Tieteenala

Vokologia

Tiedekunta tai koulutusyksikkö: Yhteiskuntatieteiden tiedekunta | Organisation sub unit: Hyvinvointitieteet

Puhe on olennainen osa yksilön itseilmaisua ja keskeinen sosiaalisten suhteiden, ryhmätoiminnan sekä yhteiskunnallisen vaikuttamisen väline. Kolmannes työvoimasta tarvitsee runsaasti puhetta työssään, ja muussa toiminnassa se on lähes jokaiselle merkityksellinen.

Ääni on luonnollisen puheen välttämätön kantoaalto ja myöskin itsessään vahva ilmaisuväline. Puheen ja äänen piirteet, joita varioimme tahdonvaraisesti, ja jotka myös viestivät tahdostamme riippumatta, vaikuttavat viestintäämme ja siihen, miten viestimme vastaanotetaan.  Puhe ja puhe- sekä lauluääni ovat myös monipuolisia ja voimallisia taiteen välineitä.

Puhetekniikka ja vokologia (äänen tutkimus ja harjoittaminen) on ala, jossa monitieteinen eksperimentaalinen tutkimus kohtaa ääni- ja puheilmaisun käytännöllisen harjoittamistradition. Tutkimus ja opetus liittyvät saumattomasti yhteen. Alan tutkimus sijoittuu Tampereen yliopiston painopistealueille yhteiskunta ja terveys.

Puhetekniikkaa ja vokologiaa on tarjolla maassamme vain Tampereen yliopistossa, jossa sen historia alkaa vuodesta 1968. Silloin aloitti toimintansa Puheen ja äänen tutkimuksen laboratorio.

Puheen ja äänen tutkimuksen laboratoriossa tutkitaan puhetta ja laulua ääniakustisin, perkeptuaalisin ja äänentuottoa koskevin fysiologisin menetelmin. Tutkimus käsittelee puheen ja puhe- sekä lauluäänen kulttuurista variaatiota, viestinnällisiä merkityksiä, äänen harjoittamismenetelmien vaikutuksia ja perusteita sekä ääniongelmien taustatekijöitä ja ennaltaehkäisyä. Laboratoriossa on kerätty vuodesta 1968 alkaen myös huomattava äänitearkisto, joka antaa mahdollisuuden eri äänenkäyttäjäryhmien ja vuosikymmenien vertailuun.

Puheen ja äänen piirteiden viestinnällisten merkitysten ja siinä esiintyvien kulttuuristen erojen selvittämisellä pyritään helpottamaan viestintää yksilöiden ja ihmisryhmien välillä ja ennaltaehkäisemään virhetulkintoja. Tutkimus esimerkiksi puutteellisen kielitaidon ja kuulon vaikutuksista puhepiirteiden vastaanottamiseen auttaa opetusmenetelmien ja apuvälineiden kehittämisessä.

Äänianalyysillä voidaan selvittää niin kommunikaation, akustisen tehokkuuden kuin elimistön hyvinvoinnin näkökulmasta, miten eri äänenkäyttötavat hyödyntävät äänentuottoelimistön kapasiteettia ja millaisia ylikuormituksen ja jopa äänihäiriöiden kehittymisen riskejä niihin voi sisältyä.

Ääniharjoitustutkimuksen tavoitteena on löytää parhaat keinot äänen toiminnan ja ilmaisevuuden kehittämiseen ja äänen kestävyyden parantamiseen. Näin lisätään viestintäkapasiteettia, puhe- ja ääniammatteihin valmistuvien ammattitaitoa ja työssä viihtymistä ja osaltaan autetaan ennaltaehkäisemään äänihäiriöitä.