Uuden sukupolven 5G- — ja erityisesti 6G-ohjelmistojen — kehittäminen ja hallinta vaatii täysin uusia ohjelmistokehitysmenetelmiä, työkaluja, prosesseja ja arkkitehtuureja. Uudenlaista teollisen mittakaavan ohjelmistosuunnittelun menetelmiä tarvitaan tukemaan heterogeenisten järjestelmien integroitua kehitystä. Tällaisessa kehityksessä on usein mukana ohjelmistoalustoja, pilvipalveluita, massadataa, tekoälyä, reunalaskentaa, esineiden internettiä (IoT) ja kvanttilaskentaa.
Tulevissa 6G-ajan järjestelmissä yhdistettyjen laitteiden määrä kasvaa räjähdysmäisesti — ja niissä kaikissa on mukana ohjelmistoja. Laitteet vaihtelevat rajallisen prosessointikyvyn mikrotason laitteista suurempiin yhdistettyihin laitteisiin, joissa on vahva prosessointiteho ja laajoja sovelluksia pilvessä. Hajautettujen järjestelmien eri osat ovat eri sidosryhmien omistamia ja hallinnoimia. Nykyiset arkkitehtuurit, orkestrointi- ja skaalautuvuusmenetelmät sekä -työkalut eivät pysty tukemaan tällaisia monimutkaisia, heterogeenisia ja erittäin hajautettuja 6G-aikakauden ohjelmistojärjestelmiä.
Lisäksi nykyisten teknologioiden soveltaminen aiheuttaa erittäin korkean energiankulutuksen, koska optimointia näin suurelle määrälle kytkettyjä laitteita ei ole ennen tehty. Suomi on kansakuntana 6G:ssä samanlaisessa tilanteessa kuin Nokia vuoden 2000 alussa. Nokia ei onnistunut muuttumaan ohjelmistoyritykseksi ja menetti koko matkapuhelinliiketoiminnan. Suomella ei ole varaa tehdä samaa virhettä 6G:ssä.
Edellä mainittujen ongelmien ratkaisemiseksi tällä hankkeella on neljä päätavoitetta: 1) 6G-aikaisen kestävän ohjelmistokehityksen menetelmien, prosessien ja työkalujen kehittäminen; 2) energiatehokkaiden 6G -orkesteri- ja skaalautuvuusmallien sekä -työkalujen kehittäminen; 3) 6G-ohjelmiston arkkitehtoninen tuki; 4) sekä liiketoiminta- ja ekosysteemilähtöisten 6G-ohjelmistokehitysmallien tarkastelu.
Tutkimusrahoitus
Koordinoiva organisaatio
Oulun yliopisto
Yhteistyötahot
LUT-yliopisto