Tieteenala

Hoitotiede

Tampereen yliopisto

Hoitotiede oppialana

Hoitotiede on terveystieteisiin kuuluva tieteenala, jossa tutkitaan yksilöiden ja perheiden terveyttä, hyvinvointia ja hoitamista erilaisissa ympäristöissä. Hoitamista tarkastellaan monipuolisesti yksilöiden ja perheiden itsehoidon, ammatillisen hoitotyön, koulutuksen ja johtamisen näkökulmista.

Hoitotiede on osa Tampereen yliopiston yhteiskuntatieteellisen tiedekunnan terveystieteiden yksikköä, joka on monitieteinen terveyden koulutus- ja tutkimusyksikkö. Hoitotieteellinen tutkimus ja opetus tukee yhteiskuntatieteiden tiedekunnan tavoitteita, kuten pyrkimystä tunnistaa, ymmärtää ja ratkaista hyvinvointihaasteita ja niihin liittyviä kysymyksiä. Tiedekunnan tutkimuslinjausten tavoin myös hoitotieteessä yhdistetään vahva tieteenalaosaaminen ja uusille kysymyksille avoin monialainen tutkimus sekä opetus.

Hoitotieteessä annetaan opetusta terveystieteiden kandidaatin ja maisterin tutkinnoissa sekä terveystieteiden tohtoriohjelmassa. Maisteriopinnoissa osaamista on mahdollista syventää opettamisen tai johtamisen opintosuunnissa.

Seuraa meitä Facebookissa

Tutustu myös: Hoitotieteiden tutkimusseura HTTS r.y.

Tutkimus hoitotieteessä

Hoitotieteen tutkimus keskittyy Tampereen yliopistossa neljään pääteemaan: Hyvinvoiva perhe ja yksilö, Hyvinvointia tuottava palvelujärjestelmä, Johtamisella hyvään hoitamiseen sekä Osaamisella hyvään hoitamiseen. Tutkimus perustuu perhehoitotieteelliseen ymmärrykseen siitä, että yksilö on aina osa sosiaalista läheisverkostoaan, perhettään. Tutkimukselle on ominaista menetelmällinen monipuolisuus, kansallinen verkostoituminen, kansainvälisyys ja monitieteinen yhteistyö. Tutkimuksella tuotetaan näyttöön perustuvaa tietoa terveydenhuollon ja laajemmin yhteiskunnan käyttöön.

Hyvinvoiva perhe ja yksilö

Tutkimusteemassa tuotetaan tietoa perheen ja yksilön elämästä, terveyden ja hyvinvoinnin edistämisestä ja tukemisesta sekä vaikuttavista hoitotyön interventioista. Perhe ja yksilö nähdään aktiivisina oman hyvinvointinsa asiantuntijoina ja edistäjinä.

Läheisen kuolema, suru ja selviytyminen

Tutkimushanketta johtaa TtT, dosentti Anna Liisa Aho

Tutkimushankkeessa kuvataan läheisten suru- ja selviytymisprosessia eri kuolinsyiden ja kulttuurien näkökulmasta sekä kehitetään surevien selviytymistä edistäviä tuki-interventioita ja arvioidaan niiden vaikutuksia.

Tutkimus kohdistuu seuraaville osa-alueille:

1) suru ja selviytyminen eri perheenjäsenten / läheisten ja eri kuolinsyiden näkökulmasta

2) surevien tarvitsema ja saama tuki sekä surevien selviytymistä edistävät tuki-interventiot

3) läheisen kuoleman jälkeiset seuraukset ja elämänmuutokset

4) vertaistuki ja sen vaikuttavuus surevien selviytymisprosessissa sekä kokemusaisantuntijakoulutuksen merkitys yhteiskunnassa

5) saattohoidon laatu ja lasten saattohoito

6) hyvä elämä ja kuolema eri kulttuureissa COVID – 19 pandemian aikana

7) perhesurmien motiivit ja taustatekijät

Imetysohjaus

Tutkimushanketta johtaa professori Marja Kaunonen ja TtT Riikka Ikonen.

Tutkimushankkeessa kuvataan ja selitetään eri-ikäisten vauvojen ja lasten imetystä ja siihen yhteydessä olevia tekijöitä sekä imetysohjausta perheiden, ammattilaisten ja vertaistukijoiden näkökulmista.

Tutkimus kohdistuu seuraaville osa-alueille:

1) imeväisikäisten ravitsemukseen yhteydessä olevat tekijät

2) yli 1-vuotiaan imetykseen liittyvät tiedot, taidot ja asenteet

3) mobiilisovelluksen avulla annettu imetyksen vertaistuki (johtaa Turun yliopisto)

Näyttöön perustuva palliatiivinen hoito

Tutkimushanketta johtaa professori Elina Haavisto.

