Heikki Paloheimon juhlaseminaarissa pohditaan suomalaisen demokratian tilaa
Kansainvälisesti tarkasteltuna demokratia kohtaa erittäin vakavia uhkia. Yhä harvempi maa on demokraattinen, ja johtajat Donald Trumpista Viktor Orbániin murentavat maidensa demokratiaa ja ihmisoikeuksia. Samalla puheet demokratian kriisistä ovat ainakin Suomen todellisuudessa vahvasti liioiteltuja. Näin toteaa valtio-opin professori Tapio Raunio.
– Polarisaatio, alueellinen eriytyminen, laitaoikeiston nousu ja koventunut retoriikka huolestuttavat niin meitä tutkijoita kuin kansalaisia. Nähtävissä on kuitenkin kansalaisten lisääntyvää poliittista vaikuttamista, mikä luo uskoa suomalaiseen demokratiaan. Kansalaisilla on aikaisempia moninaisempia vaikutuskanavia ja poliittinen keskustelu on selvästi lisääntynyt. Ehkäpä demokratia onkin vahvistumassa.
Seminaari juhlistaa 80 vuotta täyttävää valtio-opin emeritusprofessori Heikki Paloheimoa. Paloheimo oli valtio-opin professorina Tampereen yliopistossa vuosina 2004–2012.
Valtio-opin opintosuunnan järjestämässä juhlaseminaarissa 5.3. kuullaan professori Elina Kestilä-Kekkosen ja post doc -tutkija Jussi Westisen asiantuntijapuheenvuorot. Kestilä-Kekkonen alustaa suomalaisen demokratian haasteista ja vahvuuksista – Westinen poliittisesta kiinnittymisestä ja siitä, miten se eriytyy alueellisesti.
Alustuksia seuraa paneeli demokratian haasteista. Siihen osallistuvat emeritusprofessori Paloheimo, E2 Tutkimuksen toimitusjohtaja Karina Jutila ja valtio-opin yliopistonlehtori Josefina Sipinen Tampereen yliopistosta.
Heikki Paloheimo on tutkinut laajasti suomalaista ja eurooppalaista politiikkaa puolueista ja vaaleista hallituksiin ja presidentteihin sekä työmarkkinajärjestöjen vaikutusvaltaan. Paloheimo tunnetaan myös kriittisenä ja tarkkanäköisenä ajankohtaisten poliittisten ilmiöiden asiantuntijana.
Suomalaisen demokratian tila 2026 – Valtio-opin emeritusprofessori Heikki Paloheimon juhlaseminaari 5.3. klo 14–16, PinniB1096.
