Kansainväliset opiskelijat pääsevät harjoittelussa kiinni työelämään

Hosea Barkonga on neljännen vuoden sairaanhoitajaopiskelija, joka päätyi opiskelemaan hoitoalaa Tampereelle monien sattumien summana. Kenialaisessa yliopistossa kemiaa pääaineenaan lukenut luonnontieteiden kandidaatti oli kuullut hyvää Suomen koulutusjärjestelmästä. Haku TAMKin sairaanhoitajakoulutukseen oli myös sopivasti auki, ja niin hän päätyi Tampereelle. 

– Olin lukenut paljon suomalaisen terveydenhuoltojärjestelmän ja koulutuksen korkeasta tasosta. Sen lisäksi Tampere vaikutti todella vieraanvaraiselta paikalta – mitä se on ollutkin, Barkonga kuvailee. 

Kielitaito ja ammatillisuus kehittyvät vastaamaan työelämän vaatimuksia 

Sairaanhoitajaopiskelijoiden opintoihin kuuluu 11 harjoittelua ja ne järjestetään eri paikoissa. Barkongan mieleenpainuvin harjoittelukokemus on ollut se, kun potilas antoi postikortin lähetettäväksi hänen perheelleen Keniaan. 

– Juttelin ensimmäisenä päivänäni asiakkaan kanssa ja seuraavan kerran kun tulin töihin, hänellä oli minulle pieni yllätys: tämä postikortti. Postimaksut oli maksettu valmiiksi ja kortti oli perillä Keniassa parissa päivässä. 

Alan harjoittelupaikkoja haetaan valtakunnallisesta Jobiili-järjestelmästä, ja suurin osa pesteistä on suunnattu suomenkielisille opiskelijoille. Jos harjoittelun ohjauskieleksi on merkitty suomi, paikkaa ei voi hakea opiskelija, joka tarvitsee vielä tukea kielitaidossaan. 

– Ulkomaalaistaustaiset opiskelijat ovat usein ikään kuin ylimääräisiä hakijoita. Paikat saadaan heille etsimällä käsin ja soittelemalla, kertoo Johanna Kangaspunta, hoitoalan opettaja Tampereen ammattikorkeakoulusta. 

Kangaspunta korostaa ammatillisen osaamisen ja suomen kielen oppimisen olevan vahvasti yhteydessä. Työharjoitteluun pääseminen on siksi ensiarvoisen tärkeää. Suomen kieltä voi opiskella kursseilla ja käydä keskusteluryhmissä, mutta ammatillinen kieli kehittyy parhaiten, kun sille altistuu joka päivä työympäristössä. 

– Kun lukee paljon hoitokertomuksia ja mitä muut ammattilaiset kirjaavat, oppii myös sen ammatillisen sanaston. Työympäristössä pääsee tekemisiin monipuolisesti erilaisten ihmisten kanssa: on eri ikäisiä ja eri murteita, Kangaspunta sanoo, 

Hosea Barkonga kertoo oppineensa suomen kielen lähes kokonaan harjoittelupaikoissaan. 

– Kaikissa paikoissa käytetään hieman eri sanoja kommunikointiin eli oppiminen on jatkuvaa, Barkonga kertoo. 

Kielen oppimisen lisäksi harjoittelujaksoilla luodaan ammatillista verkostoa, tutustutaan suomalaiseen kulttuuriin ja alan toimintaympäristöön sekä saadaan vertaistukea muilta opiskelijoilta. 

– Koulussa voidaan opettaa paljon asioita, mutta on tärkeää, että opiskelija pääsee toimimaan aidossa toimintaympäristössä, jossa ollaan vuorovaikutuksessa työyhteisön ja ohjaajan, sekä tietysti myös asiakkaiden eli potilaiden kanssa, Kangaspunta toteaa. 

Kangaspunta nostaa esille myös sen, että kansainvälisyys ja monipuolisuus hoitohenkilökunnassa tuo mukavaa vaihtelua myös terveydenhuollon asiakkaille. 

– Potilaat ovat olleet kiinnostuneita kysymään opiskelijalta asioita ja ovat sitä mieltä, että opiskelijat tuovat hoitopaikkaan uusia tuulia. Se koetaan kauhean positiivisena ja virkistävänä – yksikin ohjaaja kertoi erään potilaan sanoneen: ”Oli jo aikakin saada tänne kansainvälistä meininkiä.” 

Ohjaus ja palaute siivittävät menestykseen 

Tärkeiden työelämätaitojen oppimisen lisäksi harjoittelujaksot ovat loistava mahdollisuus saada jalkaa oven väliin työmarkkinoilla. Pirkanmaan hyvinvointialueen osastonhoitaja Christina Ren kertoo, että usein hyvin suoriutuneille opiskelijoille tarjotaan harjoittelun jälkeen mahdollisuutta kesätyöhön. 

– Kuusi TAMKin kenialaistaustaista sairaanhoitajaopiskelijaa haki kesätöihin meidän psykogeriatriselle osastollemme. Lopulta kolme heistä palkattiin kesäksi töihin. Ulkomaalaistaustaisille opiskelijoille tarjottavat työmahdollisuudet auttavat houkuttelemaan ja pitämään kiinni korkeasti koulutetuista kansainvälisistä osaajista, Ren kertoo. 

