Avoin yliopisto

Löydät hakuohjeet ja linkin hakupalveluun  <a class="x_ContentPasted0" href="https://www.tuni.fi/fi/tule-opiskelemaan/avoimet-korkeakouluopinnot/avoin-yliopisto/nain-haet-avoimen-yliopiston-opintoihin" rel="noopener noreferrer" target="_blank" title="https://www.tuni.fi/fi/tule-opiskelemaan/avoimet-korkeakouluopinnot/avoin-yliopisto/nain-haet-avoimen-yliopiston-opintoihin">Näin haet avoimen yliopiston opintoihin</a> –sivulta.

Osassa opinnoista vaaditaan edeltäviä opintoja. Esimerkiksi aineopinnoissa voidaan vaatia, että on suorittanut ensin perusopintoja. Opintojaksokohtaisista vaatimuksista kerrotaan aina koulutuksen sivulla Koulutuksen kuvaus -välilehdellä, kohdassa Esitietovaatimukset.

Kun sinut on hyväksytty opintoihin, on sinun ilmoittauduttava opetukseen ja mahdolliseen harjoitusryhmään Sisu-järjestelmässä. Saat tästä tarkemmat ohjeet sähköpostiisi sen jälkeen, kun olet maksanut opintomaksun.

Pori

Seinäjoki

Tampere

Kirjallisuustieteen perusopintoja, avoin yliopisto-opetus

<h2>Sisällön kuvaus</h2>Kirjallisuustieteen perusopinnot 25op suoritettuaan hakija on hakukelpoinen <a href="https://www.tuni.fi/fi/tule-opiskelemaan/kirjallisuustieteen-koulutus" target="_blank" rel="noopener noreferrer">Kirjallisuustieteen tutkinto-ohjelmaan</a>. Avoimen väylän kautta ei valita automaattisesti tutkinto-opiskelijaksi, vaan valinta tehdään opintomenestyksen perusteella. <h2>Lisätiedot</h2>Haku opintojaksoittain. Luento-opetuksiin ja niihin liittyviin oheistentteihin on 5 avoimen opiskelijan kiintiö. Opintojakso  KIR.150 on mahdollista suorittaa vain lähiopetuksena, muut  opintojaksot  ovat valittavissa suoritettavaksi myös kokonaan itsenäisenä  suorituksena.KIR.110-120 ovat 5op ja ne voidaan suorittaa joko luentototeutuksella tai tenttimällä. KIR.130-140 ovat myös 5op ja ne voidaan suorittaa joko 5op tentillä tai koostuen 2op ja 3op osista: joko lähiopetus tai itsenäinen tentti. Muistathan hakea opinto-oikeuden oikeaan toteutukseen, ja molempiin osioihin, jos suoritat 2op ja 3op osiot.HUOM: KIR.150 koostuu myös 2op luento-osiosta ja 3op tentistä (pienryhmäopetus on vain tutkinto-opiskelijoille), yhteensä siis 5op. Osa toteutuksista julkaistaan myöhemmin lukuvuoden aikana. Muutokset mahdollisia. KIR.110 <a href="https://www.tuni.fi/fi/opiskelijan-opas/opintotiedot/opintojaksot/uta-ykoodi-39171?year=2023" target="_blank" rel="noopener noreferrer">Johdatus kirjallisuuden poetiikkaan</a>KIR.120 <a href="https://www.tuni.fi/fi/opiskelijan-opas/opintotiedot/opintojaksot/uta-ykoodi-39173?year=2023" target="_blank" rel="noopener noreferrer">Kirjallisuus, kulttuuri ja yhteiskunta</a>KIR.130 <a href="https://www.tuni.fi/fi/opiskelijan-opas/opintotiedot/opintojaksot/uta-ykoodi-39174?year=2023" target="_blank" rel="noopener noreferrer">Johdatus Suomen kirjallisuushistoriaan</a>KIR.140 <a href="https://www.tuni.fi/fi/opiskelijan-opas/opintotiedot/opintojaksot/uta-ykoodi-39175?year=2023" target="_blank" rel="noopener noreferrer">Johdatus länsimaiseen kirjallisuushistoriaan</a>KIR.150 <a href="https://www.tuni.fi/fi/opiskelijan-opas/opintotiedot/opintojaksot/uta-ykoodi-39159?year=2023" target="_blank" rel="noopener noreferrer">Tekstianalyysi</a>

