hämeen liitto), Erno Heikkinen (kunnanjohtaja, Suomussalmi), Minna Karhunen (toimitusjohtaja, Kuntaliitto), Ari Kolehmainen (toimitusjohtaja, Flow Learning Institute), Linda Leinonen (kunnanjohtaja, Laukaa). Juontajina toimivat väitöskirjatutkija Akseli Tiensuu ja tutkija Elina Reims.
Ministerin tervehdyksen tuo kunta- ja alueministeri Anna-Kaisa Ikonen.
Kunta- ja aluejohtaminen, Hallintotieteiden maisteriohjelma
Kuva: Tampereen yliopiston arkistoKunnallisalan korkeakoulutus 100 vuotta
Suurta merkkipaalua juhlitaan torstaina 29.1. tammikuuta. Juhlapäivä koostuu Tampereen yliopiston juhlasalissa järjestettävästä juhlaseminaarista ja Tampereen kaupungin järjestämästä juhlavastaanotosta Museokeskus Vapriikissa.
Tampereen yliopisto, Päätalo, Juhlasali (Kalevantie 4) klo 14.00–17.00
Poimintoja kunnallisalan korkeakoulutuksen historiasta:
- Kunnallistutkinto alkoi Yhteiskunnallisen korkeakoulun (tuolloin vielä Kansalaiskorkeakoulu) opetusohjelmassa 1926 alussa.
- YKK:n muuttaessa Tampereelle 1960-luvulla ja vuodesta 1965 uudessa tiedekunnassa, taloudellis-hallinnollisessa, joka perustettiin läheisessä yhteistyössä kaupungin ja liike-elämän edustajien kanssa.
- Tampereen yliopistossa hallintotieteissä erotettiin aluksi viisi eri päälinjaa: organisaatiosuunnittelu, henkilökuntahallinto, julkishallinto, kunnallispolitiikka ja aluesuunnittelu. 60-luvun lopulla oli professuuri kunnallispolitiikassa ja apulaisprofessuuri kunnallistaloudessa.
- Muun muassa Erkki Pystynen toimi kunnallistalouden apulaisprofessorina ja vuodesta 1972 kunnallispolitiikan professorina. Hän oli kunnallispolitiikan ensimmäinen väittelijä Tampereella. Aihe: Kunnan suuruus kunnallishallinnossa. Tutkimus Suomen maalaiskuntien suuruusrakenteesta ja kunnan suuruuden vaikutuksesta kunnallishallintoon, 1965.
- Heikki Koski, Tampereen yliopiston tuleva kansleri, väitteli hänkin kunnallispolitiikasta. Aihe: Kuntalaisten osallistuminen kunnallishallintoon, 1970.
- Kunnallispolitiikan professorina toimi esimerkiksi Paavo Hoikka ja kunnallisoikeuden professorina Aimo Ryynänen. Arto Haveri kunnallispolitiikan professorina vuodesta 2002. Kunnallistalouden professorina Jarmo Vakkuri.
Historiatietoa kunnallisalan koulutuksesta, jutun lähteenä:
Kaarninen, Mervi (2000), Murros ja mielikuva. Tampereen yliopisto 1960–2000.
Rasila, Viljo (1973), Yhteiskunnallinen korkeakoulu.
