Filosofian koulutus

Filosofian koulutuksen suoritettuaan opiskelija tuntee filosofian perinteen sekä keskeiset ongelmat ja teoriat. Hän kykenee tunnistamaan filosofisia sitoumuksia myös näennäisesti ei-filosofisissa tieteellisissä, yhteiskunnallisissa ja kulttuurisissa näkemyksissä ja käytännöissä.  Hän osaa tarkastella ihmistä ja maailmaa koskevia kysymyksiä kriittisesti ja abstraktisti, sillä tavoin kuin filosofian perinteessä ja alan tutkimuksessa tehdään. Hän on myös kehittänyt emotionaalis-eettistä osaamistaan: rohkeutta esittää argumentteja kantojensa puolesta ja kykyä tunnistaa oman osaamisensa rajoja ja sietää tietämättömyyttä sekä kykyä erottaa omista näkemyksistään perusteltavissa oleva aines siitä, mitä ei voi perustella.

Kandidaatin tutkinnon suoritettuaan opiskelija tunnistaa filosofian osa-alueet ja tuntee niille ominaiset filosofiset ongelmat sekä niiden historiallisen taustan. Hän ymmärtää, miten filosofiset ongelmat yhtäältä eroavat muiden tieteenalojen tutkimusongelmista ja toisaalta kytkeytyvät niihin.  Hän tuntee filosofian eri osa-alueiden keskeiset käsitteet, suuntaukset ja niiden edustajat. Opiskelija on harjaantunut loogisen päättelyn taidoissa, tunnistaa ja osaa analysoida argumentteja erilaisissa kirjoituksissa sekä esittää omia argumenttejaan. Hän osaa kirjoittaa käsittelytavaltaan filosofisen esityksen ja osallistua filosofiseen keskusteluun. Hän on valintansa mukaan perehtynyt myös jonkin verran toisen tieteenalan tai toisten tieteenalojen keskeisiin kysymyksiin, käsitteisiin ja sisältöihin. Hän hallitsee tietotekniset taidot, hänellä on opintojensa ja tulevien tehtäviensä kannalta riittävä kielitaito, ja hän tunnistaa  eri yhteiskunta- ja kulttuuritieteiden peruskäsitteitä ja keskeisiä ongelmia.

Maisteriopinnot suoritettuaan opiskelija on perehtynyt kandidaatin opintoja syvällisemmin joihinkin filosofian osa-alueisiin. Hän osaa arvioida filosofisia näkemyksiä ja argumentteja kriittisesti. Hän tuntee filosofisen tutkimuksen menetelmiä ja niihin liittyviä ongelmia. Hän osaa käsitellä filosofian alan ongelmia tieteellisesti ja laatia selkeän ja johdonmukaisen filosofisen tutkimuksen. Hän on valintansa mukaan syventänyt tietojaan yhdellä tai useammalla tieteenalalla.

Filosofiassa tarkastellaan yleisesti ja teoreettisesti ihmistä ja maailmaa koskevia ongelmia, kuten olemassaolon, tiedon, oikeudenmukaisuuden ja hyvän elämän kysymyksiä. Nämä kysymykset askarruttavat kaikkia ihmisiä, myös arkielämässä. Yliopistollisena oppiaineena filosofia on kuitenkin systemaattisempaa ja pyrkii muotoilemaan ja perustelemaan väitteet, käsitykset ja näkökulmat mahdollisimman tarkasti. Filosofia jaetaan usein teoreettiseen ja käytännölliseen filosofiaan. Teoreettisessa filosofiassa tarkastellaan todellisuuden, tiedon ja pätevän päättelyn ongelmia, kun taas käytännöllisessä filosofiassa paneudutaan ihmisen toimintaa, kulttuuria ja ihmisyhteisöjä koskeviin kysymyksiin. Useat keskeiset filosofiset kysymykset kuitenkin sisältävät sekä teoreettisen että käytännöllisen filosofian ulottuvuuden. Tämän vuoksi opiskelija perehdytetään opinnoissa laaja-alaisesti koko tieteenalan kenttään. Filosofian perinteisiä pääalueita ovat metafysiikka, logiikka, tietoteoria, etiikka ja yhteiskuntafilosofia, joihin kaikkiin perehtyminen kuuluu filosofian opintoihin. Filosofiassa alan perinteen merkitys on suurempi kuin muissa tieteissä. Siksi filosofian historiallinen näkökulma ja filosofian historian tutkimus ovat keskeisiä myös alan tutkimuksessa. Vaikka filosofia muodostaa oman, muista tieteistä erottuvan tutkimusalueensa, se on kuitenkin monin tavoin yhteydessä erityistieteisiin.