Lisätietoja avoimen yliopiston tarjonnasta voi kysyä Tampereen yliopiston opintotoimistosta.Meidät tavoittaa sähköpostitse avoin.tau [at] tuni.fi Puhelimitse 0294 520 200Lisätietoa avoimessa opiskelusta verkkosivuillamme <a href="https://www.tuni.fi/avoinyliopisto">tuni.fi/avoinyliopisto</a>

Yhteiskuntatieteiden tiedekunta

Kulttuuri ja kielet

suomi

Keskustakampus

Porin yliopistokeskus

Seinäjoen yliopistokeskus

Tutustu maksuehtoihin <a href="https://tuni.fi/maksuehdot-avoinyliopisto">Näin haet avoimen yliopiston opintoihin</a> -verkkosivulla.

Opiskelija tutustuu tekstianalyyttisiin käsitteisiin ja teorioihin ja soveltaa niitä erilaisiin teksteihin sekä kirjallisissa harjoitustöissä että tieteellisessä keskustelussa.

Opiskelija osaa analysoida ja tulkita erilaisia tekstejä hyödyntäen kirjallisuustieteen teoreettista, metodista ja tiedollista sisältöä. Opiskelija tuntee tekstianalyysin keskeiset periaatteet ja käsitteet sekä osaa soveltaa kirjallisuustieteellisiä kysymyksenasetteluita sekä kirjallisten että muiden tekstien analysoinnissa ja tulkinnassa.

