Polarisaatio, alueellinen eriytyminen, laitaoikeiston nousu ja koventunut retoriikka huolestuttavat tutkijoita ja kansalaisia. Kansainvälisesti tarkasteltuna demokratia kohtaakin erittäin vakavia uhkia, mutta samalla puheet demokratian kriisistä ovat ainakin Suomen kontekstissa vahvasti liioiteltuja ja on nähtävissä kansalaisten lisääntyvää poliittista vaikuttamista.
Ehkä suomalainen demokratia onkin vahvistumassa, ei heikentymässä?
Mikä on parasta maamme demokratiassa – ja mitä vastaavasti voisimme oppia muiden valtioiden kokemuksista? Mitkä ovat kevään 2027 eduskuntavaalien ennakkoasetelmat ja tulevatko vaalit muuttamaan Suomen politiikan suuntaa?
Seminaarissa juhlistetaan 80 vuotta täyttävää valtio-opin emeritusprofessori Heikki Paloheimoa. Paloheimo oli valtio-opin professorina Tampereen yliopistossa vuosina 2004–2012. Hän on tutkinut laajasti suomalaista ja eurooppalaista politiikkaa puolueista ja vaaleista hallituksiin ja presidentteihin sekä työmarkkinajärjestöjen vaikutusvaltaan. Paloheimo tunnetaan myös kriittisenä ja tarkkanäköisenä ajankohtaisten poliittisten ilmiöiden asiantuntijana.
Suomalaisen demokratian tila 2026
14.15 Alkusanat
14.20 Elina Kestilä-Kekkonen, valtio-opin professori: Suomalaisen demokratian haasteet ja vahvuudet
14.40 Jussi Westinen, post doc -tutkija: Poliittisen kiinnittymisen alueellinen eriytyminen
15.00 Paneeli suomalaisen demokratian haasteista
Karina Jutila, toimitusjohtaja, E2 Tutkimus
Heikki Paloheimo, Valtio-opin emeritusprofessori
Josefina Sipinen, valtio-opin yliopistonlehtori
16.00 Alkuillanvietto, politiikan tutkimuksen tilat, Pinni B (3 krs.)
Lisätiedot
valtio-opin professori Tapio Raunio 040 733 2653 tapio.raunio@tuni.fi