Koulutusviennin perhosefekti: arkkitehtuurin opetuksella kohti kestävää kehitystä
Kiina on maailman suurin rakentaja, joka tuottaa yli 15 % kaikista globaaleista hiilidioksidipäästöistä. Kiinan kaikki hiilidioksidipäästöt ovat 31,5 % maailman hiilidioksidipäästöistä, ja rakentaminen tuottaa 50 % Kiinan päästöistä.
– Meillä on koko maapalloa koskevia asioita ratkaistavaksi, kuten ilmastonmuutos. Kiinassa päästöluvut ovat järkyttäviä. Emme voi toimia niin, että laitamme laput silmille ja ajattelemme, että me nyt täällä Suomessa lisäämme eristeitä seinään ja sitten on hienosti asiat. Meidän pitää olla läsnä tässä maailmassa: tehdä yhteistyötä, vaikuttaa ja olla aktiivisia eri ihmisten, kulttuurien ja maiden kanssa, Kasmir Jolma sanoo.
Yhteistyötä Weihai Vocational Collegen kanssa tekee useita opettajia TAMKista. Jolma on arkkitehtuurin vastaava opettaja. Opiskelijoita hänellä on 140 kahdessa ryhmässä. Tänä vuonna opetusta on ollut paikan päällä noin 160 tuntia, ja etänä saman verran. Sivutoimisen tuntiopettajan työn lisäksi Jolma pyörittää Tampereella omaa arkkitehtitoimistoaan.
Opiskelijat ovat olleet Jolman opetuksessa toista vuotta. Viimeisimmän kurssin aiheena loka–marraskuun vaihteessa oli tekoäly, jota hyödynnettiin kaupunkisuunnittelun ja rakennussuunnittelun ideoinnissa ja visualisoinnissa.
Kestävyysajattelu sisäänrakennettuna koulutuksessa
TAMKin koulutuksessa kiinalaiset opiskelijat tutustuvat Suomen arkkitehtuuriin ja suunnittelukäytäntöihin osana kolmevuotisia opintojaan, jokaisella vuosikurssilla usean eri kurssin muodossa. Koulutus toteutetaan paikallisen yliopiston rahoituksella, ja hanketta koordinoi TAMKin jatkuvan oppimisen palveluja tarjoava Tree – Jatkuvan oppimisen palvelut. Kestävyysajattelu on sisäänrakennettuna kaikkiin koulutuksen sisältöihin.
TAMKin strategian mukaisesti kestävyys ja vastuullisuus tulee ottaa huomioon koulutuksen suunnittelussa ja toteutuksessa, jotta valmistuvilla opiskelijoilla on valmiudet soveltaa kestävyysosaamistaan ja kehittää työyhteisönsä kestävyyttä ja vastuullista toimintaa. Tästä hieno esimerkki on Kiinan koulutuksen intensiivityöpaja, jossa Jolman arkkitehtiopiskelijat rakensivat kiertotalouspaviljonkeja.
– Perinteisesti rakennusala ei ole kovin innovatiivinen eikä kokeilunhaluinen. Alalla jylläävät perinteiset tavat ja suunnitteluratkaisut, ja tekeminen on tosi manuaalista. Pienillä projekteilla voidaan testata innovatiivisia ratkaisuja, ja joskus uusista oivalluksista lähtee lumipallo vierimään. Lopulta näistä innovaatioista voi tulla valtavirtaa, eli niin kutsuttu perhosefekti voi tapahtua myös arkkitehtuurissa.
Weihain oppilaitoksessa vieraillessaan Jolma oli huomannut, miten paljon käyttökelpoista materiaalia kaupungin kujilla lojui käyttämättömänä päätyen jätteeksi. Tästä syntyi ajatus, että kiertotalouden teoreettisen opiskelun lisäksi opiskelijoiden olisi hyödyllistä kokeilla, mitä kiertotalous tarkoittaa käytännön suunnittelussa ja rakentamisessa. Aihe sopi hyvin Innovation in Architecture -kurssin sisällöksi, ja sen parissa myös jatketaan tulevilla kursseilla.
Ennen kurssin työpajaa opiskelijat olivat tutustuneet orientoivilla opintojaksoilla arkkitehtuurin peruskäsitteisiin ja kestävään kehitykseen suunnittelussa sekä toteuttaneet pienen suunnitteluharjoitustyön. Työpajassa voitiin tämän jälkeen keskittyä teorian sijaan käytännön tekemiseen. Työpajaan osallistui 74 opiskelijaa, jotka suunnittelivat ja rakensivat seitsemän kierrätysmateriaaleista tehtyä paviljonkia.
