Verkkokeskustelut osoittavat kamppailun julkisista kulttuuritiloista
Julkiset kirjastot on nähty tiedon temppeleinä, jotka tasoittavat kansalaisten mahdollisuuksia osallistua kulttuuriin ja hankkia itselleen kulttuurista pääomaa. Uusin kirjastolaki painottaa vielä erityisesti kirjaston demokratiaan ja osallistumiseen liittyviä tehtäviä.
Helsingin uusi keskustakirjasto Oodi on esimerkki kirjastoista, jotka ovat uudella tavalla vähentäneet kirjapainotusta ja keskittyneet tarjoamaan käyttäjilleen avoimia kansalaistoiminnan ja harrastamisen tiloja.
– On kuitenkin hyvin vähän tutkimusta siitä, miten kansalaiset näitä muutoksia tulkitsevat, sanoo tutkija, dosentti Riie Heikkilä Tampereen yliopistosta.
Heikkilä tutki yhteiskuntatieteiden tiedekunnassa väitöskirjaa tekevän Ossi Sirkan kanssa, millaisia verkkokeskusteluja Oodista käydään. Tutkijoita kiinnostivat erityisesti ajatukset kirjaston roolista.
Mallinnettuaan keskustelun aiheet ja tehtyään tilastollisen analyysin Heikkilä ja Sirkka tekivät aineistolle laadullisen lähiluvun. Se paljasti, että aiheet olivat usein kaikkea muuta kuin yhtenäisiä. Käytännössä kaikissa aiheissa oli vahvaa sisäistä polarisaatiota.
– Keskustelussa korostuivat toisaalta avoin ja suvaitsevainen asenne ja näkemys kirjastosta kaikille. Kirjasto näyttäytyi näissä näkemyksissä avoimena demokraattisena palveluna myös niille, jotka käyttävät kirjastoa pelkkänä oleskelupaikkana. Toisaalta keskusteluissa näkyy konservatiivinen ja muutoskriittinen asenne, jonka mukaan kirjasto on julkisen sektorin kalliisti kustantamana tuote ja kuuluu ainoastaan veronmaksajille ja lukijoille, Heikkilä kertoo.
Keskustelun ulkopuolella tutkijat näkevät tehokkaan julkisjohtamisen puhetavan, joka on alkanut vaikuttaa myös julkisiin kulttuuritoimijoihin. Kirjastojenkin on yhä tärkeämpi todistaa, että verorahat käytetään tehokkaasti ja oikein.
Kulttuuriin osallistuminen keskittyy yhä valikoidummalle joukolle
Tutkijoiden mukaan tarkastelluissa verkkokeskusteluissa on pohjimmiltaan kyse julkisen kulttuurin ja sen tilojen omistajuudesta.
– Keskustelun logiikka on tärkeää tunnistaa kaiken aikaa voimakkaammin polarisoituvassa yhteiskunnassamme, jossa kulttuuriosallistumisesta ylipäänsä on tulossa koko ajan valikoituneemman yleisön huvia, Heikkilä ja Sirkka muistuttavat.
Tutkimuksen aineistona oli 2018–2022 kirjoitettuja tviittejä, joissa käytettiin aihetunnistetta ’oodi’ tai ’#oodi’, ja Helsingin Sanomien Oodia käsittelevien verkkoartikkeleiden kommentteja. Tviittejä ja kommentteja oli yhteensä 2 342.
Heikkilän ja Sirkka käyttivät menetelmänä rakenteellista aihemallinnusta (structural topic modelling), joka tunnistaa aineistosta usein yhdessä esiintyviä sanoja ja järjestää aineiston sitä kautta aiheiksi. Aiheiksi tunnistettiin 1) arkkitehtuuri, 2) suunnittelu, 3) infrastruktuuri ja remontit, 4) kirjaston rooli, 5) kirjavalikoima, 6) tilojen käyttöä koskevat ristiriidat, 7) ideologiset taistelut sekä 8) markkinoinnin ja hypetyksen.
Tutkimustulokset julkaistiin International Journal of Cultural Policy -tiedejulkaisussa (JUFO 3 -tason julkaisu).
Artikkeli on avoimesti luettavissa verkossa
Tutkimusartikkeli:
Heikkilä Riie & Sirkka Ossi (2023). Tolerants versus traditionalists: Making sense of online conversations on the new Finnish flagship library Oodi. International Journal of Cultural Policy.
Lisätietoja:
VTT, dosentti Riie Heikkilä
riie.heikkila [at] tuni.fi
050 437 7207