Filosofian koulutuksessa voi suorittaa seuraavat tutkinnot:

• Humanististen tieteiden kandidaatin tutkinto (HuK), 180 op
• Filosofian maisterin tutkinto (FM), 120 op

Koulutus koostuu kandidaattiohjelmasta ja maisteriopinnoista. Ensin tehdään kandidaatin tutkinto, joka on mahdollista suorittaa kolmessa vuodessa. Sen jälkeen siirrytään kaksivuotisiin maisteriopintoihin.

Kandidaatin tutkinto koostuu 75 op:n perus- ja aineopinnoista, viestintä- ja kieliopinnoista, tiedekunnan yhteisistä opinnoista ja vapaasti valittavista opinnoista. Tutkinnon sisältö ja rakenne kuvataan tarkemmin opetussuunnitelmassa. 

Maisterin tutkinto koostuu seuraavista opinnoista:

1. Filosofian syventävät opinnot, 80 op
2. Tutkinnon valinnaiset opinnot, 40 op

Maisterin tutkinnon sisältö ja rakenne kuvataan tarkemmin opetussuunnitelmassa. 

Humanististen tieteiden kandidaatin tutkintoon kuuluvat seuraavat viestintä- ja kieliopinnot (15 op):

• vieraan kielen opintojakso 3 op (taitotasolla B1-B2)
• monikielinen johdanto akateemisiin viestintä- ja kieliopintoihin 1 op
• ruotsia työelämään 3 op
• akateeminen kirjoittaminen 2 op
• vuorovaikutusosaaminen työelämässä 2 op
• valinnainen opintojakso 4 op

Kandidaatin tutkinnon valinnaisiin opintoihin on sisällytettävä ainakin yksi opetussuunnitelman mukainen vähintään 20 op laajuinen opintokokonaisuus, joka voi olla jokin oman tiedekunnan eri teema-alueista tai muiden koulutuksien tarjoamista valinnaisista opinnoista (joko omasta tai muista tiedekunnista). Muiksi valinnaisiksi opinnoiksi on mahdollista valita myös lisää filosofian opintoja (kuten valinnaisia aineopintoja). On kuitenkin suositeltavaa suorittaa joko yksi laajempi opintokokonaisuus (60 op) tai (20 op:n kokonaisuuden lisäksi) muita vähintään 15 op:n opintokokonaisuuksia muista oppiaineista

Filosofiassa annettava opetus ei tähtää suoraan minkään tietyn ammatin hallintaan. Onkin tärkeää täydentää filosofian opintoja sellaisilla valinnaisilla opinnoilla, jotka takaavat pätevyyden jollakin erityisalalla. Usein tämä edellyttää vähimmäisvaatimusta laajempia opintoja jossain toisessa oppiaineessa ja erilaisten käytännön taitojen harjaannuttamista joko erillisillä kursseilla tai työ- ja järjestöelämässä. Filosofinen koulutus antaa valmiuksia, jotka ovat hyödyllisiä kaikkien alojen tutkimus- ja suunnittelutyössä. Se auttaa myös luomaan sellaista kokonaisnäkemystä, joka on omiaan tukemaan mitä tahansa opetustyötä, hallinnollista tai taloudellista johtamistehtävää, yhteiskunnallista päätöksentekoa sekä tiedotusalan työtä.

Aineenopettajakoulutus

Filosofian koulutuksessa on mahdollista hakea aineenopettajan koulutukseen, jolloin  suoritettaviin tutkintoihin on sisällytettävä (vähintään yksi) sopiva toinen opetettava aine sekä aineenopettajan pedagogiset opinnot. Opetettavalla aineella tarkoitetaan peruskoulun, lukion tai muun oppilaitoksen opetukseen kuuluvaa ainetta. Filosofian opettajan työn kannalta perinteisiä toisia opetettavia aineita ovat elämänkatsomustieto, uskonto, psykologia sekä historia ja yhteiskuntaoppi, mutta opettajan työhön sijoittumisen kannalta myös muita opetettavia aineita kannattaa harkita. Filosofian maisterilla, joka on suorittanut aineenopettajakoulutuksen, on mahdollisuus sijoittua esimerkiksi peruskoulun ja lukion lehtorin tehtäviin sekä ammatillisten ja muiden oppilaitosten vastaavien aineiden opettajan tehtäviin. On kuitenkin huomattava, että pelkästään filosofian opettajan virkoja ei tällä hetkellä juurikaan ole, ja siksi muiden opetettavien aineiden valinnalla on huomattava merkitys työelämään sijoittumisessa. Myöskään ei ole yleisesti lainsäädännössä määritelty, mikä tulisi olla filosofian opettajan ammatinkuvaan liitettävä sivuaine, vaan ainekohtainen kelpoisuus määräytyy oppilaitoksen mukaan.

Opiskelijoiden valinnasta aineenopettajan pedagogisiin opintoihin vastaa kasvatustieteiden ja kulttuurin tiedekunta. Näihin opintoihin valitaan opiskelijat soveltuvuuskokeen perusteella, jonka ensimmäinen vaihe sijoittuu jo ensimmäiselle opiskeluvuodelle. Katso tarkemmat ohjeet Kasvatustieteiden ja kulttuurin tiedekunnan opinto-oppaasta tai yliopiston verkkosivuilta. 

