Yhteiskuntatieteiden tiedekunnan asiantuntijataidon perusteet, avoin yliopisto-opetus

Opintojakson suoritettuaan opiskelija tuntee yhteiskuntahistoriallisen tutkimuksen peruskäsitteet ja keskeiset lähestymistavat.

Opintojakso koostuu yhteiskuntahistoriallisen tutkimuksen lähestymistapoihin ja tutkimusperinteisiin johdattavista luennoista ja niiden oheismateriaalista tai kirjallisuudesta. Keskeisiä kysymyksiä ovat historiantutkimuksen ja yhteiskuntatieteen suhde, niiden yhteinen käsitemaailma ja metodologia, joita kuvataan tutkimusesimerkkien kautta. 

Chistopher Lloyd, Structures of History. Blackwell 1995.

TAI

Sewell, Logics of History. Social Theory and Social Transformation. U of Chicago Press 2005.

Jo Guldi & David Armitage, The History Manifesto. Cambridge 2015. Cambridge Open: http://dx.doi.org/10.1017/9781139923880#sthash.Zx9Zuytv.dpuf

Juho Saari (toim), Historiallinen käänne. Johdatus pitkän aikavälin historiantutkimukseen. Gaudeamus 2006.

Yleinen asteikko, 0-5

Opiskelija tunnistaa yhteiskuntien ja ihmisten tutkimiselle tavanomaisia tutkimusmenetelmiä. Hän osaa määritellä empiirisen tutkimuksen peruskäsitteitä sekä kuvailla erilaisten tutkimusaineistojen piirteitä. Hän osaa kuvailla tutkimustiedon käyttötapoja ja selittää yhteiskuntaa sekä ihmistä koskevan tutkimustiedon muotoutumisprosesseja. Hän osaa kuvata yhteiskuntatieteilijän asemaa määrällisten ja laadullisten aineistojen tulkitsijana.  Hän pystyy selittämään erilaisten tutkimusasetelmien lähtökohtia.  

Jakso rakentaa yhteiskuntaa koskevan empiirisen tutkimustiedon lukutaitoa. Jaksolla tutustutaan yhteiskuntaa koskevan tiedon ja tutkimuksen tuottamisen ja arvioinnin käsitteisiin sekä erilaisten tutkimusmenetelmien käyttötapoihin. Jaksolla tutustutaan yhteiskuntatieteissä käytettyihin tutkimusaineistojen tyyppeihin sekä pohditaan millaisiin kysymyksiin ne antavat vastauksia.

Kirjatentissä tentitään seuraavat neljä kirjaa:

1. Alasuutari, Pertti (2001) Johdatus yhteiskuntatutkimukseen. Tampere: Vastapaino.
   

2. Valli,
   Raine (2015) Johdatus tilastolliseen tutkimukseen (2. uudistettu painos.).
   Jyväskylä: PS-kustannus.

3. Hurtig, Johanna & Merja Laitinen & Katriina Uljas-Rautio (toim.) (2010) Ajattele itse. Tutkimuksellisen lukutaidon perusteet. PS-kustannus. TAI Ronkainen, Suvi ym. (2013) Tutkimuksen voimasanat. Helsinki: Sanoma Pro.  

4. Simpura, Jussi & Jussi Melkas (2013) Tilastot käyttöön! Opas tilastojen maailmaan. Helsinki: Gaudeamus.

Yleinen asteikko, 0-5

Opintojakson suoritettuaan opiskelija on perehtynyt sosiaali-, terveys- ja työpolitiikan sekä näitä koskevan talouden keskeisiin kysymyksenasetteluihin ja käsitteisiin. Opiskelija osaa eritellä etuus- ja palvelujärjestelmän tehtävät hallinnon ja toimintakäytäntöjen osalta. Opiskelija osaa arvioida erilaisia tapoja järjestää yhteiskuntapolitiikka. Hän osaa tarkastella ja visioida etuus-  ja palvelujärjestelmää, niiden hallintoa ja toimivuutta hyvinvoinnin ja terveyden tuottajina. Opiskelija osaa tunnistaa näihin järjestelmiin sisältyviä eettisiä kysymyksiä sekä ymmärtää niiden poliittisen, neuvoteltavan ja muuttuvan luonteen.

Sosiaali-, terveys- ja työpolitiikan ja niitä koskevan talouden käsitteet. Sosiaali-, terveys- ja työpolitiikan instituutioiden piirteet ja muutos. Etuus- ja palvelujärjestelmän tehtävät hallinnon ja toimintakäytäntöjen osalta sekä järjestelmää koskevat eettiset näkökohdat.