Ren on saanut opiskelijoiden työskentelystä hyvää palautetta niin henkilöstöltä kuin potilailta. Opiskelijat ovat hänen mukaansa olleet ystävällisiä ja innokkaita. Juuri palautteen saaminen on tärkeää opiskelijoiden kehittymisen kannalta. 

– Opiskelijat saavat harjoittelupaikoissa koko ajan palautetta asiakkailta ja ohjaajilta, jotta ammatillisuus ja kielitaito pääsevät kehittymään sille ammatilliselle tasolle, joka se pitää sitten työelämässä olla, Johanna Kangaspunta sanoo. 

Kukaan ei ole kuitenkaan seppä syntyessään. 

– Opiskelijoiden kielitaito, samoin kuin ammattitaitokin, vielä kehittyvät harjoitteluiden aikana. Ei heidän tarvitsekaan olla siinä vaiheessa valmiita, Kangaspunta rohkaisee. 

Harjoittelupaikkojen ohjaajat saavat paljon kiitosta niin Barkongalta kuin Kangaspunnaltakin. Ohjaajilla on suuri merkitys opiskelijoiden menestyksen kannalta. 

– Harjoittelujaksot ovat niin onnistuneita siksi, että työympäristö ja ohjaaja ovat olleet niin kiinnostuneita opiskelijoista. He ovat tukeneet aivan valtavasti ja tarjonneet oppimismahdollisuuksia, sekä sitkeästi puhuneet ensisijaisesti suomea ja tarvittaessa tukeneet sitten esimerkiksi englannilla. He ovat todella sydämestään paneutuneet, Kangaspunta iloitsee. 

Barkonga vahvistaa, että harjoittelupaikoista on jäänyt mieleen mukavien asiakaskohtaamisten lisäksi erityisesti ohjaajien antama tuki. 

– Monet ystäväni ovat ystävystyneet ensimmäisten harjoittelupaikkojensa ohjaajien kanssa, ja saattavat olla edelleen yhteydessä heihin, hän kertoo. 

Tampereen ammattikorkeakoulussa on otettu ilolla vastaan sekä opiskelijoiden että työelämän edustajien hyvät kokemukset onnistuneista harjoitteluista ja kesätyöjaksoista 

– Työelämälähtöisenä korkeakouluna juuri tällainen tiivis yhteistyö on toimintamme ytimessä. Kannustan kaikkia organisaatioita ottamaan rohkeasti kansainvälisiä opiskelijoita harjoitteluihin ja kesätöihin. Se on paras tapa päästä kiinni suomalaiseen työelämään. Samalla organisaatiot oppivat itsekin ja saattavat jopa löytää uusia globaaleita markkinoita, TAMKin vararehtori Ari Sivula sanoo. 

Onnistumiset luovat uusia unelmia 

Suurin osa opiskelijoista on viihtynyt hyvin ensimmäisissä oman alan työpaikoissaan. Monet saavat mukaansa kokemuksia, jotka he tulevat muistamaan lopun elämäänsä. Ohjaavalle opettajalle ei jää usein muuta tehtävää kuin hymyillä ylpeänä. 

– Me näemme, miten opiskelijat loistavat, kun he kertovat niistä kokemuksista, mitä kaikkea hienoa he ovat saaneet tehdä ja oppia. Vaikka opiskelijat eivät varmaan näe sitä itse, niin me kyllä näemme sen muutoksen ja kehityksen, varsinkin jos tunnemme opiskelijat pitkältä ajalta. Yksikään opiskelija ei ole sama ihminen kun harjoittelu päättyy, Kangaspunta summaa. 

Barkonga on kokenut saaneensa myös TAMKin puolesta tarpeeksi ohjausta ja tukea. Hän kokee, että TAMKissa opiskelija ei jää opintoihin liittyvien huoliensa kanssa yksin. 

– Kansainvälisenä opiskelijana voi olla vaikeaa yhdistää opinnot, perhe ja toimeentulo Suomessa. Onneksi täällä on myös ihmisiä, jotka ymmärtävät kansainvälisten opiskelijoiden usein kohtaamat vaikeudet – kuten esimerkiksi TAMKin opettajat ja muu henkilökunta. Olen nähnyt, miten paljon opiskelijoita autetaan. Opettajilta voi pyytää apua matalalla kynnyksellä. 

Valmistuttuaan Barkonga aikoo asettua Suomeen. Tulevaisuuden unelmiin kuuluu ihmisten auttaminen työn kautta sekä mahdollisesti vielä opintojen jatkaminen. 

– Haluaisin tehdä työtä, jossa pääsee tekemään diagnostiikkaa ja erilaisia tutkimuksia potilaan tilanteen selvittämiseksi. En ole sulkenut pois lääkärin opintojakaan. 

Tee yhteistyötä TAMKin kansainvälisten opiskelijoiden kanssa 

Tutustu työnantajille tarjoittuihin palveluihin.  

  

Teksti: Saga Tanner ja Anna-Maria Balk
Kuva: Hosea Barkonga