Hyppää pääsisältöön

Marjukka Kuutti: Oppiva organisaatio, rakasta riitojasi!

Julkaistu 26.9.2023
,
päivitetty 18.10.2023
Tampereen yliopisto

”Pakko on paras konsultti” on tuttu sanonta. Väitänpä, että konflikti on pakon erittäin pätevä kollega.

Työnantajalla on lain määräämä velvollisuus puuttua epäasialliseen käyttäytymiseen, joka aiheuttaa haittaa tai vaaraa työntekijöiden terveydelle. Silti puuttuminen on peikko: esihenkilöt välttelevät konflikteihin sekaantumista ja työyhteisön vaikeista asioista vaietaan toivoen, että ne jotenkin vain haihtuisivat omia aikojaan. Puuttumisessa on jotain noloa ja kiusaannuttavaa niin esihenkilölle kuin konfliktin osapuolillekin. ”Pitäähän aikuisten ihmisten keskenään pystyä asiat hoitamaan!” ”Eihän tämä mikään lastentarha ole!”. ”On niin turhaa hukata työaikaa tämmöiseen!”

Konfliktitko turhia?

Päinvastoin, konfliktit ovat tärkeitä.

Konfliktit ovat tärkeitä, koska ne tekevät näkyviksi kehittämistarpeita. Konflikti on merkki siitä, että jokin asia voisi olla paremmin. Usein konfliktin ajatellaan johtuvan yksilötason ongelmista, esimerkiksi töksähtelevästä viestintätavasta, henkilöiden välisistä väärinymmärryksistä tai tunneälyn puutteesta. Henkilötason kiistojen taustalla saattaa kuitenkin olla työyhteisötason tai organisaatiotason ongelmia, jotka aiheuttavat kitkaa yksilöiden välille. Näitä voivat olla esimerkiksi yhteisten tavoitteiden puuttuminen, epäselvät roolit ja vastuut tai johtamisien tapa. Konfliktit auttavat tunnistamaan, millaista kehittämistä organisaatiossa tarvitaan.

Yksilöt, työyhteisö ja koko organisaatio oppii 

Konfliktit ovat tärkeitä, koska niitä ratkaistaessa yksilöt oppivat tärkeitä taitoja: selkeää ilmaisua, toisten kuuntelemista, erilaisten näkökantojen ymmärtämistä, vastuun ottamista omista tekemisistä ja sanomisista sekä ratkaisujen rakentamista. Esihenkilöt oppivat kommunikaatiotaitoja, sovittelemista ja tiimien kannustamista yhteistyöhön.

Konfliktit ovat tärkeitä, koska niitä ratkoessaan työyhteisö oppii hedelmällisiä toimintatapoja: opitaan ottamaan puheeksi vaikeita asioita ja muuttamaan ne kehittämistoiveiksi. Samalla opitaan kiinnittämään huomiota ja tarttumaan päätään nostavan konfliktin merkkeihin niin ajoissa, että asia hoidetaan jo harmistusvaiheessa ennen kuin se ehtii kasvaa vaikeaksi asiaksi. Työyhteisön keskinäinen luottamus vahvistuu, kun haasteelliset tilanteet saadaan ratkaistuksi yhdessä.

Konfliktit toimivat kehittämisen ponnahduslautana

Organisaatiotasolla konfliktit ovat tärkeitä, koska ne osoittavat organisaation kulttuuriset ja rakenteelliset kehittämistarpeet. Näitä voivat olla esimerkiksi organisaatiokulttuurin ongelmat, epäselvyydet organisaatiorakenteessa tai puutteellinen tavoitteiden asettaminen ja ohjeistus. Kun organisaatio oppii näkemään konfliktit kehittämismahdollisuuksina, pääsee se tehokkaasti kiinni juuri niihin asioihin, joilla se pystyy parantamaan työympäristöä ja toimintaansa hyvinvointia ja tuottavuutta vahvistavaan suuntaan.

Konfliktit ovat organisaation oppimisprosessien käynnistäjä, katalysaattori ja jatkuvan parantamisen varmistaja. Hienointa on, että ihan jokainen organisaatio voi oppia käyttämään työyhteisön konflikteja voimavarana ja kehittämisen ponnahduslautana. Oppimisessa pääsee hyvään alkuun työyhteisösovittelijoiden avulla. He auttavat työyhteisöt ratkaisemaan kiistatilanteensa itse ja rakentamaan toimintakulttuuria, jossa konfliktit ovat mahdollisuuksia oppia ja kehittää yhdessä.


Onko teillä tilanne joka kaipaisi sovittelua?

Me tarjoamme työyhteisösovittelua yhteisöjen ristiriitojen ratkaisemiseksi. Lue lisää työyhteisösovittelusta 
Voit myös kysyä lisää työyhteisösovittelusta kirjoittajalta Marjukka Kuutilta.