Hyppää pääsisältöön
In English
Tieteenala

Filosofia

Tampereen yliopisto
Yhteiskuntatieteiden tiedekunta
Historia, filosofia ja kirjallisuustiede
vaihde (03) 355 111
Yhteiskuntatieteiden tiedekunta, 33014 Tampereen yliopisto
Käyntiosoite: Pinni B, 4. krs., Kanslerinrinne 1

Filosofiassa tarkastellaan yleisesti ja teoreettisesti ihmistä ja maailmaa koskevia ongelmia, kuten olemassaolon, tiedon, oikeudenmukaisuuden ja hyvän elämän kysymyksiä. Nämä kysymykset askarruttavat kaikkia ihmisiä, myös arkielämässä. Yliopistollisena oppiaineena filosofia on kuitenkin systemaattisempaa ja pyrkii muotoilemaan ja perustelemaan väitteet, käsitykset ja näkökulmat mahdollisimman tarkasti. Filosofia jaetaan usein teoreettiseen ja käytännölliseen filosofiaan. Teoreettisessa filosofiassa tarkastellaan todellisuuden, tiedon ja pätevän päättelyn ongelmia, kun taas käytännöllisessä filosofiassa paneudutaan ihmisen toimintaa, kulttuuria ja ihmisyhteisöjä koskeviin kysymyksiin. Useat keskeiset filosofiset kysymykset kuitenkin sisältävät sekä teoreettisen että käytännöllisen filosofian ulottuvuuden. Tämän vuoksi opiskelija perehdytetään opinnoissa laaja-alaisesti koko tieteenalan kenttään. Filosofian perinteisiä pääalueita ovat metafysiikka, logiikka, tietoteoria, etiikka ja yhteiskuntafilosofia, joihin kaikkiin perehtyminen kuuluu filosofian opintoihin.

Filosofiassa alan perinteen merkitys on suurempi kuin monissa muissa tieteissä. Siksi filosofianhistoriallinen näkökulma ja filosofian historian tutkimus ovat keskeisiä myös alan tutkimuksessa. Vaikka filosofia muodostaa oman, muista tieteistä selvästi erottuvan tutkimusalueensa, se on kuitenkin monin tavoin yhteydessä eri tieteisiin. Esimerkiksi yhteiskuntafilosofialla on ilmeinen yhteys yhteiskuntatieteisiin. Ihmismielen filosofinen tutkimus on lähellä psykologiaa, ja kielifilosofialla on selvä yhteys kielitieteeseen. Logiikkaa käytetään filosofiassa välineenä selkeyttämään argumentteja, käsitteitä ja teorioita ja merkityksiä. Formaalinen logiikka on kehittynyt filosofian osa-alueesta osaksi matematiikkaa. Tieteenfilosofia tutkii tieteiden perusteita, keskeisiä käsitteitä, menetelmiä ja teorioita sekä tieteellistä päättelyä yleisellä filosofisella tasolla.

Filosofian kandidaattiohjelmassa opiskelija saa filosofisen yleissivistyksen sekä teoreettisen että käytännöllisen filosofian pääalueilta. Kandidaatintutkintoon sisältyy myös valinnaisia opintoja sekä Yhteiskuntatieteiden tiedekunnan yhteisiä opintoja. Filosofian maisteriopinnoissa on mahdollista erikoistua jollekin filosofian pääalueelle ja johonkin filosofiseen erityiskysymykseen. Tämä edellyttää laajan filosofisen yleissivistyksen ja filosofian opinnot, jotka vastaavat laajuudeltaan kandidaatintutkintoon sisältyviä filosofian opintoja.

Filosofian tutkinto-ohjelman opetus ei tähtää suoranaisesti minkään tietyn ammatin hallintaan. Filosofinen koulutus antaa valmiuksia, jotka ovat hyödyllisiä moninaisessa tutkimus- ja suunnittelutyössä. Se auttaa myös luomaan sellaista johdonmukaista ja perusteltua kokonaisnäkemystä, joka on omiaan tukemaan mitä tahansa opetustyötä, hallinnollista tai taloudellista johtamistehtävää, yhteiskunnallista päätöksentekoa sekä tiedotusalan työtä. Filosofiasta valmistuneita toimii mm. korkeakoulujen tutkimus- ja opetus- ja kehittämistehtävissä, myös filosofian ulkopuolella. Lisäksi on mahdollista hakeutua filosofian opettajan tehtäviin lukioissa ja muissa oppilaitoksissa.