Kestävän yhteiskunnan rakentajat – uusia näkökulmia sosiaaliseen vastuuseen

Aamiaistilaisuuden järjesti TampereMissio ry yhteistyössä Tampereen ammattikorkeakoulun (TAMK), VTS-Kotien ja Pirkanmaan Osuuskaupan kanssa. Mukana oli laaja joukko kuulijoita, jotka olivat kiinnostuneita vaikuttavasta yhteistyöstä, sosiaalisen vastuun kehittämisestä ja kestävän elämän edistämisestä yhteiskunnassa.

Tilaisuuden avasi TampereMission järjestöjohtaja Matti Helin, joka esitteli yhdistyksen toimintaa ja juuria. Esimerkkinä esiin nostettiin muun muassa Linja 20 -hanke, jossa TampereMissio, Diakonissalaitos Vamos ja TAMK tekivät yhteistyötä tukeakseen nuorten polkuja elämässä. Hanke osoitti, miten sosiaalinen vastuu voidaan tuoda konkretiaan – ei vain hyvänä aikeena, vaan mitattavina vaikutuksina. Tulokset olivat merkittäviä sekä yksilöiden elämänlaadun että yhteiskunnallisen hyödyn näkökulmasta.

Korkeakoulun ja työelämän yhteistyö kasvattaa vastuuseen

TAMKin rehtori Mika Hannula toi tilaisuuteen korkeakoulumaailman näkemyksen. Hannula aloitti tehtävässään vuoden 2025 alussa, ja kertoi viihtyvänsä erityisesti TAMKin tekemisen meiningissä. Hannula avasi TAMKin strategista tilaa: oppilaitoksella menee hyvin, sillä TAMKilla oli tämän vuoden yhteishaussa toiseksi eniten hakijoita, ja 25-vuotiaat ja sitä nuoremmat pitävät TAMKia kiinnostavimpana korkeakouluna.

TAMKilla on kuitenkin myös kehityskohteita. Hannula nosti esiin tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnan (TKI), jossa TAMK on vielä kehitysvaiheessa verrattuna muihin korkeakouluihin. Tavoitteena on vähintään kaksinkertaistaa TKI-toiminta viiden vuoden kuluessa. Tämä edellyttää paitsi resursseja myös aitoa yhteistyötä työelämän ja muiden sidosryhmien kanssa.

Rehtori Hannula painotti myös opiskelijoiden yhteiskunnallista osallisuutta ja osallistamista.

– On tärkeää, että opiskelijat kokevat itsensä arvostetuiksi ja löytävät merkityksen omalle työlleen ja tulevalle uralleen. Harjoittelupaikat, projektityöskentelyt ja kesätyöt eivät ole vain työelämäkokemuksia – ne ovat myös tapoja kytkeytyä yhteiskuntaan ja kasvaa vastuullisiksi toimijoiksi.

Merkityksellisyyden etsintä murroksen ajassa

Tilaisuuden pääpuhuja oli Itä-Suomen yliopiston professori Arto O. Salonen, joka piti esityksensä aiheesta Kestävään elämään ja yhteiskuntaan siirtyminen – Yritysten mahdollisuudet yhteiskuntavastuun ja kestävän tulevaisuuden edistämisessä. Salonen käsitteli ihmisen roolia planeetan kantokyvyn rajoilla – olemme siirtyneet antroposeeniin – aikaan, jolloin yksi laji, ihminen, muokkaa koko planeetan tulevaisuutta. Massakulutus on muuttunut normaaliksi, mutta samalla olemme sokeita omalle vaikutusvallallemme ja asemallemme.

Salonen kertoi, että yhteiskuntaamme ohjaa myös tarinoiden puute. Työ voi olla tärkeää, kuten energiatehokkuuden tai puhtaan veden ratkaisujen parissa toimiminen, mutta ilman suurempaa kertomusta työn taustalla, ihmiset kokevat sen usein merkityksettömäksi. Hän kannusti yrityksiä esittämään itselleen olennaisia kysymyksiä: Miksi organisaatio on olemassa? Mitä maailmasta puuttuisi ilman sitä?

Lisäksi Salonen toi esiin, että kestävyys ei ole vain ympäristöasia. Ilmastonmuutos, biodiversiteetin väheneminen ja resurssien ehtyminen liittyvät suoraan yhteiskunnalliseen oikeudenmukaisuuteen ja elämän edellytyksiin. Hänen mukaansa yhteinen päämäärä on olennaista – ilman sitä ihmiset liikkuvat eri suuntiin.

– Ilman päämäärää ihmiset juoksevat eri suuntiin: toiset oikealle, toiset vasemmalle, eikä kokonaisuus liiku minnekään. Puhuminen päämääristä antaa toiminnalle suunnan. Eri ihmiset voivat lähestyä samaa päämäärää eri tavoin, mikä on arvokasta – mutta jos päämääristä ei puhuta, suuntaa ei ole. Siksi tarvitsemme näkyjä hyvistä tulevaisuuksista. Huonoista tulevaisuuksista ei tarvitse puhua, sillä media hoitaa sen jo liiankin hyvin.

