Huonossa taloudellisessa tilanteessa eläville nuorille kasautuu ongelmia terveydessä, sosiaalisissa suhteissa ja osallisuudessa
Vaikka Suomi on sijoittunut maailman parhaisiin maihin lapsiköyhyyden poistamisessa, osa lapsista ja nuorista elää Suomessa köyhyydessä. Kouluterveyskyselyn tulosten mukaan perheensä taloudellisen tilanteen koki melko tai erittäin huonoksi 5 prosenttia 8. ja 9. luokan oppilaista vuonna 2023. Tuoreimmassa vuoden 2025 kyselyssä osuus oli pysynyt samana. Se tarkoittaa yli 4 000:ta 8.- ja 9.-luokkalaista.
THL:n ja Tampereen yliopiston toteuttamassa tutkimuksessa tarkasteltiin nuorten kokeman perheen taloustilanteen ja hyvinvoinnin välisiä yhteyksiä neljällä osa-alueella vuoden 2023 kyselyaineistosta: koettu fyysinen ja psyykkinen terveys, sosiaaliset suhteet, väkivaltakokemukset sekä osallistumismahdollisuudet, kuten harrastukset tai luokkayhteisöön kuulumisen kokemus.
– Hyvinvoinnin eri osa-alueiden tarkasteleminen yhdessä on tärkeää ymmärtääksemme perheen huonon taloudellisen tilanteen laaja-alaiset vaikutukset. Köyhyys tarkoittaa monille lapsille ja nuorille myös osallistumismahdollisuuksien ja sosiaalisten suhteiden köyhyyttä, toteaa apulaisprofessori Mia Tammelin Tampereen yliopistosta.
Hyvinvointivajeet kasaantuvat
Tutkimuksen tulosten mukaan huonossa taloudellisessa tilanteessa elävistä nuorista 36 prosenttia koki hyvinvointivajeita kaikilla neljällä osa-alueella, kun taas taloudellisen tilanteensa hyväksi kokevilla nuorilla vastaava osuus oli seitsemän prosenttia.
Erot olivat suuria ja samansuuntaisia myös yksittäisten osa-alueiden sisällä.
Esimerkiksi nuoret, jotka arvioivat perheensä taloudellisen tilanteen huonoksi, kokivat selvästi useammin puutteita fyysisessä ja psyykkisessä terveydessä vähintään yhdellä tarkastellulla mittarilla (64 %) verrattuna nuoriin, jotka arvioivat taloudellisen tilanteensa hyväksi (28 %). Mittareita olivat kohtalainen tai vaikea ahdistuneisuus, vähintään kaksi viikkoa kestänyt masennusoireilu, toistuva itsetuhoinen käyttäytyminen, elämään tyytymättömyys ja huono fyysinen terveys.
Kokemus huonosta taloudellisesta tilanteesta yhdistyi nuorilla myös heikompiin sosiaalisiin suhteisiin, kuten yksinäisyyteen, perhesyistä kiusatuksi tulemiseen, vaikeuksiin keskustella vanhempien kanssa omista asioista sekä säännölliseen hoivavastuun kantamiseen perheenjäsenestä tai läheisestä. Myös kokemuksia henkisen, fyysisen tai seksuaalisen väkivallan kohteeksi joutumisesta oli näillä nuorilla muita yleisemmin.
Sosiaaliturvan leikkausten ei tulisi kohdistua toistuvasti kaikkein heikoimpiin
Yhä useampi perhe elää tiukassa taloustilanteessa. THL:n laskelmien mukaan vuosien 2024–2025 sosiaaliturvan leikkausten seurauksena 27 000 uutta lasta putoaa pienituloisuusrajan alapuolelle. Kasautuvat hyvinvointivajeet on tärkeää huomioida sosiaalipolitiikkaa kehitettäessä.
– Päätöksenteossa tulisi välttää etenkin kaikkein heikommassa asemassa olevien sosiaaliturvaan kohdistuvia samanaikaisia leikkauksia, sanoo THL:n tutkimuspäällikkö Johanna Närvi.
– Samaan aikaan on tärkeää huolehtia riittävistä resursseista lasten ja nuorten sosiaali- ja terveyspalveluissa ja kouluissa, joissa voidaan tukea talousvaikeuksissa olevien perheiden lasten hyvinvointia.
THL:n tutkimustiedote 27.11.2025
Lähde:
Tammelin, M., Lamberg, H., Närvi, J., Helenius, J. (2025) Perheensä taloudellisen tilanteen huonoksi arvioivien perusopetuksen 8.- ja 9.-luokkalaisten hyvinvointi. Kouluterveyskyselyn vuoden 2023 tuloksia. Tutkimuksesta tiiviisti 47/2025, Suomen sosiaalinen tila 4/2025. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Helsinki.
Tutustu kouluterveyskyselyn tuloksiin
Lisätietoja:
Mia Tammelin
Apulaisprofessori, tutkimusjohtaja
Lapsuuden, nuoruuden ja perheen tutkimuskeskus
Tampereen yliopisto
Puh. 050 479 3680
mia.tammelin [at] tuni.fi