Tutkimushankkeessa kuvataan hyvä palliatiivinen hoito (ml. saattohoito) ja sen edellyttämä hoitohenkilökunnan osaaminen (tiedot, taidot, asenne, arvot), sekä arvioidaan palliatiivisen hoitotyön toteutumista ja osaamista. Lisäksi tutkimushankkeessa kehitetään hoitotyön ja osaamisen vahvistamisen mittareita ja interventioita sekä arvioidaan interventioiden vaikuttavuutta.

Tutkimus kohdistuu seuraaville osa-alueille:

1) Potilaan hoito

Päätöksenteko ja hoidon suunnittelu
Eettiset kysymykset hoidossa
Potilaan psykososiaalinen tukeminen
Mittareiden ja interventioiden kehittäminen

2) Perhe osana potilaan hoitoa

Perheen psykososiaalinen tukeminen
Perheen osallistuminen potilaan hoitoon
Perheen selviytyminen ennen/ jälkeen potilaan kuoleman
Perheen tyytyväisyys potilaan hoitoon
Mittareiden ja interventioiden kehittäminen

3) Hoito-organisaatio

Hoitohenkilökunnan tieto, taito ja asenne
Moniammatillinen yhteistyö ja sen osaaminen
Palliatiivinen sedaatio
Digitaalisen oppimisympäristön kehittäminen ja sen vaikuttavuuden arvioiminen osaamisen vahvistajana

Mielen hyvinvointi ja psykiatrinen hoitotyö

Tutkimushanketta johtaa FT, dosentti Jari Kylmä

Tutkimushankkeessa kuvataan ja selitetään mielen hyvinvointiin yhteydessä olevia tekijöitä, kehitetään mielen hyvinvointia edistäviä interventioita sekä arvioidaan niiden vaikuttavuutta eri konteksteissa.

Tutkimus kohdistuu seuraaville osa-alueille:

1) positiivinen mielenterveys

2) mielenterveyttä edistävät interventiot ja psykiatrisen hoitotyön interventiot

3) toivo positiivisen mielenterveyden elementtinä

4) toivoa vahvistavat interventiot eri konteksteissa.

Seksuaali- ja sukupuoli-identiteettien moninaisuus ja terveys

Tutkimushanketta johtaa FT, dosentti Jari Kylmä

Tutkimushankkeessa kuvataan ja selitetään erilaisten seksuaali- ja sukupuoli-identiteettien omaavien ihmisten terveyteen yhteydessä olevia tekijöitä, kehitetään terveyttä edistäviä interventioita ja arvioidaan niiden vaikuttavuutta eri konteksteissa.

Tutkimus kohdistuu seuraaville osa-alueille:

1) seksuaaliterveyden edistäminen

2) seksuaali- ja sukupuolivähemmistöön kuuluvien nuorten, työikäisten ja ikääntyneiden elämä ja terveys

3) seksuaali- ja sukupuolivähemmistöön kuuluvien perheiden elämä ja terveys

4) seksuaali- ja sukupuolivähemmistöön kuuluvien ihmisten kohtaaminen sosiaali- ja terveydenhuollossa.

Seksuaaliväkivaltaa kokeneet lapset ja nuoret

Tutkimushanketta johtaa TtT Riikka Ikonen.

Tutkimushankkeessa kuvataan ja selitetään seksuaaliväkivaltaa kokeneiden lasten ja nuorten kokemuksien yleisyyttä, hyvinvointia sekä teosta aikuiselle kertomista.

Tutkimus kohdistuu seuraaville osa-alueille:

1) seksuaaliväkivallasta kertomiseen yhteydessä olevat tekijät

2) sijoitettujen nuorten kokema seksuaaliväkivalta, siihen yhteydessä olevat tekijät sekä näiden nuorten hyvinvointi

Hyvinvointia tuottava palvelujärjestelmä

Tutkimusteemassa tuotetaan tietoa palvelujärjestelmästä, sen toimivuudesta ja moniammatillisesta yhteistyöstä terveydenhuollossa ja sen rajapinnoilla, erityisesti asiakkaiden, potilaiden ja perheiden näkökulmasta.

Iäkkäiden perheiden osallisuus kodin ja terveydenhuollon palveluiden rajapinnalla

Tutkimushanketta johtaa TtT Mira Palonen

Tutkimushankkeessa tuotetaan näyttöön perustuvaa tietopohjaa kotona asuvien iäkkäiden perheiden terveydenhuollon palveluiden rajapinnalle akuuteissa tilanteissa, edistäen ammattilaisten osaamista sekä iäkkäiden potilaiden ja perheiden osallisuutta akuuttihoidossa.

