Psykoterapeutin työllä on suuri vaikutus

Lietolainen Sonja Lindroos lähti opiskelemaan psykoterapeutiksi 2022. Hän on pohjakoulutukseltaan sosionomi (AMK). 

– Tämä on ollut pitkän ajan haave. Vuosien varrella kirkastui kiinnostus terapiatyöhön, ja olen aiemmin opiskellut lyhytterapeutiksi ja ratkaisukeskeiseksi valmentajaksi, Lindroos kertoo.

Lindroos työskentelee tällä hetkellä kuntoutuksen ohjaajana mielenterveys- ja päihdetyössä. Psykoterapeutiksi kouluttautuminen vaati harkintaa.

Ala kiinnosti kovasti, mutta työn, perhe-elämän ja opiskelun yhdistäminen sekä koulutuksen hinta mietitytti. Paikkaa valitsin Tampereen ja Turun yliopistojen välillä. Olen tosi tyytyväinen, että tulin Tampereelle.

Sonja Lindroos

– Ala kiinnosti kovasti, mutta työn, perhe-elämän ja opiskelun yhdistäminen sekä koulutuksen hinta mietitytti. Paikkaa valitsin Tampereen ja Turun yliopistojen välillä. Olen tosi tyytyväinen, että tulin Tampereelle, Lindroos kertoo. 

Sonja Lindroos opiskelee kognitiivisen käyttäytymisterapian psykoterapeuttisuuntausta. Opinnot on suunniteltu suoritettavaksi työn ohessa. Lindrooskin tekee töitä arkisin normaalisti. Lähipäivät Tampereella hän on saanut järjestettyä hyvin.

– Omasta jaksamisesta on pidettävä huolta, joten vapaa-aikaakin on otettava. Olisi kiva lukea opintoihin liittyen vielä hieman enemmän, mutta aika ei juuri nyt riitä ekstraan. Minulla on kouluikäiset lapset ja haluan olla arjessa läsnä, Lindroos avaa. 

Opiskelijaryhmän yhteishenki on muodostunut hyvin tiiviiksi, mikä tukee oppimista:

– Meidän porukkamme vahvuus on varmaan huumorintaju. On tunne, että olemme kaikki kokonaisia omine heikkouksineen ja vahvuuksineen. Meillä on hyvinkin erilaisia taustoja, mutta mitään pätemisen tarvetta ei ole eikä opiskelu ole jäykkää. 

Vastuukouluttaja Lauri Parkkisen kuva koristaa ryhmän yhdessä hankkimia tiimihuppareita. 

– Nauramme paljon, mutta toki ollaan asiallisiakin. Pystymme katsomaan koko elämän kirjoa ja kunnioitamme sitä. Tässä ammatissakin on tärkeää kohdata ihminen ihmisenä. Ei voi asettua ylemmäksi, Lindroos pohtii.

Yhteishengen voima

Opiskeluryhmän hyvän yhteishengen merkityksen vahvistaa myös psykologi, kouluttajapsykoterapeutti Lauri Parkkinen. Hän on vastuukouluttajana toteutuksen kokonaisuudesta huolehtiva kouluttaja ja mukana ryhmän mukana koko nelivuotisen opiskeluajan.

– Yhteishenki tukee heittäytymistä, mitä tarvitaan niin koulutuksessa kuin terapeutin työssäkin. Näistä ja tiiviistä pienryhmistä syntyy elämänmittaisia ystävyyksiä ja vertaistukea saa myöhemminkin. Tämänhetkisenkin ryhmän henki on erittäin hyvä ja vahva: toimimme avoimesti ja vastavuoroisesti, kouluttajat mukaan lukien, Parkkinen kertoo.

Psykoterapeutin työ on monipuolista ja vaativaa. Miten opiskelijoita valmistellaan tulevaan työhön?

– Teoriaosuudessa voimme kertoa työstä. Työnohjauksessa sitä harjoitellaan, pääsee kohtaamaan erilaisia ihmisiä ja saa käytännön apua ja tukea. Merkittävä osa ammattiin kasvamista on opiskelijan oma psykoterapia, Parkkinen kertoo.

Tampereen yliopistossa kouluttajapsykoterapeuttina toimiva Sari Kujanpää vahvistaa ryhmähengen merkityksen kouluttautuessa kohti vaativaa ammattia. Hän kuvaa ilmapiirin olevan kaiken oppimisen ydin: 

– Kun heti aamusta aistii, että täällä on hyvä olla, tarttuu se kouluttajaankin ja ryhmän edessä on mukavaa.

Hyväksi muodostunut ryhmähenki tuo turvallisuutta.

– Tulee tunne, että tässä porukassa voin esittää kysymyksiä ja olen hyväksytty. Turvallinen ryhmä kyselee enemmän, ja harjoitteisiin lähdetään helpommin. Oman tietämättömyyden pystyy tuomaan esiin, ja se on kouluttajana mukava täyttää, Kujanpää sanoo.