Kirjallisuudella voi korvata osasuorituksen &amp;#34;Harjoitukset&amp;#34; 3 op. Luennot-osasuoritusta (2 op) ei voi korvata kirjallisuudella.Valitaan 6 artikkelia seuraavista, 2 kustakin ryhmästä. Artikkelit, joihin ei ole suoraa linkkiä, löytyvät yliopiston kirjaston kautta. Artikkelit ovat myös saatavissa jakson vastuuhenkilöltä. Vastuuhenkilöt kerrotaan vuosittain opetusohjelmassa.<h5>Runoanalyysi</h5>Byckling, Anna. Törkyä vai terävää ironiaa? Eminem räppää tulkinnan rajamailla. Teoksessa Ääniä äänien takaa. Tulkintoja rock-lyriikasta. Toim. Toni Lahtinen &amp;amp; Markku Lehtimäki. Tampere: Tampere University Press 2006, 123–145.Gottelier, Lena. Erityinen paikallisuus, yhteinen tulevaisuus. Etnofuturismi suomalaisessa nykyrunoudessa. Avain 2017:2, 25–44.Haapala, Vesa. ”Kokoelmakokonaisuuden analyysi tutkimuksen testaajana: Tapausesimerkkinä Edith Södergranin Framtidens skugga”. Joutsen / Svanen. Kotimaisen kirjallisuudentutkimuksen vuosikirja 2015, 1, s. 34–61. (https://www.doria.fi/handle/10024/118614)Kainulainen, Siru. Liikettä tahdissa. Nykyrunon vaikuttava rytmitoiminta. Avain 2013:1, 55–70. (<a href="http://pro.tsv.fi/skts/Avain2013_1_sisalto.pdf">http://pro.tsv.fi/skts/Avain2013_1_sisalto.pdf</a>)Lummaa, Karoliina. Risto Rasan surulliset linnut. Ekokriittisen tulkinnan mahdollisuuksia. Teoksessa Äänekäs kevät. Ekokriittinen kirjallisuudentutkimus. Toim. Toni Lahtinen &amp;amp; Markku Lehtimäki. Helsinki: SKS 2008, 50–73.Nummi, Jyrki. Intiimi vai poliittinen isänmaa? J. L. Runebergin ”Maamme”, Aleksis Kiven ”Suomenmaa” ja tekstienväliset yhteydet. Avain 2007:1, 5–31. (http://pro.tsv.fi/skts/24638Avain107_sisalto.pdf)Seutu, Katja. Puheenomaisen runon rakenteesta. Avain 2006:2, 21–36.Turunen, Mikko. Semanttinen yhteisalue kielikuvien analyysin apuna. Avain 2011:1, 24–37.<h5> </h5> <h5>Kertomuksen analyysi</h5>Hatavara, Mari. ”Vanhan piian” kertomus ja kokemus: Kielen ja näkökulmien kirjallinen leikki Minna Canthin novellissa. Joutsen/ Svanen 2014. (<a href="http://blogs.helsinki.fi/kirjallisuuspankki/joutsen-svanen-2014/">http://blogs.helsinki.fi/kirjallisuuspankki/joutsen-svanen-2014/</a>)Hägg, Samuli. Narratologisten käsitteiden soveltaminen kulttuurintutkimuksessa. Teoksessa Vaeltavat metodit. Toim. Jyrki Pöysä, Helmi Järviluoma &amp;amp; Sinikka Vakimo. Joensuu: Suomen kansantietouden tutkijain seura 2010, 117–137.Jolma, Nanny. Muistojen arkisto ja muistelun kertomus. Muuntuva arkistometafora Bo Carpelanin romaanissa Blad ur höstens arkiv. Teoksessa Hanne Juntunen, Kirsi Sandberg ja Kübra Kocabaş (toim.), In Search of Meaning: Literary, Linguistic, and Translational Approaches to Communication. Tampere Studies in Language, Translation and Literature. Tampere: University of Tampere 2018. 