Hyvä tieteellinen käytäntö

Hyvän tieteellisen käytännön noudattaminen mahdollistaa eettisesti hyväksyttävän tutkimustoiminnan ja tutkimuksen tulosten luotettavuuden.

Hyvä tieteellinen käytäntö liittyy tutkimuksenteon kaikkiin vaiheisiin.

Tampereen yliopistoyhteisö on sitoutunut noudattamaan Tutkimuseettisen neuvottelukunnan ohjetta hyvästä tieteellisestä käytännöstä ja sen loukkausepäilyjen käsittelystä.

Hyvä tieteellinen käytäntö ja sen loukkausepäilyjen käsitteleminen

Hyvä tieteellinen käytäntö (HTK) on osa akateemisen yhteisön itsesäätelyä, jolle lainsäädäntö asettaa rajat. Se toimii myös osana tutkimusorganisaatioiden laatujärjestelmää.

Hyvän tieteellisen käytännön noudattamisesta vastaa ensisijaisesti jokainen tutkija ja tutkimusryhmän jäsen itse, mutta vastuuta kuuluu myös koko tiedeyhteisölle.

Hyvään tieteelliseen käytäntöön kuuluvat

  • Rehellisyys, yleinen huolellisuus sekä tarkkuus kaikissa tutkimuksen vaiheissa
  • Eettisesti kestävät tiedonhankinta-, tutkimus- ja arviointimenetelmät
  • Avoimuus ja vastuullinen tiedeviestintä tutkimuksen tuloksia julkaistaessa
  • Muiden tutkijoiden työn ja saavutusten asianmukainen huomioiminen, esim. viittaamiskäytännöissä
  • Tutkimuksen suunnittelu ja toteutus tieteelliselle tiedolle asetettujen vaatimusten edellyttämällä tavalla
  • Vaadittavien tutkimuslupien hankinta ja joissakin tutkimuksissa edellytettävän eettisen ennakkoarvioinnin suorittaminen (ks. Tutkimusluvan pyytäminen Tampereen korkeakouluyhteisössä)
  • Tutkimushankkeen tai -ryhmän jäsenten oikeuksien, tekijyyttä koskevien periaatteiden, vastuiden ja velvollisuuksien sekä aineistojen käyttämistä ja käyttöoikeuksia koskevien kysymysten sopiminen kaikkien osapuolien hyväksymällä tavalla
  • Sidonnaisuuksien ilmoittaminen asianosaisille ja tutkimukseen osallistuville sekä niiden raportointi tutkimuksen tuloksia julkaistaessa
  • Pidättäytyminen arviointi- ja päätöksentekotilanteista, joissa tutkijan on syytä epäillä olevan esteellinen
  • Hyvän henkilöstö- ja taloushallinnon noudattaminen sekä tietosuojan asianmukainen varmistaminen

Hyvää tieteellistä käytäntöä tulee noudattaa tutkijan, opettajan, ohjaajan, rahoituksen tai tutkimustyöpaikan hakijoina sekä asiantuntijatehtävissä. Ohjeet koskevat tutkimustoiminnan lisäksi myös opetusmateriaaleja, lausuntoja, arviointeja, ansio- ja julkaisuluetteloita. Julkaisumuoto voi olla painettu, suullinen tai sähköinen. Tutkijan tulee noudattaa hyvää tieteellistä käytäntöä myös yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen tilanteissa, esimerkiksi sosiaalisessa mediassa.

Katso Tutkimuseettisen neuvottelukunnan (TENK) ohje Hyvä tieteellinen käytäntö ja sen loukkausepäilyjen käsitteleminen Suomessa (2012).

Tampereen yliopiston tutkijakoulu järjestää hyvään tieteelliseen käytäntöön sekä laajemmin tutkimusetiikkaan liittyvää opetusta.

HTK-loukkausepäilyjen käsitteleminen

HTK-loukkaus viittaa epäeettiseen ja epärehelliseen toimintaan, joka vahingoittaa tieteellistä tutkimusta. Pahimmillaan se mitätöi tutkimuksen tulokset.