Tasa-arvoinen suhde opiskelijoihin on tärkeä. Usein opiskelijat ovat aiemmassa työssä tehneet jo jonkinlaista asiakastyötä, ja monipuoliset taustat ja kokemus näkyvät yhdessä oppiessa. 

Kun kouluttajat tuovat esiin oman työn merkitystä, innostusta ja saamiaan tuloksia, opiskelijalle tulee olo, että minäkin pystyn tuohon. Meistä kouluttajista heijastuu innostus ja usko, että omalla työllä on vaikutusta. Me emme ole tässä ylempänä, vaan tasa-arvoisina opiskelijoiden kanssa.

Sari Kujanpää

– Kun kouluttajat tuovat esiin oman työn merkitystä, innostusta ja saamiaan tuloksia, opiskelijalle tulee olo, että minäkin pystyn tuohon. Meistä kouluttajista heijastuu innostus ja usko, että omalla työllä on vaikutusta. Me emme ole tässä ylempänä, vaan tasa-arvoisina opiskelijoiden kanssa, Kujanpää kuvaa.

– Meillä opetus on kuuntelevaa ja osallistavaa, ja kouluttajankin on löydettävä henkilökohtainen ote tässä, täydentää Parkkinen.

Työtä riittää

Tällä hetkellä mielenterveysasiat puhuttavat laajalti Suomessa. Parkkinen on työskennellyt psykologina ja kouluttajapsykoterapeuttina vuosikymmeniä ja tunnistaa ajankuvan.

Mielenterveyden häiriöt ovat kasvussa, se on absoluuttinen fakta. Kaikki ei kuitenkaan ratkea terapialla, vaan osittain kasvatuksella. Nyt tunnistetaan ilmiöitä eri tavalla, ehkä herkästi problematisoidaankin asioita.

Lauri Parkkinen

– Mielenterveyden häiriöt ovat kasvussa, se on absoluuttinen fakta. Kaikki ei kuitenkaan ratkea terapialla, vaan osittain kasvatuksella. Nyt tunnistetaan ilmiöitä eri tavalla, ehkä herkästi problematisoidaankin asioita, Parkkinen pohtii. 

Nuorten mielenterveyden tilanteeseen Parkkinen ei näe syytä vain koronapandemiassa tai älylaitteissa, osuutensa kylläkin. 

– Yhteiskunnallisen tason muutosta on nähtävissä mielenterveysasioissa ja niiden hoidossa. Meillä on paljon enemmän tietoa ja osaamista, ja jo varhaiskasvatuksessa tehdään esimerkiksi paljon tunnetyöskentelyä. Mielenterveyden kriisi on nähdäkseni sitä, että niillä, joilla menee huonosti, menee vielä aiempaa huonommin, Parkkinen summaa.

Parkkisen mukaan psykoterapeuteista ei ole ylitarjontaa. Se on tällä hetkellä ainoa Valviran valvoma terveydenhuollon ammatti, johon kouluttautuminen maksaa.

– Suuret ikäluokat ovat nyt eläköityneet ja eläköitymässä. Ainakaan liikaa ei psykoterapeutteja kouluteta, ja erilaisia tapoja kehittää koulutusta on vireillä. 

– Opiskelijamme ovat hyvin motivoituneita. Tämä on iso päätös, koulutus on pitkä ja vaatii taloudellistakin panostusta, Parkkinen muistuttaa. 

Kouluttajapsykoterapeutit tuntevat vastuunsa evästäessään opiskelijoita. 

Meidän tehtävämme on tuoda varmuutta antamistamme työvälineistä. Ammatti on merkityksellinen, mielekäs ja käytännönläheinen. Siinä on mahdollisuus vaikuttaa monenlaisiin asiakkaisiin ja halutaan ihmisille hyvää.

Sari Kujanpää

– Meidän tehtävämme on tuoda varmuutta antamistamme työvälineistä. Ammatti on merkityksellinen, mielekäs ja käytännönläheinen. Siinä on mahdollisuus vaikuttaa monenlaisiin asiakkaisiin ja halutaan ihmisille hyvää, Kujanpää kuvaa.

Sonja Lindroos katsoo luottavaisena kohti tulevaa ammattiaan.

– Ajattelen että tekisin psykoterapeutin vastaanottotyötä yrittäjänä. Mahdollisesti jatkan myös osittain nykyisessä työssäni. Katson miltä se tuntuu.

Terapeuteille on kova tarve, asiakkaita varmasti riittää. Erilaisia haasteita on paljon ja elämme uhkaavan tuntuista aikaa. Omasta jaksamisesta huolehtimalla on mahdollista tehdä tätä työtä hyvin.

Sonja Lindroos

– Terapeuteille on kova tarve, asiakkaita varmasti riittää. Erilaisia haasteita on paljon ja elämme uhkaavan tuntuista aikaa. Omasta jaksamisesta huolehtimalla on mahdollista tehdä tätä työtä hyvin, Lindroos päättää.

Teksti ja kuvat: Annamari Penttinen