Opiskelijoiden kokemuksia TAMKin arkkitehtuurikoulutuksesta
"Suomen ihmiskeskeinen ja vähähiilinen rakennusfilosofia on virkistävää – kestävän kehityksen käsite on juurtunut jokaiseen suunnittelun ja rakentamisen vaiheeseen. Kyse ei ole pelkästään vihreiden rakennusmateriaalien käytöstä, vaan sopusoinnussa luonnon kanssa olevien rakenteiden suunnittelusta (esimerkiksi luonnonvalon maksimoiminen) ja pitkäaikaisen energiatehokkuuden priorisoinnista – syvällisestä ymmärryksestä, jota en ollut aiemmin saavuttanut." Cao Rui
"Olen havainnut erot kiinalaisten ja ulkomaisten opetusmenetelmien välillä sekä ideologiset erot siinä, miten oppilaita ohjataan luomaan. Uskon, että olen oppinut opettaja Kasmirilta paljon, ja opeista on minulle hyötyä koko elämäni ajan. Hänen huolellinen suhtautumisensa työhön, ainutlaatuinen esteettinen näkökulma ja vaiheittaiset ohjaukset, jotka kannustavat meitä ajattelemaan itsenäisesti, ovat kaikki arvokkaita asioita." Zhang Yuxuan
"Hankkimani tieto ja menetelmät auttavat minua edistämään kestäviä arkkitehtuurikäytäntöjä Kiinassa. Lähestymistapojen yhdistäminen mahdollistaa sen, että voin osallistua sellaisten rakennusten suunnitteluun, jotka eivät ole vain toiminnallisia ja ympäristövastuullisia, vaan myös kulttuurisesti ja esteettisesti harmonisia – tuoden merkityksellistä arvoa Kiinan arkkitehtoniseen maisemaan." Shao Chenchen
Opettajaopinnot tukivat kokeilupedagogiikan kehittämistä
Arkkitehdit opettavat paljonkin ilman pedagogista pätevyyttä. Kasmir Jolma on nyt pätevöitynyt arkkitehdin lisäksi ammatilliseksi opettajaksi. Hän onnistui limittämään opettajaopinnot yritystoimintansa ja opetuksensa oheen, ja opinnot kestivät reilun vuoden.
– Olen opettanut kauan, ja todennäköisesti tulee myös opettamaan jatkossa. Kun olen kerran valmistunut arkkitehdiksi, olen koko loppuelämäni arkkitehti. Sitä ei kukaan tule minulta ottamaan pois. Sama pätee opettajankoulutukseen, nyt olen vielä 68-vuotiaanakin opettaja.
Opettajakoulutukseen kuului kehittämistyön kurssi. Kiinan syksyn opetukset ja kahden viikon työpajajakso syksylle olivat jo sovittuina, ja työpaja soveltui erinomaisesti kehittämistyön aiheeksi.
– Kehittämistyön kurssilla löin kaksi kärpästä yhdellä iskulla. Oli pakkokin miettiä asioita, jotka ehkä ohittaisin, jos valmistelisin kurssia normitöiden ohessa tavalliseen tapaan.
Ammatillisen opettajankoulutuksen lehtori Katariina Hakala on ohjannut kehittämistyön 54 opiskelijalle vuosien varrella. Jolman työstä syntyi myös artikkeli TAMK Journaliin Hakalan ja Jolman yhteistyönä. Työtä on esitelty webinaareissa runsaalle joukolle opiskelijoita.
– Kasmirin opetus Kiinassa on hieno esimerkki siitä, miten opetuksessa pedagogisilla ratkaisuilla voi kutsua osallistujat mukaan tutkimaan, kehittämään ja innovoimaan – löytämään uusia ratkaisuja opetussuunnitelman suunnissa meitä ympäröiviin haasteisiin. Kuka tahansa voi tehdä hyviä innovaatioita, jos niille annetaan kasvualustaa, Hakala sanoo.
Opettajankoulutus on auttanut Jolmaa monin tavoin opetuksen suunnittelussa. Hän esimerkiksi päivitti luentodioja erilaisilla aktivoinneilla ja mietti ryhmätöitä.
– Opettajankoulutus antaa välineet siihen, miten opetetaan ja miten saadaan opiskelijat oppimaan, Katariina Hakala kertoo.
Kasmir Jolma on käynyt steinerkoulun ensimmäiseltä luokalta lukion loppuun. Se näkyy hänen työssään.
– Valitsin myös ammatillisessa opettajakoulutuksessa steinerpedagogiikan tutkimisen. Steinerkasvatus on saanut minut alkujaan tietoiseksi siitä, että on olemassa erilaista pedagogiikkaa. Havaitsen olevani steinerpedagoginen arkkitehtuurin opettaja. Sovellan paljon käsillä tekemistä, kokemuksellisuutta ja itseilmaisua.
Kirjoittaja: Emmi Rämö
