Mitä ovat koulutusalamme?

Kielten opinnoissa ollaan ihmisten välisen kanssakäymisen ytimessä. Opinnot tuottavat ymmärrystä kielen yhteiskunnallisesta merkityksestä ja kielen roolista kulttuurisen ja kielellisen monimuotoisuuden asettamiin haasteisiin vastaamisessa. Kielten opinnot valmentavat kieliasiantuntijaksi, jolla on viestinnällistä silmää, digitaalisen mediaympäristön tajua sekä osaamista toimia monikielisessä yhteiskunnassa. Opintoja on tarjolla englannin, pohjoismaisten kielten, saksan, venäjän ja suomen kielestä. Kielten opintoihin sisältyy teemoja, kuten asiantuntija- ja tiedeviestintä; digitaalisuus ja mediat; kielellinen ja kulttuurinen vuorovaikutus.

Kirjallisuustieteen opinnot tarjoavat syvällisen ymmärryksen länsimaisesta kirjallisuudesta ja kulttuurista sekä laaja-alaisen asiantuntemuksen tekstien analyysiin, tulkintaan ja ymmärtämiseen. Viimeaikainen kehitys on laajentanut alaa myös perinteisesti ymmärretyn kaunokirjallisuuden ulkopuolelle analysoimaan sellaisia lajeja kuten sarjakuva, videopelit ja lasten kuvakirjat. Kirjallisuustieteissä suuntaudutaan laajasti nykykulttuurille tyypillisten tekstien analyysiin, sillä yhteiskunta on mediavälitteistynyt ja tekstualisoitunut ennennäkemättömällä tavalla ja sen ymmärtäminen vaatii syvällistä teoreettista ja historiallista käsitystä merkitysten muodostumisesta, välittymisestä ja tulkinnasta. Teorioihin perehdyttyään opiskelija hahmottaa laajoja kokonaisuuksia ja ymmärtää yksittäisten selitysmallien suhteellisuuden ja rajallisuuden.

Tutkinto-ohjelmien kieli- ja viestintäopinnoissa keskitytään korkeakouluopinnoissa vaadittavien kieli- ja viestintätaitojen oppimiseen. Opinnot koostuvat Foundations of Professional and Academic English; Ruotsia työelämään; Akateeminen kirjoittaminen ja Vuorovaikutusosaaminen työelämässä -opintojaksoista.

Viestintätieteiden opinnoissa pureudutaan digitalisoituvaan mediaympäristöön ja viestintäteknologioiden ihmisten välisiä suhteita ja ajatuksia eri tavoin muokkaavaan rooliin. Viestintätieteiden opinnoissa korostuu ymmärrys yhteiskunnasta (myös kansainvälisesti), sen muutoksista ja dynamiikasta eri ulottuvuuksien kautta katsottuna (instituutiot, teknologiat, informaatiojärjestelmät, talous, valta, kansalaiset, kulttuuri, historiallisuus, jne.). Opintosuuntien yhteiset sisällöt luovat perustan ymmärtää viestintätieteellisten ilmiöiden ja tutkimuksen erityisluonnetta, ja opintosuuntien omilla kursseilla, kuten mediatutkimuksessa, kehitetään oman opintosuunnan edellyttämää erityisosaamista.

Informaatiotutkimuksen opinnoissa tarkastellaan teoreettisista ja ammatillisista lähtökohdista sitä, miten ja millaisin välinein informaatiota käytetään työssä ja vapaa-aikana, miten tietoaineistoja organisoidaan, arkistoidaan ja haetaan. Opinnot valmentavat asiantuntijoita, jotka pystyvät ammatillisesti ja tutkimuksellisesti lähestymään laajaa joukkoa informaatioyhteiskunnan ilmiöitä, kuten interaktiivista mediaa, Internetiä ja sosiaalisia verkostoja.