Sihto, Marita; Palosuo, Hannele; Topo, Päivi; Vuorenkoski, Lauri; Leppo, Kimmo (2013) Terveyspolitiikan perusta ja käytännöt. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. http://www.julkari.fi/handle/10024/104409

Sinclair, Stephen (2016) Introduction to Social Policy Analysis: Illuminating Welfare. Bristol: Policy Press. TAI Greve, Bent (2018) Social and Labour Market Policy. The Basics. Taylor & Francis.

Havakka, Pauliina, Niemelä, Mikko & Uusitalo, Hannu (toim.) (2017) Sosiaalivakuutus. 2. uudistettu painos. Helsinki: FinVa.

Taimio, Heikki (toim.) (2015) Hyvinvointivaltio 2010-luvulla – mitä kello on lyönyt? Raportteja 30. Helsinki: Palkansaajien tutkimuslaitos. http://www.labour.fi/tutkimusjulkaisut/raportteja/raportteja-30/

Yleinen asteikko, 0-5

Opiskelija osaa tarkastella yhteiskuntaa yhdenvertaisuuden, sukupuolten tasa-arvon ja risteävien erojen näkökulmasta. Hän tunnistaa eriarvoisuuksien ja syrjinnän ilmiöt ja osaa eritellä niiden muotoja ja syitä. Hän osaa kuvailla lainsäädännön sekä yhdenvertaisuus- ja tasa-arvopolitiikan tarjoamia keinoja syrjinnän ehkäisemiseksi.  

Opiskelija  perehtyy sukupuolentutkimuksen keskeisten käsitteiden avulla
 yhdenvertaisuuden  ja sukupuolten välisen tasa-arvon sekä  
eriarvoisuuksien ja syrjinnän kysymyksiin. Hän tutustuu sukupuolten  
tasa-arvo- ja syrjintäkeskustelun historiaan ja sen uusimpiin muotoihin
ja saa yleiskäsityksen siitä, miten tasa-arvo- ja  
yhdenvertaisuuspolitiikan sekä oikeudellisen sääntelyn keinoin pyritään
ehkäisemään syrjintää niin sukupuolen kuin iän, etnisen tai kansallisen
 alkuperän, kansalaisuuden, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen,
 terveydentilan, vammaisuuden, seksuaalisen suuntautumisen tai muun  
henkilöön liittyvän syyn perusteella. Opintojaksolla käsiteltäviä  
teemoja ovat sukupuolen mukaan jakautuneet työmarkkinat ja hoiva,  
palkkaerot, seksuaalinen häirintä ja väkivalta, aborttioikeus, erot  
naisten ja miesten terveydessä, politiikan sukupuolittuneet normit sekä
seksuaalisten ja sukupuolivähemmistöjen asema.

Yleinen asteikko, 0-5

Opiskelijalla on peruskäsitys tutkimuksen suhteesta yhteiskuntaan, sen eri toimijoihin ja instituutioihin. Opiskelija ymmärtää yhteiskuntien kestävää kehitystä tarkastelevien esimerkkien avulla, miten eri tieteenalat asettavat nykymaailmaa ja sen keskeisiä ongelmia koskevia kysymyksiä ja miten tutkimuksen tuottama tieto, näkemykset ja ratkaisut syntyvät vastauksena näihin kysymyksiin. Hän osaa alustavasti suhteuttaa ajankohtaista yhteiskuntakeskustelua tutkimustietoon, osaa erottaa tutkimuksen tiedonintressejä muiden toimijoiden näkökulmista ja oppii suhteuttamaan omaa ymmärrystään tutkimuksen tapaan käsitteellistää yhteiskunnallisia kysymyksiä.

Hyväksytty/Hylätty

Opintojakson suoritettuaan opiskelijalla on tutkimukseen perustuva kokonaiskäsitys sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmästä sekä kuntoutusjärjestelmästä ja näiden kehityslinjoista politiikan, käytännön ja käyttäjän tasoilla. Opiskelija tuntee hyvinvointivaltion toimintaperiaatteet sekä sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmää ohjaavan lainsäädännön ja poliittisen ohjauksen keskeiset periaatteet. Opiskelijalla on ymmärrys sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmästä muuttuvassa toimintaympäristössä. Hän tietää erilaiset palvelujen tuottamisen tavat ja niitä säätelevät talouden reunaehdot. Opiskelijalla on ymmärrys erilaisista sosiaali- ja terveydenhuollon sekä kuntoutuksen toimijoista ja näiden monialaisesta työskentelystä asiakkaiden kanssa. Opiskelija osaa tarkastella palvelujärjestelmän toimintaa asiakkaan näkökulmasta.

Sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmän ja kuntoutuspalvelujen kokonaisuus ja kehityslinjat; kansallinen ja EU-tason sääntely ja ohjaus; palveluiden tuottaminen ja järjestäminen; palvelujen integraatio ja monialainen työskentely; asiakkaan rooli ja asema.

1.      Toikko, Timo 2012. Sosiaalipalveluiden kehityssuunnat. Tampere: TUP. (saatavilla sähköisenä)

2. Niemelä, Mikko & Kokkinen, Lauri & Pulkki, Jutta & Saarinen, Arttu & Tynkkynen, Liina-Kaisa (toim.) 2015. Terveydenhuollon muutokset: Politiikka, järjestelmä ja seuraukset. Tampere: TUP. (saatavilla sähköisenä)

3.      Ashorn, Ulla& Autti-Rämö, Ilona & Lehto, Juhani & Rajavaara, Marketta (toim.) 2012. Kuntoutus muuttuu – entä kuntoutusjärjestelmä. Helsinki: Kela. (saatavilla sähköisenä)

4.      Pohjola, Anneli & Kairala, Maarit & Lyly, Hannu & Niskala, Asta (toim.) 2017. Asiakkaasta kehittäjäksi ja vaikuttajaksi. Tampere: Vastapaino. Sivut 7-81 ja 265-325. (saatavilla sähköisenä)

Yleinen asteikko, 0-5

Opiskelija tuntee tilastollisen tutkimuksen peruskäsitteet ja ymmärtää aineistopohjaisen tilastollisen tutkimuksen vaiheet. Opiskelija osaa muodostaa aineistosta frekvenssijakaumia ja laskea muuttujan arvoista yleisempiä keski- ja hajontatunnuslukuja. Opiskelija osaa tehdä ristiintaulukointia ja laskea ehdollisia otostunnuslukuja yhden selittävän muuttujan tilanteessa. Opiskelija osaa tehdä aineistosta erilaisia kuvaajia ja osaa tulkita pisteparvikuviosta lineaarisen riippuvuuden määrää yhdessä otoskorrelaatiokertoimen avulla. Opiskelija ymmärtää todennäköisyysjakauman käsitteen ja satunnaismuuttujan odotusarvon ja varianssin merkityksen jakauman kuvailussa. Opiskelija osaa laskea todennäköisyyslaskuja erityisesti normaalijakauman tilanteessa. Opiskelija ymmärtää estimoimisen ja hypoteesien testauksen peruskäsitteet ja osaa soveltaa estimointi- ja testausteoriaa Bernoullin ja normaalijakauman tilanteisiin ohjelmistoa hyödyntäen. Opiskelija ymmärtää yksisuuntaisen varianssianalyysin ja yhden muuttujan lineaarisen regressioanalyysin mallinnustilanteet.

Muuttujat, havaintomatriisi, frekvenssijakaumat,
otostunnusluvut, ehdolliset jakaumat, ehdolliset tunnusluvut,
ristiintaulukointi, pisteparvi, todennäköisyysjakauma, odotusarvo ja varianssi,
normaalijakauma, estimoinnin ja hypoteesien testauksen perusteet,
yksisuuntainen varianssianalyysi, lineaarinen regressioanalyysi.

Yleinen asteikko, 0-5

Arviointi tasoilla 1-5

Arvosana 1: Opiskelija on osoittanut pääosin hahmottavansa aihealueen kysymyksenasetteluja ja sisältöjä; Arvosana 3: Opiskelija on osoittanut hallitsevansa aihealueen keskeisten teemojen tärkeimmät sisällöt. Vastauksissa ilmeneviä puutteita voi korvata esimerkiksi jonkin teeman erinomainen hallinta; Arvosana 5: Opiskelija on osoittanut hallitsevansa erinomaisesti aihealueen keskeisten teemojen tärkeimmät sisällöt. Pieniä puutteita vastauksissa voi korvata esimerkiksi erityinen käsiteellinen tarkkuus/oivaltavuus jonkin teeman käsittelyssä.