80–100. <a href="http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-03-0919-0">http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-03-0919-0</a>Kuutsa, Anna. ”Konstitpa on vaimollakin”. Dialogikerronta yhteiskunnallisen teeman esiintuojana Maria Jotunin novellissa ”Kansantapa”. Avain 2017:4, 20–35.Meretoja, Hanna. Kertomusten eettinen potentiaali ja vaarat: kuusi mittapuuta. AVAIN - Kirjallisuudentutkimuksen Aikakauslehti, 2018(1), 6-25. <a href="https://doi.org/10.30665/av.70005">https://doi.org/10.30665/av.70005</a>Miettinen, Rauno. Hullujen naisten kanssa ullakolla. Kertojan luotettavuus ja tulkinta Charlotte Perkins Gilmanin novellissa The Yellow Wallpaper. Teoksessa Kertomus ja mieli. Uusia (ja vanhoja) näkökulmia tajunnan esittämiseen kertomakirjallisuudessa. Toim. Maria Mäkelä ja Pekka Tammi. Tampereen yliopiston taideaineiden laitoksen julkaisuja 8. Tampere: Tampereen yliopisto 2005, 101–123.Roine, Hanna-Riikka. Mahdollistavat maailmat. Näkökulmia China Miévillen Embassytown-romaanin outouteen. Avain 2012:4, 21–36. (<a href="http://pro.tsv.fi/skts/Avain4_12_sisalto.pdf">http://pro.tsv.fi/skts/Avain4_12_sisalto.pdf</a>)<h5>Lajit ja intertekstuaalisuus </h5>Kauranen, R., Löytty, O., Nikkilä, A., &amp;amp; Vuorinne, A. Vuoden 2015 ”pakolaiskriisi” ja sarjakuva-aktivismi Suomessa: Auttamishalu, antirasismi ja turvapaikanhakijoiden äänet. AVAIN - Kirjallisuudentutkimuksen Aikakauslehti, 2019(1), 4–27. <a href="https://doi.org/10.30665/av.74151">https://doi.org/10.30665/av.74151</a>Kilpiö, J.-P. Kolmas merkitys toiseen: Kinekfrasis suomalaisessa nykyrunoudessa. AVAIN - Kirjallisuudentutkimuksen Aikakauslehti, 2016(4), 6-22.Laakso, Maria. Huumorin ja ironian paikantuminen kuvan ja sanan välisiin jännitteisiin suhteisiin Kari Hotakaisen ja Priit Pärnin lastenkirjoissa. Teoksessa Word and Image: Theoretical and Methodological Approaches. Toim. Höglund Mikko et al. Tampere: University of Tampere 2014, 87–106. (<a href="https://tampub.uta.fi/handle/10024/96473.%C2%A0">https://tampub.uta.fi/handle/10024/96473</a>)Lyytikäinen, Pirjo. Palimpsestit ja kynnystekstit. Tekstien välisiä suhteita Gérard Genetten mukaan ja Ahon Papin rouvan intertekstuaalisuus. Teoksessa Intertekstuaalisuus. Suuntia ja sovelluksia. Toim. Auli Viikari. Helsinki: SKS 1991, 145–179. Mäkelä, Maria. Medialukija romaanin opissa. Tapaus Clinton–Lewinsky ja kirjallisesti välittynyt kokemuksellisuus. Teoksessa Luonnolliset ja luonnottomat kertomukset. Jälkiklassisen narratologian suuntia. Toim. Mari Hatavara, Markku Lehtimäki &amp;amp; Pekka Tammi. Helsinki: Gaudeamus 2010, 187–219.Romu Leena. Tämännäköisiä naisia ja ironisia ääniä – kerronnan jännitteet Kati Kovácsin sarjakuvissa Karu selli ja Kuka pelkää Nenian Ahnavia? Teoksessa Word and Image: Theoretical and Methodological Approaches. Toim. Höglund Mikko et al. Tampere: University of Tampere 2014, 127–147. (<a href="https://tampub.uta.fi/handle/10024/96473.">https://tampub.uta.fi/handle/10024/96473</a>)

