Hyppää pääsisältöön

Kiitti kun katsoit, käy follaamassa – Someyrittäjyys rikkoo työn ja huvin rajat

Julkaistu 20.4.2022
Tampereen korkeakouluyhteisö
Kuva: Jonne Renvall, Tampereen yliopisto
Somevaikuttaja, bloggari ja tubettaja ovat nykyisin monen nuoren toiveammatteja. Homma saattaa näyttää hauskalta ja helpolta puuhalta, joka on maustettu ripauksella glamouria. Some on kuitenkin yhä useammalle ammattimaista yrittäjyyttä.

Tubettaminen, livestriimaus ja muu videosisällön tuottaminen ja jakaminen ovat uusia nykyajan digiammatteja, joissa rikkoutuvat työn ja huvin rajat. Kun vapaa-ajan harrastuksen taltiointi, olipa se sitten pelaamista, kokkausta, filosofointia, autoja tai keppihevosia, muuttuu ammatiksi yhä useammilla, ollaan työelämän saralla uuden äärellä. 

– Mitä tapahtuu, kun rakkaus lajiin muuttuu työksi? Meillä ei ole vielä kunnollista ymmärrystä siitä, millaisia uudet digiammatit ovat, mitä kaikkea niiden tekeminen vaatii tai miten vapaa-ajan toiminnasta ylipäänsä tulee työtä. Vaikka moni ei välttämättä näe someyrittäjyyttä työnä sen perinteisessä mielessä, se voi olla tekijälleen hauskan lisäksi hyvinkin raskasta ja haastavaa digiyrittäjyyttä, Maria Törhönen sanoo.

Törhönen väitteli elokuussa Tampereen yliopistossa yksilöiden videosisältöjen tuotannon ammatillistumisesta ja sen tavasta yhdistää työ ja vapaa-aika.

– Toiminnan ammattimaisuus on tullut näkyvämmäksi, etenkin juuri videostriimauksen ja tubettamisen parissa, Törhönen sanoo.

– Videosisältöjen tuotannossa hyvin monenlaisista taustoista tulevilla ihmisillä ja erilaisilla sisällöillä on mahdollisuus onnistua. Kaupalliset videosisältöalustat – kuten Youtube ja Twitch – tukevat ammattilaiseksi ryhtymistä ja rahan tienaamista videosisältöjä tuottamalla. Uusien sosiaalisten medioiden ja videoformaattien kehitys, kuten tarinaformaatit Instagramissa ja Facebookissa sekä lyhyet videoformaatit muun muassa Tiktokissa ja Snapchatissa, ovat kasvattaneet videosisältöjen suosiota ja katsojamääriä, Törhönen sanoo.

– Videotuotannon suosion kasvaessa videopalvelut ovat alkaneet myös huomioida menestyneitä videoiden julkaisijoita. Monissa palveluissa tuottajille on tarjolla eri tason kumppanuusohjelmia, joiden avulla tuotannosta voi kehittää yhä ammatillisempaa toimintaa.

Korona-ajan digielämä muuttaa työelämää

Uuden ajan ammattien ymmärryksestä on hyötyä laajemminkin. Työkulttuuri on suuressa muutoksessa koronan myötä. Digitaalisuus ja etätyö mahdollistavat vanhojen alojen muuttumisen ja uusien nousun, ja some tarjoaa monia mahdollisuuksia tehdä työtä uudella tavalla. Myös jotkut perinteisemmät ammatit hivuttautuvat somen puolelle.

– Somen sisällä on jo nyt paljon erilaisia digiammatteja, kuten bloggaajat tai somevaikuttajat eli influensserit sekä pelimaailmassa suosiotaan kasvattavat elektronisen urheilun pelaajat eli esports-pelaajat ja pelien juontajat eli shoutcasterit. On syntynyt myös agentuureja, jotka tukevat näiden ammattien kaupallistumista ja kehittymistä.

Maria Törhönen väitteli elokuussa yksilöiden videosisältöjen tuotannon, kuten tubettamisen ja striimaamisen, ammatillistumisesta ja sen tavasta yhdistää työ ja vapaa-aika.Kuva: Jonne Renvall, Tampereen yliopisto

Myös koulutusta tarvitaan. Tampereella käynnistyy tammikuussa 2022 TAMKin Proakatemian uusi opintokokonaisuus: Influencers Academy. Se on suoraan vaikuttajille ja sellaisiksi haluaville suunnattu AMK-tutkinto – ensimmäinen laatuaan. Siinä nykyiset ja tulevat vaikuttajat voivat opiskella samalla, kun jatkavat oman uransa edistämistä.

Maria Törhönen pitää Influencers Academya merkkinä uusien ammattien arvostuksen noususta.

– Vaikka sometyö eroaa perinteisestä työstä, se on aidosti yrittäjyyttä ja kovaa hommaa. Koska someammatit ovat etenkin nuorten ammatteja, ymmärrystä ja tukea tarvitaan. Influencers Academy lisää yrittäjäosaamista, mikä on erittäin hyvä. Meillä on oltava rakenteita, jotka tukevat somealan nuoria yrittäjiä ja heidän ammattinsa kehittymistä.

Nuoret persoonat pelissä

Sometyö hyvine ja huonoine puolineen osuu yksiin sen kanssa, mitä nuoret vuoden 2019 Nuorisobarometrin mukaan kaipaavat työelämältä. Nuoret toivovat työltä mielekkyyttä ja työelämään siirtyminen innostaa, mutta samaan aikaan työelämän pelätään kuormittavan liikaa. Monen mielessä työn ja vapaa-ajan rajat hälvenevät. Yli 70 prosentin mielestä yrittäjämäistä asennetta ja taitoa tarvitaan tulevaisuudessa kaikessa työssä.

Miten tekemistä rajataan, kun työaikoja ei ole?

Maria Törhösen mukaan olisikin tärkeää ottaa kovaa vauhtia kasvava ala vakavasti ja miettiä, millaista työ on ja millaista tukea ja koulutusta sitä tekevät tarvitsevat.

– Sometyötä tehdään usein persoonalla ja harva tubettaja pystyy hankkimaan itsellensä loman ajaksi tuuraajaa. Miten tekemistä rajataan, kun työaikoja ei ole? Miten tekijä voi olla yhtä aikaa jatkuvassa vuorovaikutuksessa yleisönsä kanssa ja pitää huolta omasta jaksamisestaan? Miten olla yhtä aikaa aito oma itsensä, kuten somessa vaaditaan, ja työtään yrittäjänä tekevä ammattilainen, Törhönen pohtii.

– Työläässä someyrittämisessä auttaa jaksamaan se, jos työssä säilyy riittävän hyvin se huvin elementti, joka asian pariin alun perinkin veti. Koska tekeminen on usein niin henkilökohtaista, sitä on hankala tehdä vain tulojen vuoksi.

Mitä seuraavaksi?

Jos haluaa nähdä somealan tulevaisuuteen, voi vilkuilla Aasian suuntaan. Sinne Maria Törhöstäkin kiinnostaisi seuraavaksi suunnata. Etelä-Koreassa hän ehti jo käydä, vaikkei siellä tehty tutkimus väitöskirjaan vielä mahtunutkaan.

– Aasia on pelaamisen ja somen suhteen oma maailmansa. Siellä alan historia on pidempi ja lähtökohdat erilaiset: erilaisia internetkahviloita oli jo varhain, pelaaminen on ollut laajasti suosittua. On suuria julkkiksia ja pienten yhteisöjen omia staroja. Kaupallisuus ylipäätään on isommassa roolissa.

Kirjoittaja: Sanna Kähkönen