Arjen pienet teot – kuten liikkumistavat tai ruokavalinnat – ovat Salosen mukaan kannanottoja. EU:n tutkimuksen mukaan jokainen kävelty kilometri tuottaa 37 senttiä yhteiskunnallista hyötyä, kun taas yksin ajettu automatka tuottaa 11 senttiä haittaa. Liikkumattomuus on noussut kansanterveydelliseksi kriisiksi.

Professori Salonen muistutti kaiken kehityksen perustuvan siihen, että joku kyseenalaistaa nykytilan. Erilaisuus on se voima, joka puskee yhteiskuntaa eteenpäin – ei samanlaisuus. Meidän tehtävämme on luoda tila, jossa jokainen voi kokea itsensä arvokkaaksi juuri sellaisena kuin on.

– Ihmiset eivät toimi arvojensa mukaisesti usein siksi, etteivät usko muutoksen olevan mahdollista. He uskovat, että sama polku jatkuu. Mutta historia osoittaa toisin. 150 vuotta sitten elinajanodote oli 40 vuotta – nyt se on kaksinkertaistunut. Aiemmin Nobelin palkinto saatettiin myöntää tuholaismyrkylle – nykyään tiedämme paremmin. Muutos on siis mahdollista, kun se tehdään tietoisesti, Salonen summasi.

Ihmisen paikka maailmassa ei ole ennalta määrätty, vaan se on jatkuvaa eettistä, yhteiskunnallista ja henkilökohtaista valintaa. Arto O. Salosen puheenvuoro muistuttaa, että tulevaisuus ei tapahdu meille – me rakennamme sen. Vastuullisuus, merkityksellisyys ja suunta ovat avainkäsitteitä, joiden kautta yhteiskunnat ja yksilöt voivat uudistua. Emme tarvitse täydellisyyttä, mutta tarvitsemme päämääriä. Tarvitsemme myös toisiamme – ei vain selvitäksemme, vaan elääksemme hyvää, merkityksellistä elämää yhdessä tällä ainoalla planeetalla.

Vastuullista asumista ja monimuotoista työelämää

Tampereen suurin vuokranantaja, VTS-Kodit Oy, oli myös mukana tilaisuudessa strategiajohtaja Kristian Unkurin edustamana. VTS-Kodit on Tampereen suurin yleishyödyllinen vuokranantaja, jonka vuokrat ovat keskimäärin 19 % kaupungin keskiarvoa edullisemmat. Unkurin mukaan vastuullisuus näkyy arjen sujuvuudessa, ympäristövaikutusten vähentämisessä ja yhteisöllisyyden tukemisessa. Digitaaliset työkalut auttavat seuraamaan vedenkulutusta ja hiilijalanjälkeä. Asukkaille tarjotaan yhteisiä tiloja ja tapahtumia, kuten Särkänniemi-päivä. Erityisesti Likellä-kerhotoiminta on saanut kiitosta ikäihmisten yksinäisyyden ehkäisystä. Kerhoja on lähes 50 ja niissä toimii noin 600 ihmistä.

Pirkanmaan Osuuskaupan (POK) rekrytointipäällikkö Heini Salo toi tilaisuuteen työnantajan näkökulman erityistä tukea tarvitsevien henkilöiden työllistämisestä. POK korostaa sosiaalista vastuuta työllistämällä erityistä tukea tarvitsevia henkilöitä. Rekrytointipäällikkö Heini Salon mukaan heidän strategiansa kulmakivet – ihmiset ensin, jatkuva parantaminen, asiakaskokemus ja tuloksellisuus – tukevat tätä tavoitetta. Vuodesta 2023 lähtien täsmätyöllistäminen on ollut pysyvä toimintamalli, jossa työntekijät aloittavat kevyellä sopimuksella ja saavat tuekseen henkilökohtaisen ohjaajan. Malli edistää osallisuutta ja rikastuttaa työyhteisöä.

Tilaisuuden lopuksi Ville Mäkilä esitteli Auttamisesta arkea -lahjoituskorttimallin, jolla yksityinen tai yritys voi helposti ja konkreettisesti olla mukana auttamassa. Sivusto esittelee 404 suomalaista apua tarvitsevaa kohdetta. Tavoitteena lahjoituskorttimallilla on turvata suomalainen hyvinvointi kestävällä ja oikeudenmukaisella tavalla. Auttaa siellä missä apua tarvitaan.

Kohti kestävämpää huomista

TampereMission aamiaistilaisuudessa korostui, että sosiaalinen vastuu ei ole vain hyväntekeväisyyttä tai imagollinen lisä, vaan keskeinen osa kestävää yhteiskuntaa. Merkityksellisyyden kokemus työssä, osallisuus arjessa ja ympäristön kantokyvyn turvaaminen liittyvät kaikki toisiinsa.

Yhteistyö eri toimijoiden – oppilaitosten, järjestöjen ja yritysten – välillä on avain siihen, että voimme rakentaa yhteiskuntaa, jossa jokainen otetaan paremmin mukaan ja jossa kohdellaan ihmisiä oikeudenmukaisesti. Jokainen puheenvuoro osoitti, että pienilläkin teoilla voi olla suuri vaikutus, kun toimitaan yhdessä.

Lopulta kyse on siitä, millaisen tarinan haluamme itsestämme kertoa. Olemmeko mukana hyvässä tarinassa vai juoksemassa päämäärättömästi? Se on valinta – ja se valinta tehdään joka päivä.