Koska digitalisaatio muokkaa modernia yhteiskuntaa kiihtyvällä nopeudella ja perusteellisemmin kuin osaamme ennustaa, tietojenkäsittelytieteistä on tullut yksi perustieteistä. Tietojenkäsittelytieteissä keskeisiä kysymyksiä ovat esimerkiksi seuraavat: miten tietoa tulisi tallentaa ja järjestää, miten tietoa käsitellään, millaisia ohjelmointimenetelmiä on tarjolla ja kuinka suuria tietomassoja hallitaan, miten ihmisen ja teknologian välinen vuorovaikutus toimii parhaiten ja kuinka tietojärjestelmät mahdollistavat muutoksen organisaatioissa ja yhteiskunnassa.

Tietotekniikka on tärkeä osa yhteiskuntaa monella tasolla: tietoliikenne laitteiden ja ihmisten välillä, pelit ja taide, älykkäät ohjelmistot ja robotit, lääketieteen mittaus- ja kuvantamislaitteet, puolustusjärjestelmät, elektroninen kauppa sekä sosiaalinen kanssakäyminen kuuluvat arkeemme. Tietotekniikan opetus kattaa alan monipuolisesti piirilevyistä ja elektroniikasta digitaalisiin prosessoreihin sekä ohjelmisto- ja lisälaiterajapinnoista ohjelmistojen suunnitteluun, tietoverkkoihin ja tietoturvaan, ja älykkäisiin itseoppiviin laitteisiin. Opiskelijan ei tarvitse osata tietotekniikkaa ennalta vaan ohjelmoinnin opettelun voi aloittaa alkeista. Opinnoissa ei ole kyse vain koodailusta, vaan opintojen tavoitteena on laaja-alaisuus.

Yhteiskuntamme perustuu sähkön käyttöön sen kaikissa muodoissa: sähkön tuotannosta ja siirrosta pienenpieniin nanoteknologian mahdollistamiin rakenteisiin asti. Sähkötekniikkaa on siis kaikkialla. Sähkötekniikan opiskelussa teoria ja käytäntö kulkevat käsi kädessä. Monelle opintojaksolle kuuluvat luentojen lisäksi keskeisinä erilaiset harjoitus- ja laboratoriotyöt.

Matematiikalla ja tilastotieteellä on keskeinen rooli nyky-yhteiskunnan perustassa. Teknologian kehitys on entisestään korostanut matemaattisen ja tilastotieteellisen tiedon tarvetta, ja samalla mahdollistanut uusia sovelluksia eri tieteenaloilla ja käytännön asiayhteyksissä. Matematiikan opiskelija perehtyy matematiikan keskeisiin osa-alueisiin sekä oppii abstraktia matemaattista ajattelua ja ongelmanratkaisutaitoja. Tilastollisessa data-analyysissa perehdytään alan teoriaan, tärkeimpiin aineistonhankinta- ja analyysimenetelmiin sekä näiden tietokonepohjaiseen soveltamiseen.

Terveystieteissä lähestytään terveyttä ja sairauksia moniulotteisina ilmiöinä erilaisissa konteksteissa ja elämänkulun eri vaiheissa. Keskiössä on terveyden eriarvoisuutta määrittävät tekijät yksilö-, yhteisö- ja yhteiskuntatasoilla, sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmien keskeiset toimijat ja toimintaperiaatteet, terveys ja sairaudet kulttuurisena, yhteiskunnallisena, sosiaali- ja terveyspoliittisena sekä globaalina ilmiönä ja terveyden keskeiset historialliset kehityskulut ja hahmottaa tulevaisuuden näkymiä. Hoitotieteessä tutkitaan perhehoidon-, hoitotieteen ja sen lähitieteiden tuottaman tiedon käyttöä päätöksenteon välineenä sekä ajankohtaisia kansallisia ja kansainvälisiä ilmiöitä. Kansanterveystieteessä keskitytään tarkastelemaan väestön terveyttä ja siihen vaikuttavia tekijöitä, terveyteen ja sairauteen liittyviä palvelujärjestelmiä yksilön, yhteisön ja yhteiskunnan näkökulmasta sekä arvioimaan väestön terveyttä edistäviä ohjelmia ja toimia ja niiden vaikuttavuutta.