Opintojakso muodostuu kahdesta osakokonaisuudesta: 1) Johdatus etiikkaan ja 2) Johdatus yhteiskuntafilosofiaan. 

Johdatus etiikkaan: Opintojaksolla tarkastellaan erilaisia moraalin perustaa ja ihmisen moraalista perusolemusta koskevia käsityksiä, etiikan ja kulttuurin suhdetta, etiikkaa suhteena toiseen ihmiseen (tai yleisemmin elävään olentoon) sekä etiikan kieltä ja moraalisen järjenkäytön erityispiirteitä. Keskeisiä tarkasteltavia aiheita ovat hyvyyden ja hyvän elämän luonne (onko keskeistä koettu mielihyvä tai onnellisuus, onnistuminen tavoitteissa vai muut seikat kuten ystävyys, viisaus, hyveellisyys jne.?), moraalisesti oikea ja väärä toiminta (erilaiset seurausetiikan ja velvollisuusetiikan muodot) sekä se, onko näihin hyvää ja oikeaa koskeviin moraalisiin kysymyksiin oikeita vastauksia (erityisesti erilaiset objektivismin ja relativismin muodot). Näitä aiheita tarkastellaan soveltamalla niitä eettisesti haastaviin tapauksiin sekä tutustumalla keskeisiin moraalifilosofisiin ajattelijoihin. 

Johdatus yhteiskuntafilosofiaan: Yhteiskuntafilosofian osakokonaisuudessa tutustutaan yhteiskuntafilosofian klassikoihin (mm. Hobbes, Hegel, Smith ja Marx) sekä kartoitetaan yhteiskuntafilosofian nykyisiä suuntauksia. Mahdollisia kysymyksiä ovat mm. seuraavat: Onko yhteiskunnan perustana yksilö vai yhteisö (individualismi, liberalismi, kommunitarismi ja totalitarismi)? Kuinka ymmärtää keskeiset yhteiskunnalliset ideaalit (oikeudenmukaisuus, vapaus, tasa-arvo, solidaarisuus)? Mikä on partikulaaristen ryhmien rooli yhteiskunnassa (rotu, sukupuoli, luokka, puolue)? Miten omistamisesta voi puhua filosofisesti (rikkaudesta, köyhyydestä, riistosta, markkinoista ja poliittisesta yhteisöstä)? Mikä on ihminen tutkimuskohteena vs. ihminen poliittisena subjektina? Mitä ovat ympäristö ja tekniikka yhteiskunnallisina kysymyksinä? Mitä on julkisuus rationaalisena debattina vs. julkisuus tiedottamisena? Miten paikalliset yhteisöt jäsentyvät suhteessa globaaliin maailmaan? Mitä on poliittinen talous?

Johdatus etiikkaan

(Valitse vaihtoehto a. tai b.)

a. Pietarinen, Juhani & Poutanen, Seppo 2005. Etiikan teorioita. Helsinki: Gaudeamus.

TAI

b. Suikkanen, Jussi 2014. This is Ethics. An Introduction. Chichester: Wiley-Blackwell. (pp. 1-194.)

Johdatus yhteiskuntafilosofiaan

(Valitse vaihtoehto a. tai b.)

a. Pulkkinen, Tuija 1998. Postmoderni politiikan filosofia (sivut 9-84). Helsinki: Gaudeamus.

JA

Räikkä, Juha (toim.) 2010. Yhteiskuntafilosofia. Kuopio: Unipress.

TAI

b. Christman, John 2002. Social and Political Philosophy. London: Routledge.

Yleinen asteikko, 0-5

- empiirisen tutkimuksen päävaiheet  
- havaintoaineiston hankinta  
- hyvän kyselylomakkeen ominaisuudet  
- tilastoyksikkö, muuttuja, havaintomatriisi  
- frekvenssijakaumat ja erilaiset keski- ja hajontaluvut  
- riippuvuustarkastelut (ristiintaulukointi, ryhmäkeskiarvot/mediaanit, korrelaatio)  
- havaintoaineiston analysointi tilasto-ohjelmalla  
- tulosten raportointi 

Heikkilä T. Tilastollinen tutkimus. 

Nummenmaa L.  Käyttäytymistieteiden tilastolliset menetelmät. 

Uhari M. & Nieminen P.  Epidemiologia ja biostatistiikka.

Kvantitatiivisen tutkimuksen verkkokäsikirja

https://www.fsd.tuni.fi/fi/palvelut/menetelmaopetus/kvanti/

Hyväksytty/Hylätty