Opiskelija tutustuu kirjallisuuden poetiikan ja teorian peruskäsitteisiin, tieteenalan historiaan ja nykysovelluksiin.

Opiskelija tuntee kirjallisuuden teorian perusteet ja kirjallisuustieteen historiallisen kehityksen päälinjat sekä osaa analysoida ja tulkita kirjallisuutta poetiikan käsitteiden avulla.

Luentokurssin oheismateriaalit opettajalta.Kirjatentin kirjallisuus: Heinonen et al. (toim.): Aristoteleen Runousoppi: Opas aloittelijoille ja edistyneille (2012; 69–156 ja 176–235)  Alanko &amp;amp; Käkelä-Puumala (toim.): Kirjallisuudentutkimuksen peruskäsitteitä (2001; 11–183) Kantokorpi, Lyytikäinen &amp;amp; Viikari (toim.): Runousopin perusteet (1990; Viikarin osuus &amp;#34;Lyriikan runousoppia&amp;#34;) Mäkikalli &amp;amp; Steinby (toim.): Johdatus kirjallisuusanalyysiin (2013, osat III lyriikka ja IV draama) Rimmon-Kenan: Kertomuksen poetiikka (1983/1991)Isomaa, Saija. Poetiikka keskitason teoriana. Tieteenteoreettisia näkökulmia 1900-luvun poetiikkakeskusteluun. (Avain, 1/2021) Lehtimäki, Markku. Fiktiivisen kertomuksen analyysi ja tulkinta: klassisen ja jälkiklassisen narratologian arviointia. Teoksessa Näkökulmia kertomuksen tutkimukseen. Toim. Samuli Hägg, Markku Lehtimäki &amp;amp; Liisa Steinby. Helsinki: SKS 2009, 28–49.

