Hyppää pääsisältöön

Miten korkeakoulut vastaavat osaamis- ja osaajatarpeisiin kansallisella hankerahoituksella?

Julkaistu 4.5.2023
,
päivitetty 1.8.2023
Tampereen yliopisto
OKM:n julkaiseman Kansallinen korkeakoulujen jatkuvan oppimisen strategian 2030 (2022, 7–17) mukaan työväestön osaamisen jatkuva kehittäminen korostuu tulevaisuudessa. Digitalisaatio, tekoäly ja robotisaatio sekä talouden globalisaatio ja kestävyyshaasteet vaikuttavat tulevaisuuden osaamis- ja osaajatarpeisiin, joihin korkeakoulutuksen tulee omalta osaltaan vastata.

Korkeatasoista osaamista tuottavan koulutuksen lisäksi korkeakouluilta edellytetään myös opintoihin valmentavan koulutuksen järjestämistä sekä erilaisten ohjaus- ja neuvontapalvelujen kehittämistä. Korkeakouluja kuvataan strategiassa perinteisinä sivistysperustajan vahvistajina, mutta yhä enenevässä määrin myös dynaamisina yksilöllisten koulutusratkaisujen räätälöijinä ja toteuttajina.

Kuinka tätä toimintaa sitten rahoitetaan ja tuetaan? Korkeakoulujen omaan liiketoimintaan perustuvan koulutustoiminnan lisäksi, jatkuvan oppimisen palvelujen tuottamista tuetaan valtion ja kuntien toimesta julkis- ja yhteisrahoitteisesti. Näin ollen valtio myös osaltaan ohjaa koulutuksen suuntautumista niille aloille ja niihin osaamisvajeisiin ja -tarpeisiin, joita työmarkkinoilla ennakoidaan tarvittavan.

Vuodesta 2021 alkaen Jatkuvan oppimisen ja työllisyyden palvelukeskus (JOTPA) on rahoittanut, opetus- ja kulttuuriministeriön sekä työ- ja elinkeinoministeriön ohjauksessa, koulutusinstituutioiden jatkuvaan oppimiseen liittyvää toimintaa sekä valtionavustuksin että hankintojen kautta.

Yhteiskunnalliset muutokset näkyvät valtionavustushakujen teemoissa

Lyhytkestoisten ja työelämälähtöisiä sisältöjä korostavien hankintojen lisäksi JOTPA järjestää useita valtionavustushakuja kalenterivuoden aikana valittujen teemojen pohjalta. Kun tarkastelee vuonna 2022 JOTPA:n avaamia valtionavustushakuja, ovat ne luokiteltavissa neljän isomman yhteiskunnallista muutosta kuvaavan teeman alle, joista yksi liittyy digitalisaatioon.
Digitalisaatiota on lähestytty valtionavustushauissa kahdesta eri näkökulmasta käsin. Tavoitteeksi on asetettu työväestön ja yrittäjien yleisten työelämässä vaadittavien digitaitojen tukeminen, mutta myös ohjelmointiin ja data-analytiikkaan liittyvän osaamisen lisääminen.

Toisaalta JOTPA:n kautta on myös haluttu tukea koulutusta, jolla edesautetaan digitaalisuuden hyödyntämismahdollisuuksia palvelujen tehokkuuden ja saavutettavuuden kehittämisessä. Digitaalisuuteen näytetään siis liitettävän paitsi digitaitojen lisääminen yksilötasolla, mutta myös digitaalisuuden systeemisempi hyödyntäminen palvelujen luomisessa ja kehittämisessä.
Digitaalisuuden lisäksi globaaleista trendeistä myös vihreä siirtymä, erityisesti kiertotalouteen ja energiatehokkuuteen liittyvän osaamisen lisääminen, näkyy vuoden 2022 valtionavustusten teemoissa.

Näiden pidemmän aikavälin muutostrendien lisäksi valtionavustushauissa on pyritty myös reagoimaan käsillä oleviin ja tuoreempiin muutostilanteisiin. Turvallisuustilanteen muutos Euroopassa näyttää synnyttäneen tarvetta lisätä yritysten ja organisaatioiden kyberturvallisuuteen ja tietoturvaan liittyvää osaamista.
Myös Covid-19 pandemian vaikutukset näkyivät vielä vuoden 2022 valtionavustuksissa, joilla pyrittiin vastaamaan hotelli-, ravintola-, matkailu- ja viihdeteollisuusalojen työvoimansaatavuushaasteisiin. Samaan aikaan valtionavustuksin haluttiin myös tukea näiden alojen työntekijöiden jatko- ja uudelleenkouluttautumisen mahdollisuuksia.

Samanaikaisesti työmarkkinoilla on ylitarjontaa ja osaajapulaa

Globaalien muutostrendien ja yllättävämpien muutostilanteiden lisäksi JOTPA:n kautta on pyritty vastamaan myös työmarkkinoiden alakohtaisiin muutoksiin ylitarjonta- ja rakennemuutosaloilla. Avustusta on ollut tarjolla esimerkiksi kirjastoalan ja taloushallinnon parissa työskentelevien uudelleenkouluttautumismahdollisuuksien tarjoamiseksi.
Sosiaali- ja terveydenhuollon sekä varhaiskasvatuksen työvoimapulaan vastaamiseksi on tarjottu rahoitusta täydentävien ja pätevöittävien opintojen järjestämiseksi sekä hoiva-avustajien kouluttamiseksi. Myös valmentavien ja suomen kielen opintojen tuottamista on rahoitettu erityisesti matalasti koulutettujen työmarkkina-aseman vahvistamiseksi sekä työperäisen maahanmuuton tukemiseksi.

Tampereen yliopisto kouluttaa JOTPA:n rahoittamana uusia osaajia kiertotalouden palvelukseen, kirjastoalalle ja kestävän logistiikan asiantuntijoiksi. Koulutukset kestävät vuoteen 2024 asti. Parhaillaan ilmoittautumisia otetaan vastaan kahteen koulutusohjelmaan:

Molemmat ohjelmat alkavat 1.9.2023. Kiertotalouden osaajat -koulutusohjelma on jo käynnissä.

Myös vuoden 2023 JOTPA:n valtionavustushakuja arvioitaessa on havaittavissa, että tukea kohdistetaan rakenteellisista muutoksista kärsiville aloille matalan koulutustason (ilman toisen asteen tutkintoa) omaavien työmarkkina-aseman kohentamiseen sekä Suomessa asuvien ukrainalaisten työnteon ja/tai opiskelumahdollisuuksien parantamiseen tähtääville koulutustoimille.

Valitut avustuskohteet perustuvat varmasti työelämän osaamis- ja työvoimatarpeita kartoittavaan analyysiin, mutta sijoittuvat koulutuksen kohderyhminä suurelta osin korkeakouluissa tuotetun jatkuvaan oppimiseen keskittyvän koulutustarjonnan ulkopuolella, vaikka korkeakoulut nimetään yksinä mahdollisina tuen kohteina koulutuksen tuottajina.

Lähteet

Jatkuvan oppimisen ja työllisyyden palvelukeskus

Opetus- ja kulttuuriministeriö, 2022. Maailman osaavimman ja sivistyneimmän kansan kotimaaksi. Kansallinen korkeakoulujen jatkuvan oppimisen strategia 2030.