HTK-loukkaukset jaotellaan vilppiin tieteellisessä toiminnassa sekä piittaamattomuuteen hyvästä tieteellisestä käytännöstä. Tieteelliseen vilppiin sisältyvät sepittäminen, havaintojen vääristely, plagiointi ja anastaminen.

Tieteelliset erimielisyydet eivät loukkaa hyvää tieteellistä käytäntöä.

Tampereen yliopistossa ja Tampereen ammattikorkeakoulussa rehtori vastaa HTK-loukkausepäilyjen selvittämisestä.

HTK-prosessi eli hyvän tieteellisen käytännön loukkausepäilyn käsittely etenee kaikissa suomalaisissa korkeakouluissa samalla tavoin. Prosessi koostuu kolmesta vaiheesta: ilmoitus, esiselvitys ja varsinainen tutkinta.

Katso tarkemmin HTK-prosessi.

HTK-ilmoitus suositellaan tehtäväksi TENKin laatimalla lomakkeella (alla). ​​Ilmoitus toimitetaan suoraan kyseessä olevan korkeakoulun tai yliopiston rehtorille. Huomioithan, että perätön ja ilkivaltainen ilmianto HTK-loukkauksesta voi itsessään olla HTK-loukkaus.​

​Tutkimusetiikan tukihenkilöt

Tutkimusetiikan tukihenkilöt tarjoavat luottamuksellista neuvontaa HTK-loukkausepäilyissä.

Tampereen korkeakouluyhteisössä tutkimusetiikan tukihenkilöiksi on nimetty Tampereen yliopistosta henkilöstön kehittämispäällikkö Päivi Salojärvi, professori Seppo Nikkari, yliopistonlehtori (ma.) Marko Ahteensuu, asiantuntija Laura Himanen ja professori Jari Nurmi sekä Tampereen ammattikorkeakoulusta yliopettaja Arja Halkoaho ja erikoissuunnittelija Liisa Marttila.

Tutkimuksen eettinen ennakkoarviointi

Tutkimuksen eettinen ennakkoarviointi varmistaa tutkimuskohteiden riittävää suojelua sekä vahvistaa tutkijan oikeusturvaa. Se ei siirrä tutkimuseettistä vastuuta pois tutkijalta tai tutkimusryhmältä.

Lääketieteellinen tutkimus

Tampereen yliopistollisen sairaalan erityisvastuualueen alueellinen eettinen toimikunta antaa lausuntoja Pirkanmaan sairaanhoitopiirissä ja sen erityisvastuualueella tehtävistä ihmiseen sekä ihmisen alkioon ja sikiöön kohdistuvista lääketieteellisistä tutkimuksista.

Ihmiseen kohdistuva, ei-lääketieteellinen tutkimus

Tampereen alueen ihmistieteiden eettinen toimikunta huolehtii ihmistieteisiin kuuluvan ei-lääketieteellisen tutkimuksen eettisen ennakkoarvioinnin järjestämisestä Tampereella. Tampereen yliopisto on sitoutunut noudattamaan Tutkimuseettisen neuvottelukunnan (TENK) laatimia ihmistieteisiin luettavan tutkimuksen eettistä ennakkoarviointia koskevia ohjeita.

Eläinkokeet

Eläinten käyttö tieteellisiin tai opetustarkoituksiin tapahtuu lain (497/2013) ja asetuksen (564/2013) ohjaamana. Ks. Koe-eläintoiminnan ohjaus ja sääntely.

Geenitekniikka

Geenitekniikan lautakunta (GTLK) on Suomen kansallinen toimivaltainen viranomainen geenitekniikkalain (377/1995) soveltamisalaan kuuluvissa asioissa. Se toimii muuntogeenisten organismien käytön lupaviranomaisena Suomessa.

Tutkimusluvat

Tutkimusluvan pyytäminen kuuluu hyviin ja eettisiin tutkimuskäytäntöihin. Jos olet tekemässä opinnäyte-, tutkimus, tai kehittämistyötä, joka liittyy Tampereen korkeakouluyhteisön toimintaan tai jos tutkimuskohteenasi on yhteisön opiskelijoita, tutkijoita tai henkilökuntaa, on tarpeellista pyytää tutkimuslupa.