Opiskelija tutustuu kirjallisuusinstituution rakenteisiin sekä tutustuu kirjallisuuden, kulttuurin ja yhteiskunnan suhteita koskevan tutkimuksen nykysuuntauksiin ja peruskäsitteisiin.

Opiskelija tuntee kirjallisuusinstituution rakentumisen perusteet sekä osaa analysoida ja tulkita kirjallisuutta kulttuurin ja yhteiskunnan kontekstissa. Opiskelija pystyy arvioimaan kirjallisuuden kulttuurista ja yhteiskunnallista merkitystä.

Luentokurssin oheismateriaalit opettajalta.Tenttikirjallisuus: Eagleton: Kirjallisuusteoria (2., uudistettu painos 1997)Ruohonen, Sevänen &amp;amp; Turunen (toim.): Paluu maailmaan. Kirjallisten tekstien sosiologiaa (2011, sivut 1–362)Arminen, Logrén &amp;amp; Sevänen (toim.): Kirjallinen elämä markkinaperustaisessa mediayhteiskunnassa (2020, sivut 1-79, 115-182 ja 241-360)

Opiskelija tutustuu kirjallisuushistoriallisiin aikakausiin, lajien, muotojen ja teemojen kehitykseen sekä keskeisiin teoksiin. Jakson opetus koostuu luennoista sekä oheiskirjallisuudesta. Oheiskirjallisuuden voi suorittaa joko harjoitusryhmässä tai tenttimällä. Vaihtoehtoisesti koko jakson voi suorittaa kirjatentillä.

Opiskelija tunnistaa ja ymmärtää suomalaisen kirjallisuuden traditiota, eri aikakausia, tyylisuuntia ja lajeja. Opiskelija tuntee kirjallisuushistorian keskeiset suuntaukset ja yksittäisten teosten suhteen niihin.

Laitinen: Suomen kirjallisuuden historia (1997, 4. painos)JA<h5>Romaani ja novelli, valitaan 6 seuraavista:</h5> Aho: Papin rouva (1893) Aronpuro: Aperitiff – avoin kaupunki (1967)Haanpää: Noitaympyrä (1956)Hyry: Maantieltä hän lähti (1958)Hämäläinen: Säädyllinen murhenäytelmä (1941)Kallas: Sudenmorsian (1928)Kauranen: Sonja O. kävi täällä (1981)Kihlman: Dyre prins (1975; Kallis prinssi)Kivi: Seitsemän veljestä (1870)Krohn: Pereat mundus (1999)L. Onerva: Mirdja (1908)Lander: Käsky (2003)Lehtonen: Putkinotko (1919-20)Liksom: Unohdettu vartti (1986)Lindén: Lindanserskan (2009; Nuorallatanssija)Linna: Tuntematon sotilas (1954)Lumberg: Musta perhonen (2004)Pulkkinen: Romaanihenkilön kuolema (1985)Runeberg: Teckningar och drömmar (1861; Kuvauksia ja unelmia)Salama: Juhannustanssit (1964)Sillanpää: Ihmiset suviyössä (1934)Vartio: Hänen olivat linnut (postuumina 1967) JA<h5>Lyriikka, draama ja muu kirjallisuus, valitaan 6 seuraavista:</h5>Canth: Työmiehen vaimo (1885)Carpelan: År som löv (1989, Vuodet kuin lehdet)Haavikko: Talvipalatsi (1959)Hellaakoski: Jääpeili (1928)Jotuni: Kultainen vasikka (1918)Kailas: Uni ja kuolema (1931)Kivi: Kanervala (1866)Leino: Helkavirsiä I (1903)Lönnrot: Kalevala (1849)Manner: Tämä matka (1956)Nylén: Vihan ja katkeruuden esseet (2007Paavolainen: Nykyaikaa etsimässä (1929)Rekola: Vedessä palaa (1954)Runeberg: Fänrik Ståls sägner (1860; Vänrikki Stoolin tarinat)Saarikoski: Mitä tapahtuu todella? (1962)Susiluoto: Siivekkäät ja hännäkkäät (2001)Södergran: Dikter (1916)Vala: Kaukainen puutarha (1924)Valkeapää: Beaivi, áhčážan (1988; Aurinko, isäni)Viita: Betonimylläri (1947)Wuolijoki: Juurakon Hulda (1937)