Elämänkatsomustieto

Filosofian oppiaineessa voi suorittaa myös elämänkatsomustiedon opintokokonaisuuden. Elämänkatsomustiedossa on mahdollista suorittaa 60 opintopisteen laajuiset toisen opetettavan aineen opinnot, jotka antavat elämänkatsomustiedon opettajan pätevyyden niille, joilla on aineenopettajan pätevyys. Elämänkatsomustieto on peruskoulun ja lukion oppiaine. Se on tarkoitettu oppilaille, jotka eivät osallistu uskonnon opetukseen. Kouluun kiinnittymisen vuoksi elämänkatsomustiedon opintokokonaisuuden suorittamista suositellaan erityisesti filosofian opettajan pätevyyden hankkiville.

Paitsi peruskoulun ja lukion opettajiksi, filosofiasta valmistuneet ovat työllistyneet myös tiedotus-, hallinto- ja järjestötehtäviin. Työllistymistä tällaisilla aloilla edistää, jos on jo opiskeluaikana aktiivinen yhdistys-, yritys- ja vapaaehtoistoiminnassa. Työllistymistä tukee myös osallistuminen työelämään valmentaville kursseille.

Tampereen yliopisto on strategiassaan sitoutunut edistämään yhteiskunnan oikeudenmukaisuutta, tasa-arvoa, oman maan ja maailman kansalaisten hyvinvointia, kulttuurien vuorovaikutusta ja kestävää kehitystä.

Kunkin opiskelijan on mahdollista suorittaa tutkintonsa yhteydessä ns. kansainvälistymis­kokonaisuus, joka merkitään näkyviin myös tutkintotodistukseen. Omassa yliopistossa suoritettavien opintojen lisäksi tiedekunta ja yliopisto tarjoavat erinomaiset mahdollisuudet osallistua opiskelijavaihtoon ja suorittaa tutkinnon osia myös ulkomailla.

Yliopistomme opiskelijana sinulla on mahdollisuus valita kursseja myös Tampereen ammattikorkeakoulun tarjonnasta. Tämän ristiinopiskelun kautta voit osallistua kursseille, yhteisiin projekteihin ja rakentaa yksilöllistä osaamistasi. 

Ristiinopiskelun ajatus on auttaa opiskelijoitamme rakentamaan joustavia ja yksilöllisiä opintopolkuja. Tampereen korkeakouluyhteisössä läsnä olevana tutkinto-opiskelijana voit näin hankkia lisää osaamista myös toisesta korkeakoulusta.
 

Yhteiskuntatieteiden tiedekunta kokoaa uudella tavalla yhteen yhteiskunnan ja terveyden tutkimuksen, jonka panosta hyvinvointihaasteiden ratkaiseminen tarvitsee. Kansainvälisesti korkeatasoinen ja monitieteinen osaaminen yltää kulttuurisen muutoksen pitkien prosessien ymmärtämisestä ajankohtaisiin yhteiskuntarakenteen, instituutioiden ja arkielämän kysymyksiin.

Uuden ja laajan yhteiskuntatieteiden tiedekunnan perustaminen vastaa moniin muuttuvan yhteiskunnan tulevien vuosikymmenten ydinhaasteisiin.  Yhteiskunnan ja terveyden tutkimuksen kentällä tiedekunta tuottaa ajankohtaista ja kriittistä tutkimusta, jolla on itsenäistä arvoa yhteiskuntaelämän ongelmiin vastaamisessa. Tutkimuksen kivijalka ovat vahvat oppiaineet, mutta tiedekunnan omintakeiset vahvuudet jäsentyvät oppiainerajat ylittävinä, monitieteisinä painopisteinä. Uuden tiedekunnan lähtötilanteessa vahvojen tutkimusteemojen kattama kenttä on laaja.

• Sosiaalinen kognitio ja vuorovaikutus
• Sukupuoli ja ruumiillisuus
• Muuttoliike, monikulttuurisuus
• Lapsuus, nuoruus ja perhe
• Vanheneminen, ikääntyvien terveys ja toimintakyky
• Työelämä, työhyvinvointi ja työterveys
• Hyvinvointipalvelut
• Syövän syyt, syiden ja haittojen vähentäminen
• Politiikan ja hallinnan kulttuurit
• Tiede, teknologia ja innovaatiot
• Väkivalta, konfliktit ja rauhanomainen muutos
• Yhteiskuntateoria
• Yhteiskuntahistoria

Filosofian maisterin tutkinto pääaineena filosofia antaa kelpoisuuden tohtorin tutkintoon tähtääviin jatko-opintoihin erityisesti filosofian koulutusalalla.