Jatkuvaa oppimista kansallisella hankerahoituksella: kenelle ja mitä?
Pääasiallisena kohderyhmänä Jatkuvan oppimisen ja työllisyydenpalvelukeskuksen (JOTPA) tukemissa koulutuksissa ovat työssä olevat ja työvoiman ulkopuolella olevat henkilöt. Euroopan sosiaalirahaston (ESR+) käynnissä oleva Työllistävä, osaava ja osallistava Suomi (2021–2027) –toimintalinja täydentää työelämän osaamistarpeisiin vastaamista. Se tukee esimerkiksi työnhakijoiden työllistymiseen tähtääviä hankkeita sekä työllistymistä edesauttavien palveluiden kehittämistä.
Toimintalinjan ”Uutta osaamista työelämään” -erityistavoitteen yhtenä tehtävänä on tukea muiden muassa jatkuvan oppimisen ja joustavien koulutuspolkujen lisäämiseen ja kehittämiseen liittyvää hanketoimintaa. Tähän kytkeytyvä jatkuva oppiminen -valtakunnallisen teeman hankehaku kohdistuu JOTPA:n tavoin paitsi maahanmuuttajien valmentavan koulutuksen ja kielipolkujen tukemiseen sekä koulutuksen ulkopuolelle jääneiden tavoittamiseen, mutta kiinnostavasti myös korkeakoulujen oman osaamisen kehittämistoimintaan jatkuvaan oppimisen koulutuskysyntään vastaamiseksi sekä toimialakohtaisten verkostojen luomiseksi.
Korkeakoulujen jatkuvan oppimisen koulutustarjontaan liittyvän oman osaamisen kehittäminen onkin paitsi toivottua myös odotettua. Korkeakoulut, muiden koulutustoimijoiden ohella, ovat löytäneet itsensä tilanteesta, jossa on jouduttu, ajoittain nopeallakin aikataululla, yhdistämään paitsi korkeakoulun oma koulutustarjonta osittain yllättävien yhteiskunnallisten muutosten aiheuttamiin osaamis- ja osaajatarpeisiin.
Koulutustoimijoiden oman toiminnan kehittäminen näihin tarpeisiin vastaamiseksi on jäänyt vähemmälle huomiolle. Samaan aikaan on kuitenkin luotu esimerkiksi kansallista jatkuvan oppimisen strategiaa, jossa korkeakouluille luodaan avainasemaa ”maailman osaavimman ja sivistyneimmän kansan kotimaan” rakentamisessa (OKM 2022).
Korkeakoulujen rooli jatkuvan oppimisen kentällä
Kansallinen korkeakoulujen jatkuvan oppimisen strategia (OKM 2022, 4–6) on asettanut tavoitteekseen kirkastaa korkeakoulujen roolia jatkuvan oppimisen kentällä. Tavoitteissa korostuu valtakunnallisesti hajanaisen jatkuvan oppimisen tarjonnan koonti yhden digitaalisen palvelujärjestelmän alle, joka näyttäytyy sekä yksilö- että yritysasiakkaalle selkeänä, kiinnostavana ja työelämätarpeita vastaavana.
Työelämätarpeisiin vastaavien ja räätälöityjen oppimispolkujen tuottamisen lisäksi korkeakoulut nähdään myös kansainvälisen työvoiman saattajina suomalaisille työmarkkinoille erilaisten pätevöitymis- ja täydennyskoulutusten keinoin. Strategian sisältämää listausta korkeakoulujen merkityksestä ja roolista Suomen menestymistekijöiden turvaamisessa globaalissa kilpailussa, yhä kiihtyvässä muutostahdissa, ei voi moittia vaatimattomuudesta.
Erityisen tervetullutta, näihin odotuksiin liittyen, on esitys rahoituspohjan laajentamisesta sekä sellaisten yhteistyömallien luomisesta, jossa korkeakoulut voisivat yhteistyössä vastata näihin tavoitteisiin. Tähän näyttää olevan nyt tartuttu esimerkiksi edellä mainitussa ESR+:n jatkuvan oppiminen -valtakunnallisen teeman kehittämishankkeiden haussa, johon muun muassa Tampereen yliopiston Tree – Jatkuva oppimise palveluissa otetaan kiinnostuneena osaa.
Lähteet
Jatkuvan oppimisen ja työllisyyden palvelukeskus
Opetus- ja kulttuuriministeriö, 2022. Maailman osaavimman ja sivistyneimmän kansan kotimaaksi. Kansallinen korkeakoulujen jatkuvan oppimisen strategia 2030.