Tutkimus kohdistuu seuraaville osa-alueille:

Iäkkään perhe kodin ja sairaalan rajapinnalla

Päivystyspoliklinikka iäkkään potilaan hoidon solmukohtana

Iäkkään turvallinen kotiutuminen sairaalasta

Human-centered solar smart technology design for healthy aging (SOL-TECH)

Tutkimushankkeen PI: Tenure track professori Paola Vivo

Osahankkeen johtaja: professori Marja Kaunonen, yhteistyössä TtT Mira Palonen.

Monitieteisessä tutkimuksessa kuvataan ikääntyneiden arjen tarpeita ja toiveita sekä kehitetään valoteknologiaa käyttävä apuväline kaatumisen ehkäisemiseksi ja tunnistamiseksi. Tavoitteena on yhteistyössä terveyden, yhteiskuntatutkimuksen, arkkitehtuurin ja teknologian asiantuntijoiden kanssa tukea ikäihmisten turvallista asumista kotona. Keskeistä on tehdä kehittäminen yhteistyössä kotona asuvien ikääntyneiden, heidän läheistensä ja kotihoidon ammattilaisten kanssa.

Yksilön ja perheiden terveyden vahvistaminen palveluissa

Tutkimushanketta johtaa TtT, dosentti Anja Rantanen

Tutkimushankkeessa kuvataan ja selitetään erilaisissa elämäntilanteissa olevien yksilöiden ja perheiden elämän laatua ja terveyttä sekä palvelukokemuksia. Lisäksi kehitetään tuki-interventioita terveyden vahvistamiseksi.

Tutkimus kohdistuu seuraaville osa-alueille:

1) pitkäaikaisen terveysongelman kanssa elävien terveyden vahvistamainen

2) palvelukokemukset ja hoitoprosessien arviointi.

Lapsiperheiden arki, haasteet ja palvelut

Tutkimushanketta johtaa professori Eija Paavilainen

Tutkimushankkeessa kuvataan lapsiperheiden arkea vaativissa tilanteissa sekä etsitään vaikuttavia keinoja riskiolojen lieventämiseen, lapsen ja perheen hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen sekä moniammatillisten lapsiperhepalveluiden kehittämiseen.

Tutkimus kohdistuu seuraaville osa-alueille:

1) Perheväkivallan muotojen tutkimus

2) Lasten kaltoinkohtelun ehkäisyn moniammatilliset interventiot

3) ERICA 2019-2021, jatkuu mobiilisovelluksen testauksena 2022

4) Lapsiperhepalvelut Japanissa ja Suomessa 2018-2025

5) Kansainvälinen pitkäaikaissairaan lapsen perheen arki –tutkimus 2020-2025

Johtamisella hyvään hoitamiseen

Tutkimusteemassa tuotetaan tietoa terveydenhuollon johtamisesta ja hoitajien työhyvinvoinnista sekä organisaatiokulttuureista. Hyvä johtaminen vahvistaa työhyvinvointia, edesauttaen hyvää hoitamista.

Organisaatiokulttuurin eettisyys ja työhyvinvointi muuttuvassa terveydenhuollossa

COVID-19 pandemia terveydenhuollon johtamisen haasteena 2020-

Tutkimushanketta johtaa professori Marja Kaunonen

Tutkimushankkeessa tuotetaan tietoa organisaatiokulttuurin eettisyydestä terveydenhuollossa sekä henkilöstön työhyvinvoinnista erityisesti organisaatioiden muutostilanteissa. Hankkeessa keskitytään myös tuottamaan tietoa sairaalan sisällä uuteen työyksikköön siirtyneen ja omaan työyksikköön jääneen henkilökunnan henkisestä hyvinvoinnista COVID-19-pandemian aikana. Sairaalahenkilöstön henkistä hyvinvointia tarkastellaan ahdistuneisuuden, työhön liittyvän stressin ja COVID-19-viruksen tarttumisen pelkojen, sekä uuteen työyksikköön siirtymisen aiheuttamien kokemusten näkökulmista.

Arvostava johtaminen

Tutkimushanketta johtaa postdoc-tutkija, TtT Merja Harmoinen yhteistyössä TtM Mervi Roosin kanssa.

Tutkimushankkeessa tuotetaan tietoa arvostavasta johtamisesta, työstä ja ammatista lähtemisestä sekä terveydenhuollon pito- ja vetovoimaisuudesta kansallisesti ja kansainvälisesti.