Bioteknologian opinnoissa keskitytään ihmisen hyvinvoinnin ja terveellisen elinympäristön sekä näihin liittyvien globaalien haasteiden ratkaisujen löytämiseen. Biolääketieteen tekniikka sisältää biolääketieteen laitteiden ja järjestelmien, terveydenhuollon tietotekniikan sekä biomateriaalien ja kudosteknologian opintoja. Bio- ja ympäristötekniikka yhdistää biologian ja luonnontieteiden ymmärryksen insinööritieteisiin. Opinnot valmentavat bioprosesseihin perustuvien ympäristö- ja energiatekniikoiden sekä teollisen biotekniikan tulevaisuuden osaajia, jotka hahmottavat synteettisen biologian luomat tulevaisuuden mahdollisuudet bio- ja kiertotaloudessa.

Kauppatieteissä talous- ja elinkeinoelämän kysymyksiä lähestytään laaja-alaisena ilmiönä, sillä vaativissa talouden ja elinkeinoelämän johto- ja asiantuntijatehtävissä toimiminen edellyttää talouden ja organisaatioiden toimintaan liittyvien ilmiöiden monipuolista ymmärtämistä. Kauppatieteiden alle kuuluu johtamisen, taloustieteen, laskentatoimen, markkinoinnin, yritysjuridiikan ja vero-oikeuden sekä vakuutuksen ja riskienhallinnan opintoja.

Hallintotieteiden opinnoissa on keskiössä miten monimutkaisia yhteiskunnallisia ongelmia voi ratkaista. Opinnoissa perehdytään organisaatioiden johtamiseen, talouteen ja hallintoon, (julkisen) hallinnon oikeudellisiin perusteisiin sekä luodaan ymmärrystä hallinnon paikallisista, alueellisista ja ympäristöpoliittisista vaikutuksista. Hallintotieteen opintojen lisäksi opintoja on tarjolla myös julkisesta talousjohtamisesta, kunta- ja aluejohtamisesta, julkisoikeudesta sekä ympäristöjen ja alueiden politiikasta.

Politiikan tutkimuksen opinnoissa poliittista toimintaa lähestytään laaja-alaisesti aina perinteisistä instituutioista uudempiin kansalaisten osallistumismuotoihin. Se kattaa eri tasot alueellisesta ja kansallisesta eurooppalaiseen ja laajempaan kansainväliseen tasoon. Opinnoissa perehdytään poliittisen osallistumisen erilaisiin muotoihin, vaaleihin ja poliittisten järjestelmien luonteenpiirteisiin, yhteiskuntien rakenteisiin ja politiikan teoriaan, Euroopan integraatioon, ulkopolitiikkaan ja kansainväliseen hallintaan sekä sodan ja rauhan ydinkysymyksiin. Tarjolla on opintoja sekä valtio-opin että kansainvälisen politiikan opintosuunnista.

Kasvatustieteiden kenttä kattaa koko ihmisen elämänkaaren matkan lapsuudesta vanhuuteen. Keskeisiä teemoja ovat esim. kasvatuksen ja oppimisen teoriat ja käytännöt, koulutuspolitiikka, koulutusjärjestelmät, koulutuksen suunnittelu ja arviointi.

Avoimessa yliopistossa voi opiskella kasvatustieteiden perus- ja aineopintoja, joihin voi hakea joko suoraan opintokokonaisuuteen tai opintojaksoittain.

Filosofiassa tarkastellaan yleisesti ja teoreettisesti ihmistä ja maailmaa koskevia ongelmia, kuten olemassaolon, tiedon, oikeudenmukaisuuden ja hyvän elämän kysymyksiä. Nämä kysymykset askarruttavat kaikkia ihmisiä, myös arkielämässä. Yliopistollisena oppiaineena filosofia on kuitenkin systemaattisempaa ja pyrkii muotoilemaan ja perustelemaan väitteet, käsitykset ja näkökulmat mahdollisimman tarkasti. Opiskelija harjaantuu loogisen päättelyn taidoissa, tunnistaa ja osaa analysoida argumentteja erilaisissa kirjoituksissa sekä esittää omia argumenttejaan. Hän osaa kirjoittaa käsittelytavaltaan filosofisen esityksen ja osallistua filosofiseen keskusteluun.

