Professori Laura Ahva tutkii muuttuvaa journalismia ja valaa uskoa sen tulevaisuuteen: ”Journalismin tarve ei lakkaa olemasta”

Mitä tutkit?

Tutkin journalismia, pääasiassa journalismin tekemistä työnä. Viime aikoina olen tutkinut erityisesti journalismin ja sen naapurikenttien välistä vuorovaikutusta. Tutkin, miten muiden kuin journalistien osallisuus vaikuttaa toimitukselliseen työhön. Digitalisoitumisen myötä esimerkiksi data-analytiikka ja ohjelmistot ovat tulleet vahvasti toimitustyön arkeen mukaan.

Toinen näkökulma osallisuuteen on tapahtumajärjestämisen rooli journalismissa. Nykyään on yhä enemmän journalistisia tapahtumia, kuten keskustelutilaisuuksia tai jopa teatteriesityksiä, jotka ovat pohjaltaan journalistisia. Siksi tutkin myös tapahtumatuottajien työtä ja heidän vuorovaikutustaan journalistien kanssa. 

Lisäksi olen kiinnostunut ulkoisten rahoittajien roolista journalistisissa innovaatioissa. Mille innovaatioille esimerkiksi erilaisissa kilpailuissa annetaan rahaa ja miksi, mitkä ideat nähdään kehittämisen arvoisiksi? 

Pidempään olen tutkinut yleisön osallistumista ja osallistamista journalismissa. Yleisön huomioiminen ja ottaminen mukaan journalismiin kiinnostavat minua.

Miksi tutkimuksesi on tärkeää?

Tarvitsemme faktapohjaista tietoa, jotta voimme ymmärtää yhteiskuntaamme. Journalistiset organisaatiot ovat keskeisessä roolissa tuottamaan tätä tietoa. Sen takia on tärkeää ymmärtää, miten journalismi toimii ja pohtia, miten se voisi toimia paremmin.

Uutistyö on erittäin nopeasyklistä. Journalismin tutkija voi hidastaa ja pysähtyä tarkastelemaan toimintaa aivan eri tavalla kuin toimittajat. 

Tutkimme esimerkiksi pitkittäistutkimuksemme avulla Tampereen yliopistosta ja Turun ammattikorkeakoulusta valmistuvia journalisteja ja heidän urapolkujaan kymmenen vuoden ajan. Olemme nyt puolivälissä. Hitaan tutkimuksen tekeminen on tärkeää, jotta ymmärrämme nykyisyyttä ja tulevaisuutta. Jos sitä ei tehdä yliopistolla, kukaan ei tee sitä. On tärkeää ymmärtää, että tulosten esille saaminen voi viedä aikaa.

Välillä arkipuheessa viestintä, media ja journalismi menevät iloisesti sekaisin. Journalismi toimii toki viestintä- ja mediamuotojen kanssa samalla kentällä, mutta omien periaatteidensa, esimerkiksi Journalistin ohjeiden, mukaisesti. Journalismi on aina ajankohtaista ja totuuteen pyrkivää. Tämän erityisyyden kirkastaminen ja journalismin puolustaminen on myös tärkeää.

Kuva: Jonne Renvall / Tampereen yliopisto

Millainen olet opettajana?

Aloitin vastikään pitkästä aikaa maisteriseminaarien pitämisen. Sain houkuteltua opiskelijat paikan päälle ja istumme nyt ringissä keskustelemassa ja opettelemassa tutkimuksen tekoa. Tällainen työskentelytapa inspiroi valtavasti, sillä se on jo lähellä kollegiaalista ajatusten kehittelyä. 

Ajattelen, että opettajana haluankin olla nimenomaan ajatusten herättäjä ja rohkaista oman ajattelun kehittämiseen.

Pidän opettamisesta etenkin sen vastavuoroisuuden takia. Usein omassa päässä sekamelskana olevat aiheet selkeytyvät, kun niitä jäsentää muille ja muiden kanssa. 

Mitä haluaisit tutkia seuraavaksi ja miksi?

Haluaisin tutkia datan ja tekoälyn teemoja journalismissa lisää. Digitalisaatio ja tekoäly muuttavat journalismia. Tekoäly voi tuoda työkaluja ja apureita, joita on jo nyt käytössä. Samalla se kuitenkin muuttaa journalismia järjestelmätasolla. 

Meidän on siksi jatkossa tarkasteltava perusasioita, kuten uutiskriteerejä, lähdekritiikkiä ja faktantarkistusta. Miten toimittajat voivat tekoälyn aikakaudella varmistua siitä, että jokin asia on totta? Entä mistä ja miten valita luotettavat lähteet? Palaamme ikiaikaisiin peruskysymyksiin. Tarvitsemme paluuta perusteisiin, mutta uudessa kontekstissa.

Mitä teet vapaa-ajallasi?

Kymmenen vuotta sitten pistimme työkavereiden kanssa bändin pystyyn sillä ajatuksella, että aikuisten muskari olisi kiva harrastus. Opettelin silloin soittamaan rumpuja. Nyt minulla on toinenkin bändi, jonka kanssa teemme myös omia biisejä.

Luovuus on hyvää vastapainoa työlle. Musiikki on uudempi harrastus, tanssia olen harrastanut jo pitkään ennen bändiprojekteja.

Tervetuloa seuraamaan uusien professorien juhlaluentoja 11.5.2026