Osaamisella hyvään hoitamiseen

Tutkimusteemassa tuotetaan tietoa terveydenhuollon koulutusjärjestelmästä sekä johtajien, opettajien, opiskelijoiden ja ammatissa toimivien oppimisesta ja osaamisesta sekä niiden arviointimenetelmistä eri konteksteissa. Tutkimuksessa hyödynnetään uusinta digitaalista teknologiaa kuten simulaatiopelejä ja virtuaalitodellisuussovelluksia.

Simulaatiopelit ja virtuaalitodellisuussovellukset hoitotyön koulutuksessa ja kliinisessä toimintaympäristössä

Tutkimushanketta johtaa post doc-tutkija Jaana-Maija Koivisto yhteistyössä professori Elina Haaviston kanssa.

Tutkimushankkeessa kehitetään simulaatiopelejä ja virtuaalitodellisuussovelluksia kliinisten päätöksentekotaitojen, tietoperustan ja empatian oppimisessa ja osaamisessa sekä selvitetään niiden käytön vaikuttavuutta, hyödyllisyyttä ja käyttäjäkokemusta.

Tutkimus kohdistuu seuraaville osa-alueille:

1) Simulaatiopelin vaikuttavuus hoitotyön opiskelijoiden kliinisiin päätöksentekotaitoihin ja kirurgisen potilaan hoidon osaamiseen

2) Virtuaalitodellisuus moninpeli hoitotyön opiskelijoiden yhteisen päätöksenteon oppimisessa

3) Digitaalinen oppimisympäristö sairaanhoitajien tiedon, taidon ja asenteen vahvistamisessa palliatiivisessa hoidossa

4) Simulaatiopeli hoitotyön opiskelijoiden loppukokeessa peruselintoimintojen ja kliinisten päätöksentekotaitojen arvioinnissa

5) Pelimekaniikka simulaatiopeleissä ja virtuaalitodellisuussovelluksissa

6) Hoitotyön opiskelijoiden skenaarioiden suorittaminen kliinisten päätöksentekotaitojen oppimisessa

7) Hoitotyön opiskelijoiden ja ammattilaisten kliiniset päätöksentekotaidot virtuaalitodellisuussovelluksissa

8) Hoitotyön opiskelijoiden ja ammattilaisten simulaatiopelien ja virtuaalitodellisuussovellusten käyttäjäkokemukset

9) Empatian oppiminen virtuaalitodellisuussovelluksissa

Measuring and comparing achievements of learning outcomes in Higher education, Phase 2 (CALOHE2)

Tutkimushanketta johtaa professori Robert Wagenar, University of Groningen, Tuning Academy;

TAU vastuussa: professori Marja Kaunonen

Tutkimushankkeessa kehitetään eurooppalainen osaamisen arviointimenetelmä, jossa arvioidaan ja arvostellaan mitattavissa olevia osaamisen tuloksia. Tavoitteena on ylittää kulttuurien, tieteenalojen ja koulutuksen erityispiirteitä.

Lisäksi hankkeessa päivitetään aiemmissa projekteissa (TUNING, CALOHE) kehitetty koulutuksen tuottama osaamisen määrittely ja oppijan kompetenssit sekä kuvataan covid-19 pandemian aiheuttamat muutokset osaamistarpeissa.

Aprendizaje Centrado en el Estudiente en América del Sur – ACE

Tutkimushanketta johtaa professori Robert Wagenar, University of Groningen, Tuning Academy;

TAU: hoitotieteen eurooppalainen asiantuntija: professori Marja Kaunonen

Tutkimushankkeessa kehitetään neljän tieteenalan (Environmental Engineering; Education Sciences/Teacher training, Nursing, History) korkeakoulutuksen kehys, jossa kuvataan koulutuksen tuottama tieto, osaaminen ja laajempi yhteiskunnallinen osallistuminen. Työ rakentuu aikaisemman Tuning-Latin America –projektin (2017) tuloksiin. Projektin tavoitteena on lisäksi uudistaa koulutusta ja henkilöstön kehittämistä. Tuloksena on opiskelijalähtöiset ohjelmat, joissa opiskelijat huomioidaan opetussuunnitelmatyössä, sen toteuttamisessa ja syventämisessä tuoden esimerkkejä oppimisen, opettamisen ja arvioinnin hyvistä käytännöistä.