Historian opinnot lähtevät ajatuksesta, että maailman muuttaminen edellyttää maailman ymmärtämistä. Näin ollen, opintojen aikana karttuvaa historiallisen ajattelun taitoa käytetään nykyisyyden ymmärtämisen ja tulevaisuuden vaihtoehtojen puntaroinnin välineenä. Historian opinnot valmentavat tarkastelemaan yhteiskunnan kehitystä pitkällä aikavälillä sekä laajoja kokonaisuuksia ja ilmiöiden yhteyksiä. Historiassa on mahdollista suorittaa myös toisen opetettavan aineen opinnot.

Psykologian opinnoissa keskitytään tarkastelemaan ihmisen psyykkistä toimintaa ja käyttäytymistä. Koska psyykkinen toiminta yhdistyy sosiaalisiin, biologisiin ja fyysisiin ilmiöihin, on psykologialla yhtymäkohtia useisiin eri tieteenaloihin. Psykologista tietoa myös sovelletaan yhteiskunta- ja kasvatustieteissä sekä lisääntyvästi teknisissä tieteissä. Myös psykologiasta on mahdollista  suorittaa 60 opintopisteen laajuiset toisen opetettavan aineen opinnot.

Yhteiskuntatutkimuksen opinnoissa perehdytään yksilön ja yhteiskunnan välisiin muuttuviin suhteisiin. Opinnot tuottavat taitoja etsiä ratkaisuja sosiaalisiin ongelmiin, kykyä argumentoida vakuuttavasti yhteiskunnan eri alueilla ja toimimaan siten muutoksen ja kehityksen edistäjänä. Opintoja on tarjolla sosiologian, sosiaalipsykologian, sosiaalipolitiikan, sosiaaliantropologian, nuorisotyön ja sukupuolentutkimuksen opintosuunnista. Opinnot valmentavat tulkitsemaan sosiaalista maailmaa sekä opettavat teoreettisia ja menetelmällisiä taitoja tuottaa, tulkita ja käyttää yhteiskuntaa koskevaa tietoa.

Sosiaalityö on ihmisten ja yhteisöjen hyvinvoinnin kysymyksiä, sosiaalisia ongelmatilanteita ja niihin liittyviä muutosprosesseja tarkasteleva oppiaine. Etenkin haavoittavissa olosuhteissa elävien ihmisten kanssa työskentely ja olosuhteiden muuttaminen ovat sosiaalityön ydintä.

Kun taas logopediassa keskitytään tutkimaan ihmisten vuorovaikutusta ja viestintää, erityisesti niiden häiriöitä ja häiriöiden ennaltaehkäisyä sekä kuntoutusta ja kuntoutuksen vaikuttavuutta.

Elämänkatsomustiedossa on mahdollista suorittaa 60 opintopisteen laajuiset toisen opetettavan aineen opinnot.  Elämänkatsomustiedon kokonaisuuden suorittajat saavat tutkintotodistukseensa erillisen merkinnän elämänkatsomustiedon opintokokonaisuuden sisältöjen hallinnasta ja pätevyydestä elämänkatsomustiedon aineenopettajaksi opetettavan aineen osalta. Elämänkatsomustieto on yhteiskuntatieteiden tiedekunnan tuottama kokonaisuus.

Yhteiskuntaoppi toisena opetettavana aineena on johtamisen ja talouden ja yhteiskuntatieteiden tiedekunnan yhteistyössä tuottama kokonaisuus. Se tuottaa yhdessä aineenopettajakoulutuksen kanssa toisen opetettavan aineen pätevyyden.