Tutkimuslupaa haetaan tutkimuslupalomakkeella. Sen liitteenä tulee olla opinnäytteen ohjaajan tai tutkimusryhmän/tutkimushankkeen johtajan hyväksymä tutkimussuunnitelma. Tutkimussuunnitelmassa kuvataan:

  • miten tutkimusaineisto kootaan, kuka aineiston kerää, kuinka aineistoa käytetään, missä ja miten aineistoa säilytetään tutkimuksen aikana ja sen jälkeen ja miten aineisto tuhotaan. Tarkempia ohjeita aineistonhallintaan löydät Tietoarkiston sivuilta
  • miten Tampereen korkeakouluyhteisön odotetaan osallistuvan.

Mikäli tutkimuksesi/tekemäsi opinnäytetyö liittyy jonkin organisaation, julkisyhteisön (esimerkiksi kunta/kaupunki) tai yrityksen toimintaan, haastattelet sen henkilökuntaa, pyydä tutkimuslupaa tällöin suoraan tutkittavalta kohteelta (yritys, kunta/kaupunki), joka myöntää tutkimusluvan omien käytäntöjensä mukaisesti. Seuraavat tutkimusluvan pyytämistä ja myöntämistä koskevat ehdot koskevat vain Tampereen yliopistoa ja Tampereen ammattikorkeakoulua.

Tutkimusluvan pyytäminen Tampereen yliopistossa

Tutkimusluvan pyytäminen Tampereen ammattikorkeakoulussa

Tutkimusaineistojen hallinta

Tutkimusaineistot ja niiden hallinta ovat tärkeä osa tutkimuksen tekoa. Me korkeakouluyhteisössä tarjoamme palveluita ja opastamme tutkimusaineistojen hallinnassa, sillä aktiivisen tutkimustoiminnan tuloksena yhteisömme tuottaa uusia tutkimusaineistoja jatkuvasti.

Avoimen tieteen linjauksemme mukaan korkeakouluyhteisömme piirissä tuotettujen tutkimusaineistojen keskeiset kuvailevat tiedot (metadata) ovat aina avoimia. Tutkimusaineistot ovat aineistosta riippuen niin avoimia kuin mahdollista, mutta niin suljettuja kuin on välttämätöntä. Kirjastomme palvelee tutkimusaineistojen hallintaan liittyen ja opastaa monipuolisesti avoimen tieteen asioissa.

Erillisyksikkömme Tietoarkisto on sähköisten tutkimusaineistojen asiantuntijaorganisaatio, joka huolehtii suomalaisen yhteiskunnan, ihmisten ja kulttuuristen ilmiöiden tutkimiseksi kerättyjen aineistojen pitkäaikaissäilytyksestä. Tietoarkisto opastaa sinua tutkimusaineistojen arkistoimisessa ja avaa aineistoja jatkokäyttöön.

Haluamme tarjota tutkijoille, henkilöstölle ja opiskelijoille hyvät edellytykset tutkimusaineistojen hallintaan liittyvän osaamisen kasvattamiseksi, jotta korkeakouluyhteisömme piirissä syntyneet tutkimusaineistot olisivat laadultaan ainutlaatuisia.

Korkeakouluyhteisön datapalvelu

Kehitämme korkeakouluyhteisön jäsenille datapalvelukokonaisuutta.

Datapalvelu tarjoaa tukea kokonaisvaltaiseen tutkimusaineistojen hallintaan. Palvelumme toimii moniammatillisesti yhden luukun periaatteella. Sen kautta tavoitat kirjaston datatuen, IT-palvelut, tutkimus- ja innovaatiopalvelut, asiakirjahallinnon palvelut ja lakipalvelut sekä tutkimusaineistojen hallintaan erikoistuneen Tietoarkiston.

Datapalvelusta saat tukea tutkimusdatan hallintaan, kuvailuun, keräämiseen, käyttöön, säilyttämiseen ja jakamiseen sekä soveltuvia työvälineitä, palveluita ja koulutusta. Palvelumme tukee korkeakouluyhteisön avoimen tieteen linjauksen mukaista FAIR-periaatteiden toteutumista tutkimusaineistojen hallinnassa.

Lisätietoja: researchdata@tuni.fi