Terveysalan opettajien ja ammattilaisten osaaminen ja sen kehittäminen 2010-2023

Tutkimushanketta johtaa TtT, dosentti Meeri Koivula

Tutkimushankkeessa tehdään terveystieteiden opettajakoulutuksen ja opettajien jatkuvan ammatillisen kehittymisen tutkimusta, jonka avulla voidaan sisällöllisesti ja menetelmällisesti kehittää opettajakoulutusta ja opettajien jatkuvaa oppimista. Lisäksi hankkeessa tuotetaan terveysalan ammattilaisten osaamisesta ajankohtaista tietoa, jonka avulla voidaan kehittää hoitohenkilökunnan osaamista, hyvinvointia ja urakehitystä.

Tutkimus kohdistuu seuraaville osa-alueille:

1) Monikulttuurisuus terveydenhuollossa

2) Terveydenhuollon ammattilaisten näyttöön perustuva osaaminen

3) Terveysalan opettajien koulutus ja osaamisen kehittäminen

4) Opettajuus COVID-19 pandemian aikana Pohjoismaissa ja Virossa

Terveydenhuollossa työskentelevien hoitajien näyttöön perustuvan toiminnan osaaminen

Tutkimushanketta johtaa professori Elina Haavisto

Tutkimushankkeessa kehitetään tietotesti näyttöön perustuvan toiminnan osaamisen arvoimiseksi terveydenhuollossa työskentelevien hoitajien käyttöön. Lisäksi hankkeessa arvioidaan näyttöön perustuvan toiminnan tietoja, taitoja ja asenteita.

Tutkimus kohdistuu seuraaville osa-alueille:

1) näyttöön perustuvan toiminnan tietotestin kehittäminen ja psykometristen ominaisuuksien arvioiminen

2) näyttöön perustuvan toiminnan tiedon, taidon ja asenteen arvioiminen terveydenhuollon eri konteksteissa

Päivitys

Tämä tutkimusohjelma päivitetään tarpeen mukaan, vähintään kerran vuodessa. Ohjelma on päivitetty 12/2021.

Hoitotieteen opetus

Hoitotieteen opinnoissa hoitamisen ja terveyden kysymyksiä tarkastellaan laaja-alaisesti sekä monitieteisesti. Opetuksen perustan muodostaa hoitotieteellinen tutkimus. Hoitotieteen opetuksesta valmistutaan yksilöiden, perheiden ja yhteisöjen terveyteen ja hoitamiseen liittyviin asiantuntija-, opetus- tai johtamistehtäviin.

Opinnoissa syvennetään aiempaa terveysalan asiantuntijuutta monitieteisillä ja laaja-alaisilla sisältöopinnoilla. Opiskelussa kartutetaan hoitotieteen ja sen lähitieteiden tietoa eritasoisen päätöksenteon tueksi sekä työelämätaitoja, kuten viestintä-, tiedonhankinta- ja ongelmanratkaisutaitoja. Opinnot lisäävät ymmärrystä ajankohtaisista hoitotieteen ja terveydenhuollon kansallisista ja kansainvälisistä ilmiöistä osana yhteiskuntaa. Tutkinto-ohjelman sisällöt auttavat tunnistamaan tuleviin työtehtäviin liittyvää tiedontarvetta ja soveltamaan tietoa terveyteen liittyvissä kysymyksissä. Hoitotieteen opinnot auttavat opiskelijaa tuottamaan ja arvioimaan hoitotieteellistä tietoa sekä soveltamaan tutkimusmenetelmiä ja näyttöön perustuvaa tietoa.

Hoitotieteen maisteriopinnot koostuvat syventävistä sisältö- ja metodiopinnoista, harjoittelusta ja valinnaisista opinnoista. Maisteriopinnoissa opiskelijoiden asiantuntijuus kehittyy joko hoitotyön johtamisessa tai opettamisessa. Opinnot suoritettuaan opiskelijalla on monipuoliset valmiudet johtaa ja hallita terveysalan projekteja ja organisoida työtään sekä kehittää ja arvioida jatkuvasti näytön ohjaamaa omaa ja työyhteisön osaamista, muutosta ja toimintaa.

Johtamisen opintosuunnan opinnot antavat valmiudet johtamistehtäviin. Opiskelija saa hyvät valmiudet toimia itsenäisesti johtamis- ja asiantuntijatehtävissä.

Opettamisen opintosuunnan opinnot antavat opettajan pedagogisen pätevyyden. Opiskelija saa hyvät valmiudet toimia itsenäisesti koulutus- ja asiantuntijatehtävissä.

Terveystieteiden tutkinto-ohjelmassa suoritettu maisterin tutkinto antaa jatko-opintokelpoisuuden Terveystieteiden tohtoriohjelmaan sekä kansainväliseen epidemiologian tohtoriohjelmaan ja muihin soveltuviin tohtoriohjelmiin.