Korkeakoulujen yhteinen hanke kehittää ruotsin opetusta – uusi opintokokonaisuus tarjolle syksyllä 2026
Osalla korkeakouluissa opiskelevilla nuorilla on suuria vaikeuksia päästä läpi pakollisista ruotsin kielen opinnoistaan. Syynä on aikaisemmilla koulutusasteilla syntyvä ruotsin osaamisvaje.
Sen jälkeen, kun ruotsin kirjoittaminen muuttui lukiossa vapaaehtoiseksi 2005, kirjoittajamäärät ovat pudonneet. Arvioiden mukaan nyt vain kolmasosa lukiolaisista kirjoittaa ruotsin. Koska ainetta ei kirjoiteta, myöskään kursseihin ei enää satsata aiempaan tapaan. Lukioarvosanoja 5 ja 6 on nykyään paljon, mutta se taitotaso ei riitä korkeakouluissa.
Tänä syksynä alkoi kymmenen korkeakoulun yhteinen Svenska upp -hanke, jossa luodaan yhteistyönä konkreettinen toimintamalli, jonka avulla kehitetään korkeakouluopiskelijoiden ruotsin kielen taitoa.
– Jos haluamme turvata riittävän hyvän ruotsin kielen osaamisen jatkossakin, jotain konkreettista on tehtävä korkeakoulujen yhteistyönä. Nyt luomme opiskelijoille opintopolun alkeista lähtien, ja opiskelija voi valita itsearvion avulla sopivan tason opintoja, hankkeen vetäjä ja Tampereen yliopiston Kielikeskuksen johtaja Taina Juurakko-Paavola sanoo.
Svenska upp -hankkeessa kehitetään 20 opintopisteen opintokokonaisuus ja monipuolisia ohjauskäytänteitä. Opintokokonaisuuteen sisältyvä oppimateriaali jaetaan Avointen oppimateriaalien kirjastoon kaikkien korkeakoulujen käyttöön syksystä 2026 alkaen.
Kieliopinnot vastaavat opiskelijoiden kysyntään
Juurakko-Paavola kuvaa, että hankkeella vastataan aikaisemmissa selvityksissä esiin tulleisiin opiskelijoiden toiveisiin sekä ruotsin opettajien arjessa näkyviin haasteisiin.
– Nyt pääsemme auttamaan opiskelijoita, jotta he saavat onnistumisen kokemuksia ja selviävät tutkintoon kuuluvista ruotsin opintojaksoista. Niiden vaatimustaso ei ole kohtuuton, mutta tuen avulla opinnoista on helpompi selvitä, hän sanoo.
Tampereen yliopistossa lisäopintojaksoja on myös kysytty.
– Olemme saaneet palautetta siitä, että ruotsia pitäisi olla enemmän tarjolla. Nyt vastaamme kysyntään, Juurakko-Paavola kertoo.
Tavoitteena opiskelijalähtöisyys
Svenska upp -hankkeen tavoitteena on tuottaa opiskelijalähtöinen opintokokonaisuus.
Hankkeessa pro gradu -työtään tekevä elinikäisen oppimisen ja kasvatuksen maisteriopiskelija Ella Mäntysalo kerää tutkielmaansa opiskelijoilta tietoa siitä, miten he haluaisivat opiskella ruotsia: esimerkiksi minkälaiset opetusmenetelmät, ohjauskäytänteet ja palautteenantomuodot ovat heille mieluisia.
– Keskeisessä roolissa ruotsin opiskelussa ovat opiskelijoiden asenteet ja motivaatio kieltä kohtaan. Tavoitteenamme on selvittää, miten saamme opiskelijat innostumaan ja opintokokonaisuuden sisällöstä mahdollisimman opiskelijalähtöistä, Mäntysalo sanoo.
Kansallista yhteistyötä yli korkeakoulurajojen
Svenska upp -hankkeessa tehdään kansallista yhteistyötä yli korkeakoulurajojen. Opettajat rakentavat kurssimoduuleita opettajapareina. Parityöskentelyssä on sekoitettu yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen henkilöstöä.
Ammattikorkeakoulujen osuutta hankkeessa koordinoi Tampereen ammattikorkeakoulu TAMK. Kielten ja viestinnän opettajien päällikkö, lehtori Kirsi Saarinen TAMKista kertoo, että yhteistyöskentely vahvistaa verkostoja ja samalla uudistaa opettajien ajattelua.
– Hankkeen työskentelytapa syventää asiantuntijuutta ja tuo uusia ideoita opettajille, Saarinen sanoo.
Digiä ohjauskäytänteet edellä
Digitaalisella pedagogiikalla on Svenska upp -hankkeessa keskeinen rooli, sillä oppimateriaaleja tehdään suoraan digiympäristöön. Digipedagoginen asiantuntija Henri Annala TAMKista kertoo, että opintokokonaisuudessa hyödynnetään moderneja työkaluja ja tekoälyä, jota myös opiskelijat pääsevät käyttämään.
Tavoitteena on käyttää digivälineitä, mutta ohjauskäytänteet edellä.
– Hankkeessa opettajilla on iso mahdollisuus miettiä uudenlaisia lähestymistapoja kielen opetukseen. Nyt ei lähdetä kielioppi edellä, vaan on lupa innovoida – vain mielikuvitus on rajana! Annala sanoo.
Lue lisää Svenska upp -hankkeesta sen verkkosivuilta.