Opiskelija tutustuu kirjallisuushistoriallisiin aikakausiin, lajien, muotojen ja teemojen kehitykseen sekä keskeisiin teoksiin. Jakson opetus koostuu luennoista sekä oheiskirjallisuudesta. Oheiskirjallisuuden voi suorittaa joko harjoitusryhmässä tai tenttimällä. Vaihtoehtoisesti koko jakson voi suorittaa kirjatentillä.

Opiskelija tunnistaa ja ymmärtää länsimaisen kaunokirjallisuuden traditiota, eri aikakausia, tyylisuuntia ja lajeja. Opiskelija tuntee kirjallisuushistorian keskeiset suuntaukset ja yksittäisten teosten suhteen niihin.

(HUOM. Tämä lista  pätee, jos suoritat koko jakson itsenäisesti. Mikäli olet  luentokurssilla, saat oheiskirjallisuuslistan luennoilla. Luennon  oheiskirjallisuus tehdään sähköisenä tenttinä, koko jakso tentitään  yleisinä tenttipäivinä.)Kirjatentin kirjallisuus: Vartiainen: Länsimaisen kirjallisuuden historia (2009, sivut 137-267, 274-818, 829-856)Kivistö &amp;amp; Riikonen: Mitä jokaisen tulee tietää antiikista: Kreikka ja Rooma (2013, sivut. 40-73, 184-213) Antiikki, keskiaika ja renessanssiValitaan 2 seuraavista, yksi jokaisesta kohdasta:AntiikkiSofokles: Antigone; Ovidius: Muodonmuutoksia; Apuleius: Kultainen Aasi; Horatius: pakinoita antiikin RoomastaKeskiaika ja renessanssiEddan Jumalrunot; Rolandin laulu; Chaucer: Canterburyn tarinoita; Dante: Jumalainen näytelmäRomaani ja novelliValitaan viisi seuraavista, enintään kaksi jokaisesta kohdasta1600–1700-luvut: Defoe: Robinson Crusoe (1719; suom. Lindholm); Diderot: Jaakko Fatalisti ja hänen isäntänsä (1773); Behn: Oroonoko (1686); Goethe: Nuoren Wertherin kärsimykset (1774); Laclos: Vaarallisia suhteita (1782); La Fayette: Clèvesin ruhtinatar (1678); Swift: Gulliverin retket (1726); Voltaire: Candide (1759).1800-luku: Austen: Ylpeys ja ennakkoluulo (1813); Balzac: Ukko Goriot (1935); Brontë: Kotiopettajattaren romaani (1847); Dickens: Kolea talo (1852–53); Dostojevski: Rikos ja rangaistus (1866); Flaubert: Rouva Bovary (1857); Gogol: Pietarilaisnovelleja (1835–42); James: Ruuvikierre (1898); Maupassant: Valitut novellit (kokoelma); Poe: Kootut kertomukset (suom. 2006); Tšehov: Valitut novellit 1–2 (kokoelma); Tolstoi: Anna Karenina (1875–77).1900-luku: Borges: Haarautuvien polkujen puutarha (1969); Bulgakov: Saatana saapuu Moskovaan (1967); Calvino: Koko kosmokomiikka (1965/2008); Camus: Sivullinen (1942); Coetzee: Häpeäpaalu (1999); Conrad: Pimeyden sydän (1902); Faulkner: Ääni ja vimma (1929); García Marquez: Sadan vuoden yksinäisyys (1967); Hemingway: Ensimmäiset 49 kertomusta (1938); Joyce: Dublinilaisia (1914); Kafka: Nälkätaiteilija (kokoelma); Mann: Taikavuori (1924); Morrison: Minun kansani, minun rakkaani (1987); Nabokov: Lolita (1955); Proust: Kadonnutta aikaa etsimässä 1: Swannin tie, Combray (1913–27); Roy: Joutavuuksien jumala (1997); Jean Rhys: Siintää Sargassomeri (1966); Woolf: Mrs Dalloway (1925).JALyriikka, draama ja muu kirjallisuus Valitaan viisi seuraavista, enintään kaksi jokaisesta kohdasta1400–1700-luvut: Blake: Taivaan ja helvetin avioliitto (1790–93); Boswell: Tohtori Johnsonin elämä (1791); Bunyan: Kristityn vaellus, osa I (1678); Erasmus: Tyhmyyden ylistys (1509); Marlowe: Edward II (1592); Molière: Saituri (1668); More: Utopia (1516); Schiller: Rosvot (1781); Shakespeare: Sonetit (1593–1609; suom. Tynni) tai Nautintojen ajan aarre (suom. Simonsuuri); Shakespeare: Hamlet (1600–01); Montesquieu: Persialaisia kirjeitä (1721); Tasso: Vapautettu Jerusalem (1581); Villon: Testamentti (1456, 1461).1800-luku: Baudelaire: Pahan kukat (1857; suom. Nylén); Byron: Don Juan (1819–24); Dickinson: Golgatan kuningatar (kokoelma); Goethe: Runotarten lemmikki (kokoelma); Goethe: Faust I (1808); Ibsen: Nukkekoti (1879); Rimbaud: Kausi helvetissä (1873); Strindberg: Neiti Julie (1888); Thoreau: Elämää metsässä (1854; suom. Immonen); Tšehov: Vanja-eno (1899); Whitman: Valitut runot (suom. 2007); Wordsworth: Runoja (kokoelma). 1900-luku: Ahmatova: Runoja (kokoelma); Beckett: Huomenna hän tulee (1952); Brecht: Setsuanin hyvä ihminen (1938–39); Celan: Niin kuin kivelle puhutaan (kokoelma); Duras: Tuska (1985); Eliot: Autio maa (kokoelma); Hughes: Syntymäpäiväkirjeitä (1998); Baldwin: Mene ja kerro se vuorilla (1953); Majakovski: Pilvi housuissa (kokoelma); Nabokov: Puhu, muisti (1966); Neruda: Andien mainingit (kokoelma); Pasternak: Sisareni, elämä (kokoelma); Pessoa: En minä aina ole sama (kokoelma); Plath: Ariel (1965); Rilke: Duinon elegiat (1923); Spiegelman: Maus I–II (1973–1991); Stevens: Tämän ilmaston runot (kokoelma); Szymborska: Ihmisiä sillalla, runoja vuosilta 1957–1996 (kokoelma); Tranströmer: Kootut runot 1934–2000 (2001); Woolf: Oma huone (1929); Yeats: Runoja (kokoelma).

Kirjallisuustieteen perusopintoja, avoin yliopisto-opetus

Laajuus

Hinta

Kampus

Kaupunki

Tiedekunta tai osaamisyksikkö

Opetuksessa käytettävät kielet

Koodi

Koulutusala

Opintojen suorittaminen

Tekstianalyysi, 5 op

Johdatus kirjallisuuden poetiikkaan, 5 op

Kirjallisuus, kulttuuri ja yhteiskunta, 5 op

Johdatus Suomen kirjallisuushistoriaan, 5 op

Johdatus länsimaiseen kirjallisuushistoriaan, 5 op

Yhteystiedot

Hakumenettely

Maksuehto

Anna palautetta!

Viimeksi katsomasi koulutukset

Kirjallisuustieteen perusopintoja, avoin yliopisto-opetus