Rakennustekniikan opinnot keskittyvät laadukkaan rakennetun ympäristön ja liikennejärjestelmän kehittämiseen, joilla voidaan vaikuttaa merkittävästi ihmisten ja elinkeinoelämän toimintaedellytyksiin ja mahdollistaa yhteiskunnallisten tavoitteiden edistäminen. Rakennustekniikka kehittyy muun teknologian tavoin nopealla vauhdilla: uudenlaiset rakennusmateriaalit, rakentamisen teollistuminen ja tietoteknisten ratkaisujen kehittyminen tuovat alalle jatkuvasti positiivisia haasteita.

Automaatiotekniikan osaamisella hallitaan niin suuria tehtaita, kuin yksittäisiä laitteita ja ilman automaatiota koteihimme ei tulisi lämpöä, sähköä ja vettä. Robotit, autonomiset ajoneuvot ovat näkyvimpiä esimerkkejä automaatiosta. Automaatio on välttämättömyys, kun haluamme parantaa tuotteiden ja tuotannon laatua, tuottavuutta ja ympäristöystävällisyyttä.

Konetekniikan opinnoissa vastataan nykypäivän asettamiin haasteisiin kehittämällä älykkäitä koneita. Konetekniikassa keskitytään koneensuunnitteluun ja tuotekehitykseen, lentokonetekniikkaan, lujuusoppiiin, robotiikkaan, teollisuustalouteen, tuotantotekniikkaan ja -automaatio- tai turvallisuustekniikkaan.

Materiaalitekniikka etsii vastauksia yhteiskunnallisiin haasteisiin kuten materiaalien kierrätykseen, energian tuotantoon ja liikenteen päästöihin, jotka ovat ensisijaisesti ratkaistavissa uusilla materiaalitekniikan innovaatioilla. Merkittävimmät yhteiskunnan ongelmat kuten esimerkiksi materiaalien kierrätys, energian tuotanto ja liikenteen päästöt ovat ensisijaisesti ratkaistavissa uusilla materiaalitekniikan innovaatioilla. Koulutusalana materiaalitekniikka sijoittuu konetekniikan ja luonnontieteiden rajapinnoille.

Tietojohtamisessa yhdistyvät liiketalous ja tietotekniikka digiaikakauden tarpeiden mukaisesti. Opinnot tarjoavat mahdollisuuden tutustua ja ymmärtää liiketoiminnan menestystekijöitä ja tietotekniikan ja tietojohtamisen merkitystä liiketoiminnassa.

Tuotantotalouden opinnot tarjoavat mahdollisuuden oppia tunnistamaan ja  ymmärtämään erilaisia yrityksen prosesseja kuten tuotantoon, palveluihin ja asiakkuuksiin liittyviä materiaali- ja tietovirtoja sekä analysoimaan niiden taloudellisia vaikutuksia. Opintojen auttavat ymmärtämään, mistä liiketoiminnan menestystekijät muodostuvat ja miten yritys voi luoda lisäarvoa asiakkailleen sekä omistajilleen, erityisesti teknologiakeskeisissä yrityksissä.

Ympäristö-, energia- ja biotekniikan opintoja ohjaa vahva halu olla luomassa ratkaisuja energiantuotannon ja ympäristöalan kysymyksiin kestävän tulevaisuuden näkökulmasta. Ympäristö-, energia- ja biotekniikan opinnoissa pohditaan monialaisesti ympäristön kuormittumisen, haittojen ehkäisemisen ja kasvavan energiantarpeen kysymyksiä sekä tarjotaan työkaluja ratkaisujen kehittämiseen.

Teknis-luonnontieteellisten opintojen keskiössä on matematiikka, teknillinen fysiikka tai kemia. Kiinnostuksen kohteena on luonnontieteet ja erilaisten ilmiöiden tutkiminen tai tekniikan alojen sovellusten ja teknologioiden taustalla oleviin asioihin perehtyminen. Opinnot tuottavat ymmärryksen tekniikan taustalla olevista fysikaalisista lainalaisuuksista ja niitä kuvaavista matemaattisista malleista. Opinnot valmentavat soveltamaan laskennallisia ja kokeellisia menetelmiä uusissa ja haastavissa olosuhteissa tieteen, tekniikan tai teollisuuden palveluksessa.